Väinö Linna -historian vääristelijä

ivasi ja esitti suomalaiset täysin tolloina (älyttöminä) epähenkilöinä aikanaan. Hänet mieluummin pitäsi pudottaa "jalustaltaan" Ei V. Linna.

Totuus ennenkaikkea kirjoitti:

ivasi ja esitti suomalaiset täysin tolloina (älyttöminä) epähenkilöinä aikanaan. Hänet mieluummin pitäsi pudottaa "jalustaltaan" Ei V. Linna.

lainkaan. Asia on juuri päinvastoin. R. kuvasi suomalaisia ihannoivassa hengessä. Lue joskus vaikka "Vänrikkiä".

Totuus ennenkaikkea kirjoitti:

ivasi ja esitti suomalaiset täysin tolloina (älyttöminä) epähenkilöinä aikanaan. Hänet mieluummin pitäsi pudottaa "jalustaltaan" Ei V. Linna.

että siihen, "Runebergin aikaan," suomalaisia ei pidetty sivistyneinä, he olivat rahvasta, "kansaa". Suomalainen herrasväki puhui jonkinlaista ruotsia kielenään, ja matki eurooppalaisia tapoja. Olivat sitten älykkäitä tai vähemmän älykkäitä. Älyähän ei voi ostaa eikä sitä voi saada opiskelemallakaan, sekin pitäisi ottaa huomioon.

paikkaansa kirjoitti:

lainkaan. Asia on juuri päinvastoin. R. kuvasi suomalaisia ihannoivassa hengessä. Lue joskus vaikka "Vänrikkiä".

Juuri lopetin J.L. Runebergin "Vänrikki Stoolin tarinat" "Loistokkaimmassa asussaan" kirjan lukemisen. Kirja noudattaa P. Cajanderin suomennosta. Kuvitus on August Malmströmin ja Albert Edelfeltin. On myös Helene Scjerfbecin, B.A. Godenhjelmin, Johan Knutsonin ja R.W. Ekmannin maalauksia.
Kirjahan on upea, mutta ideologia suomalaisvastainen.
Aloitin muuten S. Topeliuksen "Välskärin kertomukset" taas kerran. Kirjoja on tuossa hyllyseinällä toista tuhatta, mm. A.Karimon "Kumpujen yöstä". Kyllä luettavaa riittää, vaikka jo toiseenkin kertaan.

paikkaansa kirjoitti:

lainkaan. Asia on juuri päinvastoin. R. kuvasi suomalaisia ihannoivassa hengessä. Lue joskus vaikka "Vänrikkiä".

Viinakauppias Lotta Sväärtiäkö ? Vai täystolloa Sven Duuvaa ?

Erimielinen kirjoitti:

Juuri lopetin J.L. Runebergin "Vänrikki Stoolin tarinat" "Loistokkaimmassa asussaan" kirjan lukemisen. Kirja noudattaa P. Cajanderin suomennosta. Kuvitus on August Malmströmin ja Albert Edelfeltin. On myös Helene Scjerfbecin, B.A. Godenhjelmin, Johan Knutsonin ja R.W. Ekmannin maalauksia.
Kirjahan on upea, mutta ideologia suomalaisvastainen.
Aloitin muuten S. Topeliuksen "Välskärin kertomukset" taas kerran. Kirjoja on tuossa hyllyseinällä toista tuhatta, mm. A.Karimon "Kumpujen yöstä". Kyllä luettavaa riittää, vaikka jo toiseenkin kertaan.

Lue lisää

"Kirjahan on upea, mutta ideologia suomalaisvastainen."

Luettu pitäisi myös ymmärtää.

Kumma juttu kirjoitti:

Viinakauppias Lotta Sväärtiäkö ? Vai täystolloa Sven Duuvaa ?

ja tavallisia kansalaisia. Heidän urheuttaan ja velvollisuudentuntoaan. Ihailua sävyttää myös lempeä huumori.

Vaan Suomessa oikeistolaisesti ajattelevat ( varakkaat ja myös "persaukiset" ) kuvittelevat, että äly on ainoastaan heille suotu etuoikeus. Siinähän he kyllä ovat väärässä.

toista mieltä. kirjoitti:

"Kirjahan on upea, mutta ideologia suomalaisvastainen."

Luettu pitäisi myös ymmärtää.

Miten olisi, jos myöntäisimme, että Suomessa alkoi ns. "hyvä aika" "Suomen sodan" jälkeen. Vai oletko asiasta erimieltä ?

Keisarien Suomi kirjoitti:

Miten olisi, jos myöntäisimme, että Suomessa alkoi ns. "hyvä aika" "Suomen sodan" jälkeen. Vai oletko asiasta erimieltä ?

Mutta "Boprikovin (Suomen diktaattori) ja Rasputinin johtama Venäjä oli vähemmän "hyvää aikaa".
Keisari Nikolai II ei ymmärtänyt asioita ensinkään, lähti turhiin sotiin, ja tuhosi impperiumin.

Erimielinen kirjoitti:

Juuri lopetin J.L. Runebergin "Vänrikki Stoolin tarinat" "Loistokkaimmassa asussaan" kirjan lukemisen. Kirja noudattaa P. Cajanderin suomennosta. Kuvitus on August Malmströmin ja Albert Edelfeltin. On myös Helene Scjerfbecin, B.A. Godenhjelmin, Johan Knutsonin ja R.W. Ekmannin maalauksia.
Kirjahan on upea, mutta ideologia suomalaisvastainen.
Aloitin muuten S. Topeliuksen "Välskärin kertomukset" taas kerran. Kirjoja on tuossa hyllyseinällä toista tuhatta, mm. A.Karimon "Kumpujen yöstä". Kyllä luettavaa riittää, vaikka jo toiseenkin kertaan.

Lue lisää

> Kirjoja on tuossa hyllyseinällä toista tuhatta, mm. A.Karimon "Kumpujen yöstä". <

Se 3 -osainen on sensuroitu sotien jälkeinen versio. Yhtä kehno luettavaksi kuin Olavi Paavolaisen itsensä stilisoima uusintapainos synkästä yksinpuhelusta, joka julkaistiin joskus 1960 -luvun alussa. Sivumäärä on tipahtanut liki 1000:sta 600:aan. Mitähän jäikään pois?

Paavolainen Olavi: Synkkä yksinpuhelu I-II - päiväkirjan lehtiä vuosilta 1941-1944
WSOY, 1946, 977 s., 1. painos

Tässä on jo 3. painos julkaistuna Olavi Paavolaisen Valitut teokset -sarjassa.

Paavolainen Olavi Synkkä Yksinpuhelu - valitut teokset IV
Otava, 1961, 599 s., 3. painos

Erimielinen kirjoitti:

Juuri lopetin J.L. Runebergin "Vänrikki Stoolin tarinat" "Loistokkaimmassa asussaan" kirjan lukemisen. Kirja noudattaa P. Cajanderin suomennosta. Kuvitus on August Malmströmin ja Albert Edelfeltin. On myös Helene Scjerfbecin, B.A. Godenhjelmin, Johan Knutsonin ja R.W. Ekmannin maalauksia.
Kirjahan on upea, mutta ideologia suomalaisvastainen.
Aloitin muuten S. Topeliuksen "Välskärin kertomukset" taas kerran. Kirjoja on tuossa hyllyseinällä toista tuhatta, mm. A.Karimon "Kumpujen yöstä". Kyllä luettavaa riittää, vaikka jo toiseenkin kertaan.

Lue lisää

"Vänrikki"oli ruotsalaisen kirjoittama ja ruotsalaisten kuvittama. Mitä siltä muuta voi odottaa, kuin suomalaisten mollaamista ?

Slilisointia joo kirjoitti:

> Kirjoja on tuossa hyllyseinällä toista tuhatta, mm. A.Karimon "Kumpujen yöstä". <

Se 3 -osainen on sensuroitu sotien jälkeinen versio. Yhtä kehno luettavaksi kuin Olavi Paavolaisen itsensä stilisoima uusintapainos synkästä yksinpuhelusta, joka julkaistiin joskus 1960 -luvun alussa. Sivumäärä on tipahtanut liki 1000:sta 600:aan. Mitähän jäikään pois?

Paavolainen Olavi: Synkkä yksinpuhelu I-II - päiväkirjan lehtiä vuosilta 1941-1944
WSOY, 1946, 977 s., 1. painos

Tässä on jo 3. painos julkaistuna Olavi Paavolaisen Valitut teokset -sarjassa.

Paavolainen Olavi Synkkä Yksinpuhelu - valitut teokset IV
Otava, 1961, 599 s., 3. painos

Lue lisää

Lahden pääkirjaston varastokirjoista. Ei sitä ole sensuroitu. Muistaakseni se on neliosainen. Tämä hyllyssäni oleva on tekijän (Karimo) vuosina 1953 -1954 ilmestyneen kolmiosaisen laitoksen ensimmäisen painoksen mukaan julkaistu Porvoossa (WSOY) 1983. Karimo itse halusi jättää eräitä tekstejään pois kirjasta. Sitä ei sensuroitu kustantajan toimesta. Muuten Karimon maalauksia löytyy netistä, kun hakee sanalla "0petustauluja."

sotilaita kirjoitti:

ja tavallisia kansalaisia. Heidän urheuttaan ja velvollisuudentuntoaan. Ihailua sävyttää myös lempeä huumori.

tyhmyydestä. Ruotsalaisvallan nöyrystelystä, "ruotsuttimisesta."

Lukemista kaikille kirjoitti:

Lahden pääkirjaston varastokirjoista. Ei sitä ole sensuroitu. Muistaakseni se on neliosainen. Tämä hyllyssäni oleva on tekijän (Karimo) vuosina 1953 -1954 ilmestyneen kolmiosaisen laitoksen ensimmäisen painoksen mukaan julkaistu Porvoossa (WSOY) 1983. Karimo itse halusi jättää eräitä tekstejään pois kirjasta. Sitä ei sensuroitu kustantajan toimesta. Muuten Karimon maalauksia löytyy netistä, kun hakee sanalla "0petustauluja."

Lue lisää

justus
Vastattu: 21.09.2010 - 01:11

Aarno Karimo.

Aarno Karimo (ent. Hasselqvist, s. 29. joulukuuta 1886 Parikkala – k. 13. maaliskuuta 1952 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, taidemaalari, runoilija ja majuri. Karimo oli kansallismielinen ja aatteellisesti korkealentoinen.


