Harkitsen e.m veneen moottorin hankintaa. Olisiko käyttökokemuksia, miten mahtaa Volvon 145hp riittää seiskatonnisen kuljettamiseen? Polttoaineenkulutus?
Etukäteen kiitellen.
Etukäteen kiitellen.
Marino 7000 + Volvo AQ151
Saaristoon
101897
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Volvon AQ151 koneella marino 7000 kulkee varmasti 26-28kn, matkavauhti 20kn paikkeilla. Polttoainetta kuluu kuorman mukaan, mutta varmaan 1,2l/mpk alle. Kevyellä kuormalla voi päästä alle 1l/mpk.
Kyllä se moottori marinoa kuljettaa, ei se raketti ole, mutta ei totaalisen laiskakaan.
Kaverilla samainen AQ151 Jurmo Cabin veneessä (6,7m 1600kg) ja kulkupuoli n.30kn, matkavauhti 22-23kn, ja kulutus 1l/mpk kieppeillä. Muistelisin että marino painaa hieman enemmän kun Jurmo Cabin.
Ja moottori on muuten 146hv jos ollaan aivan tarkkoja (AQ151A lukuunottamatta, joka on 149hv) ;)
Vertaukseksi, itselläni kyseisen moottorin "isoveli", AQ171A 16v 167hv versio, joka myös majaillut Marino 7000 veneessä, joka kulki 30-32kn. Nyt se on minulla n.1000kg 5,65m Jurmo trimaran veneessä, ja kulkee n.45kn, matkavauhti 30kn, ja n.0,8l/mpk menee bensaa :D
VolvoMan...koskas olet tuollaisen myllyn veneeseesi laittanut? Oletko puuhastellut talvipakkasilla? Aikamoinen menopeli, kun vauhtiakin löytyy 40 solmua. Tulisi jo kesä ja lämpö takaisin...:)
Muuten noista Volvopentojen hevosvoimista...onko se niin, että esim. AQ130C:ssa on "nyky" DIN hevosvoimissa noin 100 heppaa, vaikka se SAE hepoissa onkin 130 hv. Toisin sanoen AQ130C vastaa kampiakseliteholtaan tavanomaista vakio perämoottoria, jonka kopassa lukee 100 hv?
Jep, tässä maaliskuussahan hommasin ton AQ171A koneen, kun sopiva sattui ilmaantumaan järkihintaan. Rempaa vaan kaipasi, mutta sehän ei haitannut menoa. Nyt kone toimii kun uusi, ja tehot tallella :)
Täällä hangossapäin on ollut nyt pari viikkoa jo lähes kesäilmat, aurinkoa riittää, ja parhaimmillaan lämpöäkin niin paljon että pulpettiveneessä tarkenee T-paidalla täysvauhdissa :D
Näistä "vanhanajan" SAE hevosvoimista, AQ130C:ssä on 130hv SAE, mutta AQ130D sisältää sitten 110hv DIN. Kaikki 1976-> VP koneet on ymmärtääkseni mitattu DIN standardilla, ainakin B21, B23 ja B230 pohjaiset koneet, ja AQ130D.
AQ130D ja AQ130C vastaavat n. 110hv perämoottoria tehoiltaan, mutta huippunopuedessa jäädään solmu pari jälkeen, koska sisäperä (AQ130) painaa 250kg, ja ulkoperä painaa 120-150kg.
Esim nykyiselle AQ171A koneelleni ilmoitetaan 167hv kampiakseliteho (123kW) ja 150hv (110kW)potkuriakselilta.
Mutta kaikkien moottorien (sekä auto että vene) ilmoitetaan yleensä vauhtipyöräteho, eikä ensisijaisesti potkuriakseli tai etu/takapyörätehoja.
