Jos olen oikein ymmärtänyt niin ahtimia on monenlaisia: mekaanisia, pakokaasuahtimia yms. mitä eroa eri ahtimilla on?
Ahdinten toiminta
vapaasti hengittävä
123234
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kaikki ahtavat koneeseen ilmaa, jolloin sinne voi annostella enemmän polttoainetta.
Pakokaasuahdin ottaa käyttövoimansa pakokaasuista siten että yksi siipi pyörii pakokaasujen aiheuttamassa virrassa ja toinen siihen kytketty pumppaa ilmaa. Mekaaninen ahdin taas saa voimansa koneesta yleensä remmillä.
On noin 98 % varmaa, että joudut alentamaan koneen puristussuhdetta mäntiä vaihtamalla, jos ahdat koneen.
Mekaanisia ahtimia käytetään yleensä isommissa koneissa voiman tuottoon alemmilla kierroksilla ja turboja eli pakokaasuahtimia pienissä koneissa voiman saamiseksi hieman korkeammilla kierroksilla. Näin osittain siksi, että alakierroksille voiman saa pienellä turbolla, joka ei tuota tarpeeksi tavaraa isoilla kierroksilla, eikä kukaan mies voi ajatella rakentavansa turbomoottoria, joka toimii parhaiten työmatka-ajossa.
Perheautoissa jompaa kumpaa ahdintyyppiä käytetään ihan vain perusvoiman eli vaikka ohituskiihtyvyyden tuottamiseen.
Nyt taisi lipsahtaa yleistämisen ja paskanpuhumisen puolelle, mutta koska on niin kivaa puhua asiasta, josta on vain lukenut jokusen artikkelin, niin jatkan amatöörihöpinöitäni estotta:
Jenkkimoottoreissa käytetään mekaanisina ahtimina isojen dieseleiden (esim. VR:n veturit) huuhtelupumppuista kehitettyjä versioita, joissa pari metallista tehtyä spiraalia kuin ihmeen kaupalla työntävät ilma-polttoaineseosta koneeseen, kun taas siitä alaspäin moottorikoossa mennään alunperinkin autokäyttöön suunnitelluilla mekaanisilla ahtimilla tahtiin Paxton, joku muu merkki ja vaikka Volkkarin G-ahdin, jossa on jonkilainen, etäisesti G:tä muistuttava hässäkkä, joka kehittää painetta.
Olen loistanut, ei muuta kuin teilaamaan!
on puristussuhde? kansantajuisia vastauksia...
Kun mäntä on ala-asennossa (alakuolokohta) on sylinterin tilavuus suurimmillaan. Tällöin sylinterissä vallitsee paine p_a. Kun mäntä liikkuu, pienenee sylinterin tilavuus ja paine kasvaa. Kun mäntä on yläasennossa on paine saavuttanut arvon p_y. Puristussuhde on näiden p_y ja p_a suhde. Eli jos puristussuhde on esim. 9:1 niin sylinterin paine männän yläasennossa on 9 kertaa suurempi kuin ala-asennossa.
Taas nähdään kuinka asiasta mitään tietämättömät jauhavat paskaa.
Puristussuhteella ei ole mitään tekemistä paineiden kanssa.
Puristussuhde on tilavuuksien suhde. Eli männän ollessa akk:ssa sylinterin kaasutilavuus = sylinterin iskutilavuus kannen palotila kansipahvin tuoma tila. Männän ollessa ykk:ssa sylinterin kaasutilavuus = kannen palotila kansipahvin tuoma tila. Puristussuhde on näiden tilavuuksien suhde.
Saivarrella voidaan myös tulpan viemästä tilasta yms.
Juu, puristussuhde on sylinteritilavuuden männän ollessa alakuolokohdessa suhde tilavuuteen männän ollessa yläkuolokohdassa.