Karimon tunnetuin teos on Suomen historiasta kertova neliosainen kaunokirjallinen teos Kumpujen yöstä (1929–1932). Siinä kerrotaan lähinnä kuvitteellisten henkilöiden sankarillisista, usein traagisista kohtaloista kansallismielisen paatoksen hengessä. Teoksen alkupuolella Suomen suku saapuu Suomeen itäisestä alkukodista, ja teos päättyy Suomen itsenäisyyteen ja vapaussotaan. Karimo myös kuvitti itse teoksen omin maalauksinsa, joita on myöhemminkin käytetty historiantapahtumia kuvattaessa. Kumpujen yöstä -sarjasta on otettu painoksia vielä 1950-luvulla, mutta näistä laitoksista on jätetty pois lopun Suur-Suomi-julistus ja muita uudessa ulkopoliittisessa tilanteessa arveluttavia kertomuksia. Toinen painos ilmestyi kolmiosaisena ja kolmas painos enää kaksiosaisena.

Hoh hoijaa kirjoitti:

tyhmyydestä. Ruotsalaisvallan nöyrystelystä, "ruotsuttimisesta."

puolellasi. Runot on runoiltu 150 vuotta sitten. Jos R. olisi tiennyt Suomessa elävän joskus noin heikkoälyisiä kuin sinä, hän olisi varmaan tehnyt toisenlaista lyriikkaa.

?? kirjoitti:

"Vänrikki"oli ruotsalaisen kirjoittama ja ruotsalaisten kuvittama. Mitä siltä muuta voi odottaa, kuin suomalaisten mollaamista ?

"Vänrikeissä". Onhan se kansallisrunoilijamme kirjoittama suomalaisista ja heidän teoistaan.

Mollaamista saa marski Klingspor ja Ruotsin kuningas.
Pitäisikö sinun joskus lukea tuo teos? Taitaa olla liian vaativa?

Osamäärä kirjoitti:

että siihen, "Runebergin aikaan," suomalaisia ei pidetty sivistyneinä, he olivat rahvasta, "kansaa". Suomalainen herrasväki puhui jonkinlaista ruotsia kielenään, ja matki eurooppalaisia tapoja. Olivat sitten älykkäitä tai vähemmän älykkäitä. Älyähän ei voi ostaa eikä sitä voi saada opiskelemallakaan, sekin pitäisi ottaa huomioon.

Lue lisää

"Älyähän ei voi ostaa eikä sitä voi saada opiskelemallakaan, sekin pitäisi ottaa huomioon."

Hoh hoijaa kirjoitti:

tyhmyydestä. Ruotsalaisvallan nöyrystelystä, "ruotsuttimisesta."

ollut ruotsalaismielistä 1800 luvun alussa. "Herrat" olivat. Hehän siitä hyötyivätkin. Kun sitten Ruotsi hävisi "Suomen-sodan" ja keisarivalta tuli Suomeen, samat herrat alkoivatkin mielistellä Venäjää. Miksi ?

täysin sinun kirjoitti:

puolellasi. Runot on runoiltu 150 vuotta sitten. Jos R. olisi tiennyt Suomessa elävän joskus noin heikkoälyisiä kuin sinä, hän olisi varmaan tehnyt toisenlaista lyriikkaa.

Lue lisää

"säteilee" ylimielinen Tonavalainen älyllisyys. Huonosti kävi aikanaan suurelle "Tonavan voittamattomalle viisaalle" Muistettava on Jeesuksen sanat: "Ja viimeiset tulevat ensimmäisiksi ja ensimmäiset ......."

Opiskelija 19 v. kirjoitti:

ollut ruotsalaismielistä 1800 luvun alussa. "Herrat" olivat. Hehän siitä hyötyivätkin. Kun sitten Ruotsi hävisi "Suomen-sodan" ja keisarivalta tuli Suomeen, samat herrat alkoivatkin mielistellä Venäjää. Miksi ?

Lue lisää

kruunun uskollisia alamaisia loppuun asti. Ylemmät säädyt sen sijaan olivat menettäneet luottamuksensa Ruotsin kykyyn puolustaa Suomea. Siksi hallitsijan vaihto oli kivuton. Ruotsin lait säilyivät voimassa ja verotkin laskivat.
Ylemmät säädyt säilyttivät etuoikeutensa ja Venäjä tarjosi aivan toiset mahdollisuudet esimerkiksi virkauraan kuin Ruotsi.

Kuvitelmasi ovat siis täysin nurinpäin.

sinusta huomaa kirjoitti:

"Älyähän ei voi ostaa eikä sitä voi saada opiskelemallakaan, sekin pitäisi ottaa huomioon."

"älystäsi" maksoit ? Toivottavasti et ylihintaa.

Se parhaiten ..... kirjoitti:

"säteilee" ylimielinen Tonavalainen älyllisyys. Huonosti kävi aikanaan suurelle "Tonavan voittamattomalle viisaalle" Muistettava on Jeesuksen sanat: "Ja viimeiset tulevat ensimmäisiksi ja ensimmäiset ......."

Lue lisää

murhetta sinun typeryydestäsi. Lakaise itse omat rappusesi. Osaatko sitäkään?

Olen perillä Runebergistä, sinä et. Siinä koko juttu.

Osamäärä kirjoitti:

"älystäsi" maksoit ? Toivottavasti et ylihintaa.

Kyllä sen huomaa. sinulla ei.

vain on. kirjoitti:

Kyllä sen huomaa. sinulla ei.

varma. Minulla on näyttö sinulla ei.

Lukemista kaikille kirjoitti:

Lahden pääkirjaston varastokirjoista. Ei sitä ole sensuroitu. Muistaakseni se on neliosainen. Tämä hyllyssäni oleva on tekijän (Karimo) vuosina 1953 -1954 ilmestyneen kolmiosaisen laitoksen ensimmäisen painoksen mukaan julkaistu Porvoossa (WSOY) 1983. Karimo itse halusi jättää eräitä tekstejään pois kirjasta. Sitä ei sensuroitu kustantajan toimesta. Muuten Karimon maalauksia löytyy netistä, kun hakee sanalla "0petustauluja."

Lue lisää

igitaalisessa muodossa opetustarkoitukseen


Suomessa Suomen sotana 1808-1809 tunnettu sota on maamme historian tärkeimpiä vaiheita. Itse sota oli eurooppalaisesta näkökulmasta tarkasteltuna varsin vähäpätöinen, eikä sitä mitenkään voi verrata aikakauden suuriin sotaretkiin joiden kohteena oli vuodesta 1805 myös Ruotsin valtakunta. Ruotsi liittyi v. 1805 Venäjän, Itävallan ja Ison-Britannian rinnalle suureen taisteluun Napoleonin Ranskaa vastaan. Taistelu sujui huonosti, myös sen jälkeen kun Preussi oli liittynyt liittoutuneiden joukkoon. Kun Venäjä yllättäen solmi rauhan Ranskan kanssa heinäkuussa 1807, ja vaihtoi puolta, oli Ruotsin tilanne äkkiä hyvin vaarallinen, varsinkin kuin kuningas Kustaa IV Aadolf ei suostunut Venäjän esittämiin Ranskan vaatimuksiin Ison-Britannian kanssa käytävän kaupan lopettamisesta.

Venäläiset hyökkäyssuunnitelmat pantiin toimeen helmikuun 1808 lopussa, johtaen Etelä-Suomen nopeaan venäläiseen valtaukseen. Ruotsalaiset joukot vetäytyivät nopeasti Oulun seuduille eivätkä myöhemmin pystyneet valtaamaan takaisin menetettyjä alueita, varsinkin kuin tärkeä ruotsalainen Viaporin linnoitus pian antautui. Toistuvien tappioiden jälkeen oli ruotsalaisten (so. suomalaisten) joukkojen jätettävä Suomen alue vuodenvaihteessa 1808/1809, mutta sota jatkui v:n 1809 syksyyn asti, jolloin Ruotsin joutui luovuttamaan Suomen Venäjälle.

Varsinkin Pohjanmaata, Hämettä, Savoa, Pohjois-Karjalaa ja Ahvenanmaata toistuvasti ravistanut, edes takaisin aaltoileva sota oli monen tapahtuman näyttämönä. Ratkaisevat päätökset tehtiin usein joko pääkaupungeissa (Pietari, Tukholma) tai ruotsalaisessa/venäläisessä sotilasjohdossa. Venäjän v:n 1808 hyökkäyssuunnitelman hahmotti itse asiassa suomalainen, Göran Magnus Sprengtporten, jolla oli takanaan yli 20 vuotta venäläisessä palveluksessa. Ruotsin puolella oli osa Suomen sodan sotilasjohdosta suomalaista syntyperää. Suomi ja suomalaiset joutuivat tästä huolimatta tyytymään osaansa lähinnä taistelun kohteena, sodassa jossa suuret tärkeät päätökset tekivät muut, muualla.

pitäisi kantaa kirjoitti:

murhetta sinun typeryydestäsi. Lakaise itse omat rappusesi. Osaatko sitäkään?

Olen perillä Runebergistä, sinä et. Siinä koko juttu.

minä teen sitä parasta aikaa, mutta en Runebergistä.

Oikeutettu kirjoitti:

Vaan Suomessa oikeistolaisesti ajattelevat ( varakkaat ja myös "persaukiset" ) kuvittelevat, että äly on ainoastaan heille suotu etuoikeus. Siinähän he kyllä ovat väärässä.

Lue lisää

ovatko he vielä älykkäämpiä, ainakin usea on pirun rikas.

oli Ruotsin kirjoitti:

kruunun uskollisia alamaisia loppuun asti. Ylemmät säädyt sen sijaan olivat menettäneet luottamuksensa Ruotsin kykyyn puolustaa Suomea. Siksi hallitsijan vaihto oli kivuton. Ruotsin lait säilyivät voimassa ja verotkin laskivat.
Ylemmät säädyt säilyttivät etuoikeutensa ja Venäjä tarjosi aivan toiset mahdollisuudet esimerkiksi virkauraan kuin Ruotsi.

Kuvitelmasi ovat siis täysin nurinpäin.