Jos olet kiinnistunut VP faktasta ja minun projektikuvista, voit kattella täältä:
http://personal.inet.fi/atk/fredrik.rantala/
Pistin juuri viime viikolla päivitystä kehiin, mm. kuvia AQ171A koneen ja vetarin asennuksesta, ja veneestä kun se on vedessä. Ja linkkiosionkin avasin, jossa on jokunen hyödyllinen VP ja Volvo linkki.
niin hevosvoimista sen verran vielä, että minulla on veneessäni AQ130c ja vesisuihkuvetolaite ilman kytkintä/välitystä. tällöinhän saan potkurille käytännössä saman tehon kuin vauhtipyörälle (ero sisäperävetolaitteeseen). Eli onko se teho minulla vauhtipyörällä (eli potkurilla) 110hv DIN (eli 130hv SAE)?
väännetään oikein rautalangasta...
Jep, saat 110hv DIN vauhtipyörätehoa ulos AQ130c koneestasi, jos se on kunnossa. Mutta potkuriakselihan ei kai ole vesijetissä SUORAAN moottorin vauhtipyörässä kiinni, vaan välissä on varmasti kulmavaihde?
Täytyy myöntää että vesisuihkuista en kyllä tiedä sitten hölkäsen pöläystäkään :)
Mutta jos välissä on kulmavaihde, niin sekin verottaa tehoja jokusen hevosvoiman. Jos taas akseli on 100% suora moottorilta jetin potkurille, niin sillon saat 110hv DIN potkuritehoa myös.
Mutta tämä mahdollinen etukin häviää valiitettavasti siihen, että vesijetin hyötusuhde "matalilla" nopeuksilla (alle 40kn) on merkittävästi huonompi kun perävetolaitteen.
joo suora laippaliitos on. välissä sellainen kuusikulmainen kuminivel/laippa mutta muuten suoraveto.
olen tietoinen jetin "huonosta" hyötysuhteesta ja se kärsittävä...itse asiassa voisiko jopa leikitellä asialla ja miettiä, että sisäperämoottorin vetolaitehäviö vastaa noin suoravetojetin hyötysuhteen menetystä. eli lopputulos olisi sama suorituskyky. voi mennä tällainen arvailu hyvinkin kauas todellisista arvoista...jos tietäisi noita hyötysuhteita lukuarvoina niin laskisi...
Onko tuota sinun venemallia tehty muulla kuin jetillä, jos on niin voisi vertailla noita sisäperän ja jetin ominaisuuksia.
Vesijetin hyötysuhteeksi voi laskea noin 75%, kun taas perävetolaitteella 95% kieppeillä, eli häviöä on jonkunverran. Ja tämä siis nopeusalueella alle 40kn. Sitten yli 45kn, hyötysuhteet alkavatkin vaihtua toisinpäin.
Jos kerrot veneesi painon, pituuden, leveyden, ja pohjan muodon (miten syvä V-pohja, jne.), niin siitä saa jo aika tarkan arvoin mitä kulkisi vetolaitteella.
Mutta se mitä voitat vesijetillä siinä että ei ole vaihteistoa rasitteena, häviät kyllä valiitettavasti 2-3 kertaisesti huonompana hyötysuhteena alle 40kn alueella.
Juu on noita kaikenmaailman kaavoja. Mutta kiinnostukseni kohdistuu käytäntöön.
Tuo jetti taitaa olla almarinin tekemä se ainakin on suoravetoinen.
eli eli... ajattelin hyötysuhde asiaa seuraavasti:
Jetti: vauhtipyörällä 100%, potkurille(impelleri) 100% ja lopulta työntövoimaksi 75%
Sisäperä: vauhtipyörällä 100%, potkurille x%, ja lopulta työntövoimaksi y%.
Mitkäköhän lukuarvot asetetaan noihin x ja y?
Veneeni on merkiltään Leiko 18R (avo pulpetti). Minulla on tästä veneestä vain vähän tietoa. Kuulemma Raumalta päin...?
pituus 5,6 leveys 2,1 paino ~700kg
Ainakin jettiversiossani perä on hyvinkin tasainen, itseasiassa takakulmissa on jopa perän kantavuutta lisäävää lisäkettä. v-kulmaa peräpeilin kölin luota en osaa sanoa, pitää käydä mittaamassa.