Kun mäntä puristaa seosta nopeasti (kuten moottorin käydessä), syntyvästä lämmöstä ei ehdi paljoakaan poistua, joten paineennousu on noin puristussuhde potenssiin 1,3. Hitaasti puristettaessa paineennousu on sama kuin puristussuhde. Männän ollessa alakuolokohdassa puristustahdin alussa paine sylinterissä ei ole vapaastihengittävällä (turbottomalla) moottorilla sama kuin ilmakehän paine eli 1 baari vaan alempi. Tämä johtuu virtausvastuksesta ilmanpuhdistimessa, kaasuttimessa ja imusarjassa, sylinteri ei ehdi täyttyä. Olisi hyvä, jos se olisi lähellä 1 baaria. Tähän pyritään tekemällä nämä vähän virtausta vastustavaksi: isot venttiilit, monta venttiiliä, mahdollisimman suorat kanavat, kaksikurkkuinen/muuttuvakurkkuinen kaasutin (kaasuttimessa tarvitaan korkeaa virtausnopeutta polttoaineen sekoittumiseksi, pienillä kierroksilla pieni kaasutinpoikkipinta isoilla iso) vähemmän vastustava ilmansuodatin. Mutta ei ole turbon voittanutta: kaksinkertainen määrä ilmaa, voi palaa kaksinkertainen määrä polttoainetta, kaksinkertainen teho.
Jos ahtopaineeksi ilmoitetaan vaikkapa 1,1, onko tällöin kokonaispaine 1,0 1,1 eli 2,1 vai tarkoittaako 1,1 sitä lisää, joka tulee ahtamattomaan tilanteeseen verrattuna. Ja ahtamattomassa tilanteessahan paine jää hieman alle 1,0:n.
Ajattele pyörän pumppua. Jos vedät mäännän ihan taakse, tulppaat suuttimen peukalolla ja isket pumpun kahva edellä maahan, syntyy pumppuun painetta. Tee se 3 kertaa niin syntyy jopa lämpöäkin.
Turbokone ahtaa ilmaa sylinteriin enemmän kuin sinne hyvällä menee. Jos ei puristussuhdetta madalleta "puristuksia vähennetä", on sylinterissä liikaa kokoon painettavaa ilmaa, ja joku paikka pettää, yleensä kansipahvi.
Puristussuhdetta nostettaessa tulee myös polttoaineen oktaanilukua nostaa, muuten se syttyy itsestään väärässä kohdassa ja kone nakuttaa. Ilmiötä voi estää siirtämällä sytytyksen samaan kohtaan, mutta se ei ole edullista tehon kannalta.
Se, että miksi puristussuhteen nostaminen lisää tehoa vapaastihengittävässä koneessa, on meikäläiselle hiukan epäselvää.
Kun puristussuhde nousee, paranee teoriassa myös moottorin hyötysuhde eli samasta määrästä bensaa saadaan enemmän moottoritehoa ulos.
Taas se nähdään, kuinka kysymykseen vastataan sanomatta mitään. Ei tuo golfin vastaus kyllä kertonut yhtään mitään siitä MIKSI näin tapahtuu.
Homma on siis kohtuullisen selkeä. Pienempään tilaan puristettuna seoksen aikaansaama mäntää alaspäin painava voima on suurempi kuin saman seosmäärän aikaansaama voima pienemmässä paineessa, ts. suuremmassa tilassa. Ymmärrättekö? Hieman mielikuvitusta, niin homman voi hahmottaa maalaisjärjellä.
Siis räjähdykseen tarvittavan, käytetävissä oleva hapen määrä on paineestamatonta ilmaa kompressoimalla saatu kasvamaan muuttamatta puristustilavuutta. Parempi palaminen enemmän hapen muodossa. Ei siinä enempää polttoainetta tarvita.
turbotettu kone on taloudellisempi kuin ahtaamaton. Samalla siitä saadaan tarvittaessa tehoa lisää syöttämällä polttoainettakin lisää.
Niin sanotuissa remmiahtimissa ei ole taloudellista hyötyä vaikka moottorin kampiakselissa olis enemmän voimaa samalla polttoainemäärällä. Ahdin syö siitä osansa. Voimaa on paljon käytettävissä, mut palaa kyllä polttoainettakin.
Osaako joku enemmän tietävä kertoa vastauksen että mitä tapahtuu jos laittaa imukanavan putkeen letkun josta virtaa puhdasta happea palotilaan????Eli tavallaan niinkuin ilokaasu mutta hapella :)??