Lue lisää

Taidat tahallasi unohtaa "Nuijasodan" Olikohan se alamaisuutta loppuun asti ? Kaarle herttua tosin käytti siinä Suomen rahvasta hyväkseen Sigismund kuningasta vastaan (Kaarlen veljenpoika ja Puolan ja Ruotin kuningas) Klaus Flemingin johdolla.

sinusta huomaa kirjoitti:

"Älyähän ei voi ostaa eikä sitä voi saada opiskelemallakaan, sekin pitäisi ottaa huomioon."

Minäkin "huomaan" vastassani olevan siistin sivistyneen henkilön, joka ei varmaan ole vielä kaikkeaan antanut isänmaansa hyödyksi.

Lukemista kaikille kirjoitti:

Lahden pääkirjaston varastokirjoista. Ei sitä ole sensuroitu. Muistaakseni se on neliosainen. Tämä hyllyssäni oleva on tekijän (Karimo) vuosina 1953 -1954 ilmestyneen kolmiosaisen laitoksen ensimmäisen painoksen mukaan julkaistu Porvoossa (WSOY) 1983. Karimo itse halusi jättää eräitä tekstejään pois kirjasta. Sitä ei sensuroitu kustantajan toimesta. Muuten Karimon maalauksia löytyy netistä, kun hakee sanalla "0petustauluja."

Lue lisää

>Karimo itse halusi jättää eräitä tekstejään pois kirjasta. Sitä ei sensuroitu kustantajan toimesta.<

Sensuuristahan siinä oli kyse. Jos ei muusta niin itsesensuurista!

Ukko itse kuoli jo 1954 ja teos meni monissa kunnankirjastoissa kirjastojen myrkkykaappiin heti 1944 syksystä alkaen. Ainakin 16 kirjastopoistoa löytyi ihan pikavilkaisulla.

Lähteenä on Kai Ekholm, Kiellytyt kirjat 1944-1946, Yleisten kirjatojen kirjapoistot vuosina 1944-1946

Erimielinen kirjoitti:

Juuri lopetin J.L. Runebergin "Vänrikki Stoolin tarinat" "Loistokkaimmassa asussaan" kirjan lukemisen. Kirja noudattaa P. Cajanderin suomennosta. Kuvitus on August Malmströmin ja Albert Edelfeltin. On myös Helene Scjerfbecin, B.A. Godenhjelmin, Johan Knutsonin ja R.W. Ekmannin maalauksia.
Kirjahan on upea, mutta ideologia suomalaisvastainen.
Aloitin muuten S. Topeliuksen "Välskärin kertomukset" taas kerran. Kirjoja on tuossa hyllyseinällä toista tuhatta, mm. A.Karimon "Kumpujen yöstä". Kyllä luettavaa riittää, vaikka jo toiseenkin kertaan.

Lue lisää

Runeberg sai pian kuolemansa jälkeen osakseen lukuisia kansallisia kunnianosoituksia. Varhaisimpia näistä oli hänen Porvoon keskustassa sijainneen kotinsa muuttaminen Suomen ensimmäiseksi kotimuseoksi. Museo avattiin yleisölle vuonna 1882, vain viisi vuotta J. L. Runebergin kuoleman ja kolme vuotta hänen vaimonsa Fredrika Runebergin kuoleman jälkeen, ja kuuluu edelleen Porvoon tärkeimpiin turistinähtävyyksiin.

Runebergille on pystytetty lukuisia muistopatsaita. Näistä vanhimmat ja huomattavimmat ovat vuonna 1885 paljastetut Helsingin ja Porvoon patsaat, molemmat runoilijan pojan Walter Runebergin veistämiä. Esplanadin puistossa sijaitsevassa Helsingin patsaassa on kaksi pronssista hahmoa: korkean jalustan huipulla seisova, lyseonlehtorin virka-asussaan kuvattu Runeberg, sekä hänen jalkojensa juuressa oleva Suomi-neito joka kannattelee kuparitauluun kaiverrettuja Maamme-laulun sanoja. Porvoon Runebergin patsas on kopio Helsingin patsaasta, mutta pienemmässä koossa ja ilman Suomi-neidon hahmoa.

Runebergin synnyinkaupungissa Pietarsaaressa on vuonna 1904 paljastettu patsas, joka on niin ikään Walter Runebergin käsialaa. Lisäksi kaupungin ulkopuolella sijaitseva kalastusmaja, jossa Runeberg vietti lapsena kesiään vanhempiensa kanssa, on museoitu ja tunnetaan Runebergin tuvan nimellä. Ruovedellä on vuonna 1954 paljastettu Runebergin muistomerkki, ja kunnan tärkeimpiin nähtävyyksiin kuuluu Runebergin lähde, jonka partaalla tämän väitetään kirjoittaneen tunnetun runonsa Sua lähde kaunis katselen. Turussa Runeberg on ikuistettu Harry Kivijärven veistämään patsaaseen Runeberg, Lönnrot, Snellman, lempinimeltään "Kolme vekkulia". Patsas paljastettiin vuonna 1968 näiden kolmen Turun Akatemiassa opiskelleen suurmiehen muistoksi ja sijaitsee Turun yliopiston päärakennuksen edessä.

Runebergillä on nimikkokatuja, -aukioita ja -puistoja lukuisissa suomalaisissa kaupungeissa. Huomattavimpia näistä ovat Helsingin Kampissa ja Töölössä sijaitseva Runeberginkatu sekä Porvoon ja Pietarsaaren Runeberginpuistot. Hänen mukaansa on nimetty myös Runeberg-projekti, pohjoismaisen kirjallisuuden elektroninen julkaisuprojekti, sekä Runeberg-palkinto, yksi Suomen huomattavimmista kirjallisuuspalkinnoista. Suomenruotsalaista kirjallisuutta ja kulttuuria vaaliva Svenska litteratursällskapet i Finland perustettiin vuonna 1885 Runebergin muistoa kunnioittamaan. Vuonna 2004 lyötiin Runebergin kunniaksi nimellisarvoltaan kymmenen euron hopeinen juhlaraha.

Näkyvin Runebergin osakseen saamista kunnianosoituksista on kuitenkin Runebergin päivä, jota vietetään vuosittain runoilijan syntymäpäivänä 5. helmikuuta ja joka on vakiintunut liputuspäivä. Päivää juhlistetaan syömällä runebergintorttuja, makeita leivonnaisia, joita Runebergin kerrotaan mielellään nauttineen ja joiden resepti on perimätiedon mukaan Fredrika Runebergin kehittämä.

Raha ratkaisee kirjoitti:

ovatko he vielä älykkäämpiä, ainakin usea on pirun rikas.

-70 ja -80 luvulla Suomalaista lukeneistoa ja myös sitä teatteri ja taideporukkaa, oikein yhteiskunnan kantavaa tulevaisuusvoimaa. Runebergiä he eivät tainneet arvostaa, eikä V. Linnaakaan. Mao, Lenin, Castro ja Jeesus olivat ihannoituja heidän silmissään.

toista mieltä. kirjoitti:

"Kirjahan on upea, mutta ideologia suomalaisvastainen."

Luettu pitäisi myös ymmärtää.

Eihän hän edes tee punaisesta osapuolesta edes mitään sankaripoikia, vaikka ei tee sitä valkoisistakaan. melko tylyä touhua puolin ja toisin. Molemmat osapuolet kuvittelvat olevansa oikealla asialla. Näin minä Linnan tekstin ymmärrän romaanitrilogiassa "Täällä pohjan tähden alla"

ihannoidaan kirjoitti:

"Vänrikeissä". Onhan se kansallisrunoilijamme kirjoittama suomalaisista ja heidän teoistaan.

Mollaamista saa marski Klingspor ja Ruotsin kuningas.
Pitäisikö sinun joskus lukea tuo teos? Taitaa olla liian vaativa?

Lue lisää

Historioitsijat ovat yleensä pitäneet Kustaa IV Aadolfia huonona hallitsijana. Häntä on luonnehdittu ahdasmieliseksi ja jääräpäiseksi mieheksi, joka syyllistyi karkeisiin ulkopoliittisiin virheisiin ja vei siten Ruotsin yhteen historiansa pahimmista kriiseistä. Kaunokirjallisuudessa hänestä on jopa tehty mahtipontinen typerys: J. L. Runebergin runossa "Kuningas" (Vänrikki Stoolin tarinat, osa 1) Kustaa IV Aadolf pukee ylleen suuren edeltäjänsä Kaarle XII:n univormun, esiintyy juhlallisesti tuossa asussa avustajilleen ja kuvittelee tällä teollaan vahvistavansa suomalaisten taistelutahtoa venäläisiä vastaan.

Kuningas juhlallisna, kuin mikä jumala, kahdennentoista Kaarlen nyt nähtiin puvussa.
Täll' erää liian ylväs hän oli puhumaan, salissa pitkill' astui hän askelilla vaan.

Runeberg kohteli kuningasta kuitenkin tarpeettoman tylysti. Kustaa IV Aadolf ei ollut typerys, vaan ymmärsi hyvin muun muassa valtiontalouteen liittyviä asioita. Hänellä oli myös aitoa kiinnostusta kansansa elinolojen parantamiseen.

Ikuinen opiskelija kirjoitti:

minä teen sitä parasta aikaa, mutta en Runebergistä.

Sirola opistossako? HE!

Opiskelija 19 v. kirjoitti:

Taidat tahallasi unohtaa "Nuijasodan" Olikohan se alamaisuutta loppuun asti ? Kaarle herttua tosin käytti siinä Suomen rahvasta hyväkseen Sigismund kuningasta vastaan (Kaarlen veljenpoika ja Puolan ja Ruotin kuningas) Klaus Flemingin johdolla.

Lue lisää

Mitä tekemistä nuijasodalla on vuoden 1809 sodan kanssa idiootti? Sitäpaitsi se oli valtakunnan laajuinen kapina eikä vain Suomen alueella riehunut sota.

Venäjän "kulta-aika" alkoi jo loppua 1866 kun kymmenen prosenttia Suomen väestöstä kuoli nälkään. Kyvytön venäläinen hallinto ei edes pystynyt huolehtimaan omistaan saatikka sitten suomalaisista. Oli toki Ruotsissakin ollut massiivinen nälänhätä 1600-luvulla joka tappoi 10% väestöstä mutta kyllä Ruotsi kehittyneempi oli kuin Venäjä vuonna 1866.

Oikeutettu kirjoitti:

Vaan Suomessa oikeistolaisesti ajattelevat ( varakkaat ja myös "persaukiset" ) kuvittelevat, että äly on ainoastaan heille suotu etuoikeus. Siinähän he kyllä ovat väärässä.

Lue lisää

Oikeistolaisesti ajattelevat ovat rehellisiä ihmisiä. He eivät leiki mitään köyhälistön Robin Hoodia kuten porvarisperheissä kasvaneet Vladimir Lenin aka Uljanov ja huora Kollontai tai Kollontay. Oli huora Wuolijoellakin kyllä ihan tarpeeksi fyrkkaa. Huomattavasti enemmän kuin 90% virolaisista.

hehehhe jos asiat olisivat toisin niin Hellahan olisi eestipillullaan voinnut naida vaikka baltiansaksalaisen paronin. Oli Erkilläkin maatila jossain Pärnun ja Tarton perslävessä.

tartu eesti keel kirjoitti:

Oikeistolaisesti ajattelevat ovat rehellisiä ihmisiä. He eivät leiki mitään köyhälistön Robin Hoodia kuten porvarisperheissä kasvaneet Vladimir Lenin aka Uljanov ja huora Kollontai tai Kollontay. Oli huora Wuolijoellakin kyllä ihan tarpeeksi fyrkkaa. Huomattavasti enemmän kuin 90% virolaisista.

hehehhe jos asiat olisivat toisin niin Hellahan olisi eestipillullaan voinnut naida vaikka baltiansaksalaisen paronin. Oli Erkilläkin maatila jossain Pärnun ja Tarton perslävessä.

Lue lisää

"Olisi Erkilläkin maatila jossain Pärnu pornon ja Tarton perslävessä"

1944-1946 kirjoitti:

>Karimo itse halusi jättää eräitä tekstejään pois kirjasta. Sitä ei sensuroitu kustantajan toimesta.<

Sensuuristahan siinä oli kyse. Jos ei muusta niin itsesensuurista!

Ukko itse kuoli jo 1954 ja teos meni monissa kunnankirjastoissa kirjastojen myrkkykaappiin heti 1944 syksystä alkaen. Ainakin 16 kirjastopoistoa löytyi ihan pikavilkaisulla.

Lähteenä on Kai Ekholm, Kiellytyt kirjat 1944-1946, Yleisten kirjatojen kirjapoistot vuosina 1944-1946

Lue lisää

ja kuvittaja (Kalen-Kallelan oppilas) Kirjan Suomen itsenäisyyttä kuvaava osio on kyllä turhan hurmoshenkinen ja yksipuolinen, mutta se oli ajan henki silloin. Muuten, kaivoin -30 luvun poikien seikkailukirjoja esiin kätköstä, jossa ne ovat olleet jo lähes 60 vuotta. Kirjoja on melkein samanverran kuin noita mainittuja vuosiakin. On Otavan, WSOY:n ja muidenkin kustantajien poikakirjoja hyvässä kuosissa. Aion ne myös lukea, kuvaahan ne aikaansa nekin. Kansikuvia on näköjään Poika Vesannolta ja muilta sen ajan piirostaiteilijoilta jokaisessa kirjassa. Seuraavaksi pitääkin tutkia vanhat -40 ja -50 luvulta säilyneet sarjakuvalehdet ja albumit. Niitä on "Maan mies Marsissa" "Mikkihiiri ja pavunvarsi" "Kilroy" 6 kpl ? Tex, Kapteeni Miki ja Akim viidakkopoika "kapeat lehdet". Sarjakuvalehtiä -50 luvulta ynm. Paljon niitä ainakin on, en muista ulkoa kaikkia millään.
Tarzan ja Pekka Puupää kirjatkin pitäisi olla kaikki tallessa. Tai ainakin oli. Niin ja Kaikki Atorox kirjat (Outsider)

kylie frna kirjoitti:

Mitä tekemistä nuijasodalla on vuoden 1809 sodan kanssa idiootti? Sitäpaitsi se oli valtakunnan laajuinen kapina eikä vain Suomen alueella riehunut sota.

"solidaarisuudesta" Sitähän sinä siinä mainostat sitä suomalaisten "alamaisuutta". Nuijasota todistaa jotakin aivan muuta. Kansa alkoi kyllästyä siihen Ruosin armeijan riistopolitiikkaa jota Suomen maaseudulla linnareireissä harjoitettiin. Suomen talonpoika nousi esivaltaansa vastaan. Syystä kylläkin.
Koetappas olla nimittelemättä tuntemattomia idiooteiksi. Voit saada vielä traumaattisen kokemuksen jossain vaiheessa.

Kuka tässä on puhunut jotakin Yrjö-Sakari Koskisesta ja hänen kielitaidostaan ?

Ei kukaan kirjoitti:

Kuka tässä on puhunut jotakin Yrjö-Sakari Koskisesta ja hänen kielitaidostaan ?

Oikeammin Eino Sakari Yrjö-Koskinen ent. Forsman.

golzt felix kersten kirjoitti:

"Olisi Erkilläkin maatila jossain Pärnu pornon ja Tarton perslävessä"

Pekka Tiilikainen ja Hella olivat lähes ystäviä keskenään, vaikka joistakin asioista olivatkin erimieltä (Lännen lokari mm.) Kummatkin olivat isänmaallisia ihmisiä, omalla tavallaan. Hella Vuolijki jopa omalla arvovallallaan puolusti Pekan näkemyksiä ohjelmapolitiikasta. (Metsäradio ja lauantain toivotut levyt ja monet urheiluselostukset joita jotkut olivat karsimassa pois ohjelmistosta.) Eihän Tiilikainen tyhmä ollut, ei hän ruvennut politikoimaan radiohjelmissaan, ei sitä tehnyt Hellakaan, radio vaan muuttui moniarvoiseksi kulttuurimediaksi. Politkkaa käsiteltiin lähinnnä uutisissa ja "pienoisparlamentissa" jossa kaikki puolueet olivat edustettuina.

kylie frenpetin kirjoitti:

Sirola opistossako? HE!

Mutta ethän sinä sellaista ymmärrä. Tiedätkö edes kuka oli Y. Sirola ? Millainen on Vanajanlinnan historia ? Kerro jos tiedät, äläkä "lunttaa" Wikipediasta, sen kyllä huomaa.
Äänestin muuten Niinistöä presidentinvaalissa viimeiksi. En kuulu mihinkään puolueeseen. Sinä tunnut olevan "selvä?" perussuomalainen, vai oletko sittenkin joku vasemmistoliittolainen "naruttaja ?"

tartu eesti keel kirjoitti:

Oikeistolaisesti ajattelevat ovat rehellisiä ihmisiä. He eivät leiki mitään köyhälistön Robin Hoodia kuten porvarisperheissä kasvaneet Vladimir Lenin aka Uljanov ja huora Kollontai tai Kollontay. Oli huora Wuolijoellakin kyllä ihan tarpeeksi fyrkkaa. Huomattavasti enemmän kuin 90% virolaisista.

hehehhe jos asiat olisivat toisin niin Hellahan olisi eestipillullaan voinnut naida vaikka baltiansaksalaisen paronin. Oli Erkilläkin maatila jossain Pärnun ja Tarton perslävessä.

Lue lisää

"ovat rehellisiä ihmisiä" Vai niin...... "Sallikaa minun nauraa" sanoi Pätkä elokuvassa Pekka ja Pätkä kesälaitumilla vuonna 1957 ? Kyllä heissä on rehellisiäkin ihmisiä, kuten esim. minä. Mutta mutta.......
On niitä muissakin väestöryhmissä, aina joku kuitenkin.

Tosi on kirjoitti:

Mutta ethän sinä sellaista ymmärrä. Tiedätkö edes kuka oli Y. Sirola ? Millainen on Vanajanlinnan historia ? Kerro jos tiedät, äläkä "lunttaa" Wikipediasta, sen kyllä huomaa.
Äänestin muuten Niinistöä presidentinvaalissa viimeiksi. En kuulu mihinkään puolueeseen. Sinä tunnut olevan "selvä?" perussuomalainen, vai oletko sittenkin joku vasemmistoliittolainen "naruttaja ?"

Lue lisää

Yrjö Sirola
Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Yrjö Sirola senaatin täysistuntosalissa sotatalvena 1918.

Yrjö Elias Sirola (alk. Sirén; 8. marraskuuta 1876 Piikkiö – 18. maaliskuuta 1936 Moskova) oli suomalainen kirjailija ja poliitikko, alun perin kansakoulunopettaja. Sirolan vanhemmat olivat kappalainen Karl Gustaf Sirén ja Wilhelmina Margareta Sandell.

Sirola toimi Kansan Lehden toimittajana 1904–1906 ja Työmiehen toimittajana vuodesta 1906 lähtien. Sirola kirjoitti myös useita kirjoja, erityisesti yhteiskunnallisia ja poliittisia teoksia. Lisäksi hän suomensi mm. August Strindbergiä ja Karl Kautskya. Sirola oli erityisesti mukana kehittämässä työväenjärjestöjen opinto- ja valistustoimintaa.
Yrjö Sirola perheensä kanssa Hancockissa, Michiganissa 1913

Sirola oli Suomen sosialidemokraattisen puolueen kansanedustaja 1907–1909 ja 1917. Hän oli puolueen radikaalin siiven edustaja. Sirola toimi kansanvaltuuskunnan ulkoasiainvaltuutettuna Suomen sisällisodan aikana vuonna 1918. Punaisten puolustuksen romahdettua hän pakeni Neuvosto-Venäjälle. Sirola oli mukana perustamassa Suomen kommunistista puoluetta Moskovassa. Hän toimi Kominternissa ja kansanvalistuskomissaarina Karjalan autonomisessa sosialistisessa neuvostotasavallassa.

Sirola kuoli Moskovassa aivohalvaukseen 1936. Hänet on haudattu Malmin hautausmaalle Helsinkiin, kortteliin 23-9-123. Haudan vieressä on SKP:n johtohenkilöiden yhteishauta.

Yrjö Sirolan mukaan nimetty Yrjö Sirolan Säätiö ylläpiti Hämeenlinnan Vanajanlinnassa 1946–1994 kansanopistoa joka myös oli nimetty hänen mukaansa Sirola-opistoksi. Säätiö toimii edelleen opiston lakkauttamisesta huolimatta.

1944-1946 kirjoitti:

>Karimo itse halusi jättää eräitä tekstejään pois kirjasta. Sitä ei sensuroitu kustantajan toimesta.<

Sensuuristahan siinä oli kyse. Jos ei muusta niin itsesensuurista!

Ukko itse kuoli jo 1954 ja teos meni monissa kunnankirjastoissa kirjastojen myrkkykaappiin heti 1944 syksystä alkaen. Ainakin 16 kirjastopoistoa löytyi ihan pikavilkaisulla.

Lähteenä on Kai Ekholm, Kiellytyt kirjat 1944-1946, Yleisten kirjatojen kirjapoistot vuosina 1944-1946

Lue lisää

"väärensi" historiaa. Hän "väärensi" Suomen upseerien ulkokultaisuuden pyhyyden ja heidän katkeruutensa omia upseeritovereitaan kohtaan, Suomen armeijassa ei solidaarisuutta tunnettu, vaan ns."kyynärpäätaktiikkaa" (varusmiehiä lukuunottamaat) Kaikki kilpailivat keskenään asemasta.
(Keinonen / Järventaus) Käytettiin häikäilemöntä valtaa, juoruiltiin, paneteltiin ja valehdeltiin jopa harkittiin ilmiantoja maanpetoksesta, kun haluttiin edetä hierarkiassa. Tälläistä oli "hienohipiäisten upseerien kabinettipolitiikka" J Kemppinen voi tietää asiasta enemmän, mutta ei kerro.

sotilaita kirjoitti:

ja tavallisia kansalaisia. Heidän urheuttaan ja velvollisuudentuntoaan. Ihailua sävyttää myös lempeä huumori.

Mää sie potalle.

Raha ratkaisee kirjoitti:

ovatko he vielä älykkäämpiä, ainakin usea on pirun rikas.

älykästä porukkaa se oli se "Taistolais-poppoo" Ilmankos Suomen porvarit heihin niin kyr...tyivätkin.

Harrastelija vaan kirjoitti:

ja kuvittaja (Kalen-Kallelan oppilas) Kirjan Suomen itsenäisyyttä kuvaava osio on kyllä turhan hurmoshenkinen ja yksipuolinen, mutta se oli ajan henki silloin. Muuten, kaivoin -30 luvun poikien seikkailukirjoja esiin kätköstä, jossa ne ovat olleet jo lähes 60 vuotta. Kirjoja on melkein samanverran kuin noita mainittuja vuosiakin. On Otavan, WSOY:n ja muidenkin kustantajien poikakirjoja hyvässä kuosissa. Aion ne myös lukea, kuvaahan ne aikaansa nekin. Kansikuvia on näköjään Poika Vesannolta ja muilta sen ajan piirostaiteilijoilta jokaisessa kirjassa. Seuraavaksi pitääkin tutkia vanhat -40 ja -50 luvulta säilyneet sarjakuvalehdet ja albumit. Niitä on "Maan mies Marsissa" "Mikkihiiri ja pavunvarsi" "Kilroy" 6 kpl ? Tex, Kapteeni Miki ja Akim viidakkopoika "kapeat lehdet". Sarjakuvalehtiä -50 luvulta ynm. Paljon niitä ainakin on, en muista ulkoa kaikkia millään.
Tarzan ja Pekka Puupää kirjatkin pitäisi olla kaikki tallessa. Tai ainakin oli. Niin ja Kaikki Atorox kirjat (Outsider)

Lue lisää

niin olen valmis ostamaan vaikka kaikki. Laita yhteystiedot, niin katsellaan.

Preeti vaan kirjoitti:

Eihän hän edes tee punaisesta osapuolesta edes mitään sankaripoikia, vaikka ei tee sitä valkoisistakaan. melko tylyä touhua puolin ja toisin. Molemmat osapuolet kuvittelvat olevansa oikealla asialla. Näin minä Linnan tekstin ymmärrän romaanitrilogiassa "Täällä pohjan tähden alla"

Lue lisää

tuoda kirjassaan esille että kapina oli paitsi vastuuton ja typerä myös rikollinen ja suuntautui maailman ehkä demokraattista järjestelmää vastaan. Sen sijaan hän tyytyi vain ruumisläjän mittilointiin ja niinpä meillä on nyt jo kolmas sukupolvi menossa joka ei edes tiedä mistä vapaussodassa oli kyse. Kyse oli tietenkin siitä että MAAHAN YRITETTIIN PYSTYTTÄÄ RIKOLLINEN KOMMUNISTINEN DIKTATUURI.

Tuntuuko pahalta jos sanon kovan totuuden?

Gurban Görlitz kirjoitti:

tuoda kirjassaan esille että kapina oli paitsi vastuuton ja typerä myös rikollinen ja suuntautui maailman ehkä demokraattista järjestelmää vastaan. Sen sijaan hän tyytyi vain ruumisläjän mittilointiin ja niinpä meillä on nyt jo kolmas sukupolvi menossa joka ei edes tiedä mistä vapaussodassa oli kyse. Kyse oli tietenkin siitä että MAAHAN YRITETTIIN PYSTYTTÄÄ RIKOLLINEN KOMMUNISTINEN DIKTATUURI.

Tuntuuko pahalta jos sanon kovan totuuden?

Lue lisää

Tänään kun telkkari puskee urakalla tuntematonta eetteriin on hyvä hiljentyä miettimään johtamista ja esimiestyöskentelyä. Kumpi oli parempi johtaja Koskela vai Lammio. Monesti Koskelaa pidetään hyvänä johtajana erityisesti kansankeskuudessa. Yllättävää kyllä johtajakoulutuksessa kuitenkin Lammiota pidetään parempana.

Vänrikki (myöh.luutnantti) Vilho Koskela: konekiväärijoukkueen vaitelias kansanmies ja erittäin pätevä, miestensä ihannoima johtaja. Tuntee kuuluvansa enemmän miehistön kuin upseerien joukkoon ja lyökin humalassa yhtä jälkimmäisistä. Hämäläinen pienviljelijän poika ja keskeinen henkilö myös Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanissa. Kaatuu kesällä 1944 panssaria tuhotessaan.

Luutnantti (myöh. kapteeni ja majuri) Lammio: ylimielinen ja pedantti helsinkiläinen ammattiupseeri, jolta puuttuvat ihmisten johtamiseen tarvittavat ominaisuudet. Hän penää jatkuvasti tiukkaa kuria ja ajautuu riitoihin niin Lehdon kuin Rokan ja Honkajoenkin kanssa. Selviää sodasta.

Kumpi on parempi johtaja/esimies?


___________________________________
Think in newspeak!
If you have a problem consult 10th newspeak dictionary
http://je.org/id/internet/1202414239038649.html
Outstanding Achievements in the Field of Excellence.
Vastaa lainaten
Vanha 06.12.08, 11:22 #2 (linkki)
mishrak

Rekisteröitynyt: 06/2002
Viestejä: 132

Varusmiehet pitäisivät Koskelasta, mutta skapparit kyllä fanittavat Lammiota kun on niin natsi.

RUK- 64 kirjoitti:

"väärensi" historiaa. Hän "väärensi" Suomen upseerien ulkokultaisuuden pyhyyden ja heidän katkeruutensa omia upseeritovereitaan kohtaan, Suomen armeijassa ei solidaarisuutta tunnettu, vaan ns."kyynärpäätaktiikkaa" (varusmiehiä lukuunottamaat) Kaikki kilpailivat keskenään asemasta.
(Keinonen / Järventaus) Käytettiin häikäilemöntä valtaa, juoruiltiin, paneteltiin ja valehdeltiin jopa harkittiin ilmiantoja maanpetoksesta, kun haluttiin edetä hierarkiassa. Tälläistä oli "hienohipiäisten upseerien kabinettipolitiikka" J Kemppinen voi tietää asiasta enemmän, mutta ei kerro.

Lue lisää

Ei missään ole sanottu, että Vilho Koskelalla olisi ollut sisäänrakennettu herraviha. Paitsi, että Vilho oli myös lempeän ja hyväntahtoisen Kivivuoren Elinan poika, ei hänen isänsäkään herraviha oikeastaan yltänyt torpparivapautusta pidemmälle. Jos olisi, ei hän olisi kyennyt neuvottelemaan kirkkovaltuuston isäntien kanssa torpan itsenäistymisestä. Muistanko oikein, eikö Akseli peräti sanonut, että Yllö on sentään järkimies? Se osoittaa, että hän kykeni suunnittelemaan asioitaan pitkälle eteenpäin ilman minkään herravihan vaikutusta.

Humalakäyttäytymistä on aina vaikea tulkita. Kannattaa muistaa, että Koskela oli aapee-yypee-upseeri, siis eräänlainen kesävänskä. Mannerheimin syntymäpäivänä oli koolla lähinnä nuoria aktiiviupseereita, joihin jopa Kariluodonkin voi laskea, olihan hän jo sodan alussa päättänyt ryhtyä aktiivupseeriksi. Kännissä mesominen saattoi olla vain tarkoitus näyttää, että "kyllä täältäkin pesee, vaikka ei ole lunta paskahuusin katolla" eikä kielitaitoa muuta kuin harashoo... polhsoi... taiga.

kiinnostunut Kerttu kirjoitti:

niin olen valmis ostamaan vaikka kaikki. Laita yhteystiedot, niin katsellaan.

Ei ole myytävänä.

Gurban Görlitz kirjoitti:

tuoda kirjassaan esille että kapina oli paitsi vastuuton ja typerä myös rikollinen ja suuntautui maailman ehkä demokraattista järjestelmää vastaan. Sen sijaan hän tyytyi vain ruumisläjän mittilointiin ja niinpä meillä on nyt jo kolmas sukupolvi menossa joka ei edes tiedä mistä vapaussodassa oli kyse. Kyse oli tietenkin siitä että MAAHAN YRITETTIIN PYSTYTTÄÄ RIKOLLINEN KOMMUNISTINEN DIKTATUURI.

Tuntuuko pahalta jos sanon kovan totuuden?

Lue lisää

Ns. Aktivistit ja jääkäriliike olivat myös maanpetturuutta, ja nousua laillista esivaltaa vastaan. Suomessa ei vielä ollut laillista, kaikkien tunnustamaa Suomen valtiota vuonna 1918. Väkivalta ja aseisiin ryhtyminen oli molemminpuolista. Vaasan senaatti ja helsingin Kansanvaltuuskunta olivat oikeastaan eräänlaisia "nukkehallituksia" molemmat. Sotatilakin oli laiton, koska sodanjulistusta ei voitu antaa. Suomessa ei ollut vielä edes lakia voimassa silloin. Tuntuuko pahalta kun sanon kovan totuuden ?

Slilisointia joo kirjoitti:

> Kirjoja on tuossa hyllyseinällä toista tuhatta, mm. A.Karimon "Kumpujen yöstä". <

Se 3 -osainen on sensuroitu sotien jälkeinen versio. Yhtä kehno luettavaksi kuin Olavi Paavolaisen itsensä stilisoima uusintapainos synkästä yksinpuhelusta, joka julkaistiin joskus 1960 -luvun alussa. Sivumäärä on tipahtanut liki 1000:sta 600:aan. Mitähän jäikään pois?

Paavolainen Olavi: Synkkä yksinpuhelu I-II - päiväkirjan lehtiä vuosilta 1941-1944
WSOY, 1946, 977 s., 1. painos

Tässä on jo 3. painos julkaistuna Olavi Paavolaisen Valitut teokset -sarjassa.

Paavolainen Olavi Synkkä Yksinpuhelu - valitut teokset IV
Otava, 1961, 599 s., 3. painos

Lue lisää

ainoa "takinkääntäjä" ollut. Heitä oli paljon. Oikeastaan he käänsivätkin takin oikeinpäin, ainakin jotkut heistä. Viisastuivat, kun oli tyritty niin mahdottomasti noissa "idänsuhteissa"

RUK- 64 kirjoitti:

"väärensi" historiaa. Hän "väärensi" Suomen upseerien ulkokultaisuuden pyhyyden ja heidän katkeruutensa omia upseeritovereitaan kohtaan, Suomen armeijassa ei solidaarisuutta tunnettu, vaan ns."kyynärpäätaktiikkaa" (varusmiehiä lukuunottamaat) Kaikki kilpailivat keskenään asemasta.
(Keinonen / Järventaus) Käytettiin häikäilemöntä valtaa, juoruiltiin, paneteltiin ja valehdeltiin jopa harkittiin ilmiantoja maanpetoksesta, kun haluttiin edetä hierarkiassa. Tälläistä oli "hienohipiäisten upseerien kabinettipolitiikka" J Kemppinen voi tietää asiasta enemmän, mutta ei kerro.

Lue lisää

Kyllä Suomen armeija oli imenyt tapansa Venäjän ja Saksan armeijoista.

Etenkin esikunnissa pesivät "Fasaanit" oli todellisia juonittelijoita. Fasaaneiksi sanottiin korkeampia vakansseja kyttääviä upseereita Venäjän armeijassa. Niitä riitti Mannerheimin vanavedessä Suomenkin armeijaan.

Pennalismi ja alistaminen oli arkipäivää ja tavat siirrettiin ikäpolvelta toiselle. Aihesta on tehty oikein tutkimuskin.

Kansantieteellinen arkisto nro 33
Suomen muinaismuistoyhdistys

Pekka Leimu: Pennalismi ja initaatio suomalaisessa sotilaselämässä, 1985

Sentään kirjoitti:

ainoa "takinkääntäjä" ollut. Heitä oli paljon. Oikeastaan he käänsivätkin takin oikeinpäin, ainakin jotkut heistä. Viisastuivat, kun oli tyritty niin mahdottomasti noissa "idänsuhteissa"

Lue lisää

esimerkki ?

kerro yksi kirjoitti:

esimerkki ?

Valkeasaaressa 1944. Oltiin ihan "ulalla"

Tämä artikkeli käsittelee romaania. Tuntematon sotilas voi tarkoittaa myös sodissa kaatuneiden vertauskuvaa.
Tuntematon sotilas
Tuntematon sotilas kansi.jpg
Kirjailija Väinö Linna
Genre sotakirjallisuus
Kustantaja WSOY
Julkaistu 1954-12-03
Sivumäärä 477
ISBN 9510024058
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Tuntematon sotilas on Väinö Linnan 3. joulukuuta 1954 ilmestynyt sotaromaani, joka kuvaa konekiväärikomppanian kokemuksia jatkosodassa. Esikuvana on Linnan oma sodanaikainen yksikkö, joka kuului eversti Pietari A. Autin komentamaan Jalkaväkirykmentti 8:aan (JR 8). Kirja on julkaistu myös alkuperäisessä lyhentämättömässä muodossaan nimellä Sotaromaani (2000).

Kirjan piirteitä ovat värikkäät henkilöt, murteiden käyttäminen dialogissa ja sodan kuvaaminen rivimiehen näkökulmasta. Kirjaa on pidetty myös sodanvastaisena ja vastapainona runebergiläiselle sotasankaritraditiolle, joksi Linna itse sen esittikin. Tunnetun takakansitekstinsä mukaan romaani on "sodan kritiikki ja suomalaisen sotilaan muistomerkki".

Tosin jotkut kriitikot ovat väittäneet romaanin korvanneen runebergiläisen sankarimyytin vain siitä lopulta melko pintapuolisesti eroavalla "sisu"-hengen ylistyksellä. Kirja herätti ilmestyessään paheksuvaa keskustelua, koska siinä esiteltiin suomalaisesta sotilaasta myös paheellisia puolia kuten alkoholin käyttöä. Teoksen väitettiin myös loukkaavan lottien kunniaa.

Romaanin yhdeksännen luvun alussa oleva teloituskohtaus perustuu tositapaukseen. Kaksi suomalaista sotilasta teloitettiin pikaoikeudenkäynnin jälkeen Itä-Karjalassa Baranin kylässä Syvärin eteläpuolella 20. joulukuuta 1941, koska nämä olivat poistuneet luvatta vartiopaikaltaan ja kieltäytyneet palaamasta sinne. Tapaus ei sattunut Linnan omassa yksikössä, mutta se herätti laajalti kohua sotilaiden keskuudessa. Tapauksen aiheuttama järkytys kuvastuu sittemmin monessa kohdin romaania.[1][2]

Tuntematon sotilas on yksi kaikkien aikojen tunnetuimmista suomalaisista romaaneista, ja monet sen henkilöistä ovat saavuttaneet suorastaan arkkityyppisen statuksen suomalaisessa kulttuurissa. Tuntemattoman sotilaan maineeseen ovat vaikuttaneet vahvasti siitä tehdyt elokuva- ja näyttämösovitukset. Kirjan pohjalta on tehty kaksi samannimistä elokuvaa ja useita teatteriversioita

Keisarien Suomi kirjoitti:

Miten olisi, jos myöntäisimme, että Suomessa alkoi ns. "hyvä aika" "Suomen sodan" jälkeen. Vai oletko asiasta erimieltä ?

tulisi hieman perustella näkemystään. Sellaista odotan, kun keskustelu saa näinkin suuren huomion.

Odotellaan kirjoitti:

tulisi hieman perustella näkemystään. Sellaista odotan, kun keskustelu saa näinkin suuren huomion.

järjesti demareille suurvoiton eduskuntavaaleissa 1966. On jämpti näin.

Porvarin poika kirjoitti:

järjesti demareille suurvoiton eduskuntavaaleissa 1966. On jämpti näin.

puoluepolitiikkaan juuri kantaa ottanut. Miten niin "järjesti" demareille voiton eduskuntavaaleissa ?

Meni turhaan miehiä kirjoitti:

Valkeasaaressa 1944. Oltiin ihan "ulalla"

Taustaa

Stalin oli luvannut Teheranissa 1943 tukea liittoutuneiden maihinnousua Ranskaan hyökkäämällä samaan aikaan idässä saksalaisia vastaan. Keväällä 1944 hän antoi Leningradin- ja Karjalan rintaman komentajille käskyn suunnitella hyökkäys Suomeen. Tätä nimitetään historiankirjoituksessa myös neljänneksi strategiseksi iskuksi. Tavoitteena oli Suomen irrottaminen sodasta ja jopa miehittää se. Painopiste oli Karjalankannaksella, jonne keskitettiin kaksi armeijaa, noin 500 000 miestä. Leningradin rintaman komentaja Leonid Govorov suunnitteli hyökkäyksen painopisteeksi Valkeasaaren lohkon, joka oli noin 7 kilometriä leveä. Toukokuun aikana Valkeasaareen koottiin 30. Kaartin Armeijakunta, satakunta panssaria ja satoja lentokoneita.

Valkeasaaren lohkoa puolusti Jussi Sihvon komentama suomalainen 10. divisioona. Itse Valkeasaaressa oli Jalkaväkirykmentti 1. Päämaja eikä kukaan armeijakunnasta uskonut venäläisten hyökkäävän ennen heinäkuuta. Etulinjassa kuitenkin huomattiin välittömästi, mitä venäläiset suunnittelivat ja viimeiset ilmatiedustelu kuvat paljastivat suurhyökkäyksen suunnittelun. Kuvat kehitettiin vasta suurhyökkäyksen alettua.

Agentti X kirjoitti:

Taustaa

Stalin oli luvannut Teheranissa 1943 tukea liittoutuneiden maihinnousua Ranskaan hyökkäämällä samaan aikaan idässä saksalaisia vastaan. Keväällä 1944 hän antoi Leningradin- ja Karjalan rintaman komentajille käskyn suunnitella hyökkäys Suomeen. Tätä nimitetään historiankirjoituksessa myös neljänneksi strategiseksi iskuksi. Tavoitteena oli Suomen irrottaminen sodasta ja jopa miehittää se. Painopiste oli Karjalankannaksella, jonne keskitettiin kaksi armeijaa, noin 500 000 miestä. Leningradin rintaman komentaja Leonid Govorov suunnitteli hyökkäyksen painopisteeksi Valkeasaaren lohkon, joka oli noin 7 kilometriä leveä. Toukokuun aikana Valkeasaareen koottiin 30. Kaartin Armeijakunta, satakunta panssaria ja satoja lentokoneita.

Valkeasaaren lohkoa puolusti Jussi Sihvon komentama suomalainen 10. divisioona. Itse Valkeasaaressa oli Jalkaväkirykmentti 1. Päämaja eikä kukaan armeijakunnasta uskonut venäläisten hyökkäävän ennen heinäkuuta. Etulinjassa kuitenkin huomattiin välittömästi, mitä venäläiset suunnittelivat ja viimeiset ilmatiedustelu kuvat paljastivat suurhyökkäyksen suunnittelun. Kuvat kehitettiin vasta suurhyökkäyksen alettua.

Lue lisää

Aarne Sihvon veli. A. Sihvo oli etevä sotilas, mutta Mannerheim syrjäytti hänet, jostakin syystä. Heijastuiko tämä myös sitten J.Sihvon lohkolle Valkeasaaressa 1944 ?

Ymmärys hoi kirjoitti:

puoluepolitiikkaan juuri kantaa ottanut. Miten niin "järjesti" demareille voiton eduskuntavaaleissa ?

Sitten on kuitenkin suomalainen erityistilanne, jossa lukevalla yleisöllä
ei ole kapasiteettia erottaa kaunokirjallisuutta tieteestä. Se on mahdollistanut
sellaisenkin käsittämättömyyden kuin Linnan Pohjantähti-trilogian muuttumisen
Kekkoslovakian aikana lähes viralliseksi totuudeksi kansalaissodasta.
Sen vuoksi olisi suotavaa, ettei vallitsevaa punaista paradigmaa tietoisesti
ruokittaisi vääristelevällä mielikuvien luomisella.

Linnan meriitit olisivat riittäneet taiteen,
mutta eivät tieteen akateemikoksi.
Akateemikon nimitys kyllä oli karkeata
liioittelua ja selittyy vuosiluvulla 1980.
Tuolloin suomalainen yhteiskunta eli
historiamme syvimmässä henkisessä lamassa.

Agentti X kirjoitti:

Yrjö Sirola
Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Yrjö Sirola senaatin täysistuntosalissa sotatalvena 1918.

Yrjö Elias Sirola (alk. Sirén; 8. marraskuuta 1876 Piikkiö – 18. maaliskuuta 1936 Moskova) oli suomalainen kirjailija ja poliitikko, alun perin kansakoulunopettaja. Sirolan vanhemmat olivat kappalainen Karl Gustaf Sirén ja Wilhelmina Margareta Sandell.

Sirola toimi Kansan Lehden toimittajana 1904–1906 ja Työmiehen toimittajana vuodesta 1906 lähtien. Sirola kirjoitti myös useita kirjoja, erityisesti yhteiskunnallisia ja poliittisia teoksia. Lisäksi hän suomensi mm. August Strindbergiä ja Karl Kautskya. Sirola oli erityisesti mukana kehittämässä työväenjärjestöjen opinto- ja valistustoimintaa.
Yrjö Sirola perheensä kanssa Hancockissa, Michiganissa 1913

Sirola oli Suomen sosialidemokraattisen puolueen kansanedustaja 1907–1909 ja 1917. Hän oli puolueen radikaalin siiven edustaja. Sirola toimi kansanvaltuuskunnan ulkoasiainvaltuutettuna Suomen sisällisodan aikana vuonna 1918. Punaisten puolustuksen romahdettua hän pakeni Neuvosto-Venäjälle. Sirola oli mukana perustamassa Suomen kommunistista puoluetta Moskovassa. Hän toimi Kominternissa ja kansanvalistuskomissaarina Karjalan autonomisessa sosialistisessa neuvostotasavallassa.

Sirola kuoli Moskovassa aivohalvaukseen 1936. Hänet on haudattu Malmin hautausmaalle Helsinkiin, kortteliin 23-9-123. Haudan vieressä on SKP:n johtohenkilöiden yhteishauta.

Yrjö Sirolan mukaan nimetty Yrjö Sirolan Säätiö ylläpiti Hämeenlinnan Vanajanlinnassa 1946–1994 kansanopistoa joka myös oli nimetty hänen mukaansa Sirola-opistoksi. Säätiö toimii edelleen opiston lakkauttamisesta huolimatta.

Lue lisää

>Sirola kuoli Moskovassa aivohalvaukseen 1936<

Kas kun ei kuollutkaan ns. äkilliseen aivokuumeeseen. Se tunnettiin myös nimellä latvaräjähdys.

Se vei paljon etenkin suomalaisia hautaan 1937-1938 vuonna. Se oli oikein epidemia varsin amerikasta tulleilla suomalaisilla.

http://heninen.net/sandarmoh/suomeksi.htm

http://heninen.net/punakangas/suomeksi.htm

http://kuvablogi.com/nayta/88053/

oli alkoholisoitunut, pikkusieluinen mies. Hyvä hän oli metsämiehenä, kotiopettajana vain keskinkertaisuus.

Liisa Ihmemaasta kirjoitti:

oli alkoholisoitunut, pikkusieluinen mies. Hyvä hän oli metsämiehenä, kotiopettajana vain keskinkertaisuus.

Ihailtu runoilija, kansallinen kuuluisuus, mainio opettaja. Ihailtu myös kansainvälisesti.

julkkis!! kirjoitti:

Ihailtu runoilija, kansallinen kuuluisuus, mainio opettaja. Ihailtu myös kansainvälisesti.

Kerro esimerkki.

Huu haa kirjoitti:

Kerro esimerkki.

laajasti. Eniten tietysti Ruotsissa, mutta kiitoksia tuli muualtakin.

siinä porukassa, jolle ei "älyä kuin hiukka rippunut".

Runebergia luettiin kirjoitti:

laajasti. Eniten tietysti Ruotsissa, mutta kiitoksia tuli muualtakin.

Suomessa hänen tekstejään luettiin vähemmän innostuneena "pakkolukemisena" koulussa. Senhän jokainen -40 luvulla koulua käynyt tietää ja muistaa. Kalamaksaöljy ja "Vänrikki" oivat ei toivottuja juttuja silloin, ainakin suurimmalle osalle koululaisia. Samoin kyllä hienolle SUOMALAISELLE kirjalle, "Seitsemän veljestä" kävi. Valitettavasti.

ihan kunniajäsen kirjoitti:

siinä porukassa, jolle ei "älyä kuin hiukka rippunut".

"etälääkäri" Et kuitenkaan pysty mitaamaan kenenkään älyä, siihen ei sinun älysi riitä. Tai voit olla älykäskin, mistä sen tietää. Joku väitti, että vain älykäs ja menestyvä ajelee MAKSETULLA upealla autolla, milläs sinä ajelet ?

J. Jukolauta kirjoitti:

Suomessa hänen tekstejään luettiin vähemmän innostuneena "pakkolukemisena" koulussa. Senhän jokainen -40 luvulla koulua käynyt tietää ja muistaa. Kalamaksaöljy ja "Vänrikki" oivat ei toivottuja juttuja silloin, ainakin suurimmalle osalle koululaisia. Samoin kyllä hienolle SUOMALAISELLE kirjalle, "Seitsemän veljestä" kävi. Valitettavasti.

Lue lisää

Minua häiritsee sen repliikkiliitteet Juhani: Rakkaat veljet ......... Aapo: Sinä sen sanoit.......
Häiritsee jotenkin. Eikös teosta voisi modernisoida ?

pilasi koko tekeleen.

Vai eikö ? kirjoitti:

Minua häiritsee sen repliikkiliitteet Juhani: Rakkaat veljet ......... Aapo: Sinä sen sanoit.......
Häiritsee jotenkin. Eikös teosta voisi modernisoida ?

Onhan raamattukin kirjoitettu monesti uudelleen.

Vai eikö ? kirjoitti:

Minua häiritsee sen repliikkiliitteet Juhani: Rakkaat veljet ......... Aapo: Sinä sen sanoit.......
Häiritsee jotenkin. Eikös teosta voisi modernisoida ?

siin ei ollu sexii, siinä "Seitsemässä veljeksessä." Se oli hyvä (elokuvassa se härkien ampuminen ja sitten se kun sauna palo) kirjassakin, ja kun Simeon kävi myymässä jyviä, ja joi kaikki rahat.

Liisa Ihmemaasta kirjoitti:

oli alkoholisoitunut, pikkusieluinen mies. Hyvä hän oli metsämiehenä, kotiopettajana vain keskinkertaisuus.

Kuvanveistäjä. Aleksanteri toisen patsas Helsingissä on hänen taidettaan. Ja paljon muuta. Käykää Porvoossa hänen elämästään ja taiteestaan kertovassa museossa.

Kannattaa käydä kirjoitti:

Kuvanveistäjä. Aleksanteri toisen patsas Helsingissä on hänen taidettaan. Ja paljon muuta. Käykää Porvoossa hänen elämästään ja taiteestaan kertovassa museossa.

oli myös etevän sisätautilääkäri Runebergin potilas 1900 luvulla. Kerensiki sairasti munuaistautia ja sai hyviä ohjeita sairauteensa Suomesta. (Ruokavalio mm.)

julkkis!! kirjoitti:

Ihailtu runoilija, kansallinen kuuluisuus, mainio opettaja. Ihailtu myös kansainvälisesti.

Runebeg oli nuorista tytöistä kiinnostunut, nykyisen lainsäädännön mukaan lähinnä pedofiiliksi luokiteltava valepukki! Hän kertoi runomittaan sommiteltuna itse sepittämiään satuja Suomen sodasta 1809-1809. Tarinat on pääosin täysin vailla todellisuuspohjaa ja on tehty kymmeniä vuosia sodan jälkeen jonkinlaisen Ruotsia nuolleen hurmahengen innoittamana.

Kiistelty Runeberg, sankari vai nuorten tyttöjen liehittelijä ja haihattelija?

Jospa kyseessä onkin perusteellinen harhautus, jossa melkein kaikki suomalaiset on saatu juhlimaan Ruotsia ihannoivaa ja kaihoavaa pervertikkoa ja hänen sepittämiään ruotsalaisia loruja sodasta, jossa tämän miehen todellien ja henkinen kotimaa hävisi puoli valtakuntaa?

Ruupeperin tarinat on kovin outoja fantasioita taisteluista, joissa ei ollut mitään sankarillista. Totuus oli paremminkin pelkkiä päitä ja pernankappaleita. Pitääkin kysyä MIKÄ oli se Ruuneperin ihannoima isänmaa? Vastaan saman tien: RUOTSI! Onkin hullua että tuollaista satusetää pidetään Suomen kansalliskirjailijana. Tarinatkin sepitettiin kymmeniä vuosia tapahtumien jälkeen. Ruuneperiahan kiinnosti vanhemmalla iällä enemmänkin nuoret ja arvostelukyvytömät tytöt, joille hän läyrysi hengentuotteitaan ja lieppä pitänyt "polvellaankin".

Nykyään tällaista setää sanottaisiin pedofiiliksi! Kuulostaako TÄMÄ säe isämaalliselta vaiko lähinnä vanhan ukon päiväunelta: "Sun kukoistukses kuorestaan kerrankin puhkeaa, viel lempemme saa nousemaan..."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Maamme


Vänrikki Stoolin tarinat, ensimmäinen osa, 1848
Vänrikki Stoolin tarinat, toinen osa, 1860

"Viimein kai Runeberg itse huomasi, että oli vain yl´oppilas."


http://fi.wikipedia.org/wiki/Johan_Ludvig_Runeberg

"Johan Ludvig Runeberg (5. helmikuuta 1804 Pietarsaari – 6. toukokuuta 1877 Porvoo) oli suomenruotsalainen runoilija, kirjailija ja toimittaja. Hänen tuotantonsa on hyvin isänmaallista. Runeberg vaikutti tuotantonsa kautta myös Ruotsin kirjallisuuteen, koska hän kirjoitti kaikki teoksensa ruotsiksi."

on kyseessä ? Onko vanhakin ? Onko siinä Spede ?

Kannattaa käydä kirjoitti:

Kuvanveistäjä. Aleksanteri toisen patsas Helsingissä on hänen taidettaan. Ja paljon muuta. Käykää Porvoossa hänen elämästään ja taiteestaan kertovassa museossa.

oli kyllä hänen poikansa, ei veljensä.

Liisa Ihmemaasta kirjoitti:

oli alkoholisoitunut, pikkusieluinen mies. Hyvä hän oli metsämiehenä, kotiopettajana vain keskinkertaisuus.

metsämies oli myös kirjailija A. Kivi. Taisi sairastaa jotakin muutakin tautia eläissään ? Tunnustusta ei ainakaan saanut ruotsalaismielisiltä suomalaisilta. Runeberg sentään sai arvostusta yli tarpeenkin.

Marja Lampi kirjoitti:

pilasi koko tekeleen.

Mitä tarkoitat "Marja Lampi" ?

??? kirjoitti:

Mitä tarkoitat "Marja Lampi" ?

Wikipedian perustaja Jimmy Walesilta
Lue nyt
Close
Sven Tuuva
Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sven Tuuva
Ohjaaja Edvin Laine
Käsikirjoittaja Väinö Linna, Juha Nevalainen
Tuottaja T.J. Särkkä
Säveltäjä Heikki Aaltoila
Kuvaaja Osmo Harkimo
Olavi Tuomi
Leikkaaja Armas Vallasvuo
Pääosat Veikko Sinisalo
Edvin Laine
Fanni Halonen
Salme Karppinen
Leif Wager
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomen lippu Suomi
Tuotantoyhtiö Suomen Filmiteollisuus
Ensi-ilta 1958
Kesto 136 min.
Alkuperäiskieli suomi
Ikäraja VET-ikäraja 11
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Sven Tuuva (ruots. Sven Dufva tai Sven Duva) on Edvin Laineen ohjaama suomalainen historiallinen sotaelokuva vuodelta 1958.[1] Suomen sodan aikoihin sijoittuva elokuva kertoo kersantin yksinkertaisesta pojasta, Sven Tuuvasta, jolla on kova halu armeijaan, vaikka on täysi säheltäjä. Elokuvan lopussa hän tekee suuren sankariteon Koljonvirran taistelussa (1809) ja saa kaaduttuaan kaksinkertaiset kunnialaukaukset. Elokuva perustuu Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoihin.

Sven Tuuvana elokuvassa nähdään Veikko Sinisalo.

Smamma här kirjoitti:

metsämies oli myös kirjailija A. Kivi. Taisi sairastaa jotakin muutakin tautia eläissään ? Tunnustusta ei ainakaan saanut ruotsalaismielisiltä suomalaisilta. Runeberg sentään sai arvostusta yli tarpeenkin.

Lue lisää

Aleksis Kiven päivää alettiin viettää aika myöhään. No mitäs siitä.

Ruotsalaismielisiä täällä ei ollut paljoa tuohon aikaan.

paavolainen kirjoitti:

Aleksis Kiven päivää alettiin viettää aika myöhään. No mitäs siitä.

Ruotsalaismielisiä täällä ei ollut paljoa tuohon aikaan.

ruotsinmielisiltä suomenruotsalaisilta, se olisi ollut oikein. Eikä oikein suomalaisiltakaan kulttuurivaikuttajilta. Kivi kuvasi Suomalaiset lähinnä metsäläisiksi.

Hiidenkivellä kirjoitti:

ruotsinmielisiltä suomenruotsalaisilta, se olisi ollut oikein. Eikä oikein suomalaisiltakaan kulttuurivaikuttajilta. Kivi kuvasi Suomalaiset lähinnä metsäläisiksi.

Runebergin suomalaisia kuvaa. Hölmöläisiksi, jotka nöyristelevät valtaapitäviä (ruotsalaisia ja Venäläisiä)

Minäkin tiedän kirjoitti:

siin ei ollu sexii, siinä "Seitsemässä veljeksessä." Se oli hyvä (elokuvassa se härkien ampuminen ja sitten se kun sauna palo) kirjassakin, ja kun Simeon kävi myymässä jyviä, ja joi kaikki rahat.

Lue lisää

ainaista sexii viitsii kokoajan lukea, kulmakarvat pystyssä ? minä en ainakaan.

paavolainen kirjoitti:

Aleksis Kiven päivää alettiin viettää aika myöhään. No mitäs siitä.

Ruotsalaismielisiä täällä ei ollut paljoa tuohon aikaan.

"Ruotsalaismielisiä täällä ei ollut paljoa tuohon aikaan" Nythän sinä valehtelet. Tänäänkin on tuo uudelleen esiin nouseva Paavo, Paavo Lipponen. Paavo on eri perkele. Nyt Paavo lähteekin pressaehdokkaaksi, saatte nähdä. (kun muista ei ole, Niinistöstökään)

Tiesitkö ? kirjoitti:

oli myös etevän sisätautilääkäri Runebergin potilas 1900 luvulla. Kerensiki sairasti munuaistautia ja sai hyviä ohjeita sairauteensa Suomesta. (Ruokavalio mm.)

Kerenski syntyi 1881. Runeberg oli jo silloin kuollut.

Tiesitkö ? kirjoitti:

oli myös etevän sisätautilääkäri Runebergin potilas 1900 luvulla. Kerensiki sairasti munuaistautia ja sai hyviä ohjeita sairauteensa Suomesta. (Ruokavalio mm.)

Kenestäkään Runebergin lapsesta ei tullut ihotauti lääkäriä eikä sisätautilääkäriä. Eikä myöskään sukulaisistaan. Kerenskillä ei myöskään ollut munuaistautia.

Hiidenkivellä kirjoitti:

ruotsinmielisiltä suomenruotsalaisilta, se olisi ollut oikein. Eikä oikein suomalaisiltakaan kulttuurivaikuttajilta. Kivi kuvasi Suomalaiset lähinnä metsäläisiksi.

Ja missäs kohtaa Kivi kuvaa suomalaiset "metsäläisiksi"? Et taida ymmärtää lukemaasi yhtään.

Retuperältä kirjoitti:

Runebergin suomalaisia kuvaa. Hölmöläisiksi, jotka nöyristelevät valtaapitäviä (ruotsalaisia ja Venäläisiä)

Et taida kuitenkaan kuvata tai sitten et vain ymmärrä lukemaasi. Runeberg päinvastoin kuvaa suomalaisia jaloksi kansaksi jota pahat vähä-älyiset valtaapitävät kiusaavat.

hurri pettää aina kirjoitti:

Kerenski syntyi 1881. Runeberg oli jo silloin kuollut.

lähisukulainen. Katso Wikipediasta.

tunt maortn for kirjoitti:

Kenestäkään Runebergin lapsesta ei tullut ihotauti lääkäriä eikä sisätautilääkäriä. Eikä myöskään sukulaisistaan. Kerenskillä ei myöskään ollut munuaistautia.

Tieto on luotettavalta taholta. Yritän löytää lähteen

kumipää jude inbred kirjoitti:

Et taida kuitenkaan kuvata tai sitten et vain ymmärrä lukemaasi. Runeberg päinvastoin kuvaa suomalaisia jaloksi kansaksi jota pahat vähä-älyiset valtaapitävät kiusaavat.

nythän sinä oikein "viisauden" toit esiin. Ihanko itse keksit tuon ? Ei uskoisi mokomasta mäntistä.

ssnord fruendthal kirjoitti:

Ja missäs kohtaa Kivi kuvaa suomalaiset "metsäläisiksi"? Et taida ymmärtää lukemaasi yhtään.

Kiven kirjoitusten arvosteluja aikanaan, mitähän mahtaa sanoa herrat silloin ?

Ryynegreeni. kirjoitti:

Runebeg oli nuorista tytöistä kiinnostunut, nykyisen lainsäädännön mukaan lähinnä pedofiiliksi luokiteltava valepukki! Hän kertoi runomittaan sommiteltuna itse sepittämiään satuja Suomen sodasta 1809-1809. Tarinat on pääosin täysin vailla todellisuuspohjaa ja on tehty kymmeniä vuosia sodan jälkeen jonkinlaisen Ruotsia nuolleen hurmahengen innoittamana.

Kiistelty Runeberg, sankari vai nuorten tyttöjen liehittelijä ja haihattelija?

Jospa kyseessä onkin perusteellinen harhautus, jossa melkein kaikki suomalaiset on saatu juhlimaan Ruotsia ihannoivaa ja kaihoavaa pervertikkoa ja hänen sepittämiään ruotsalaisia loruja sodasta, jossa tämän miehen todellien ja henkinen kotimaa hävisi puoli valtakuntaa?

Ruupeperin tarinat on kovin outoja fantasioita taisteluista, joissa ei ollut mitään sankarillista. Totuus oli paremminkin pelkkiä päitä ja pernankappaleita. Pitääkin kysyä MIKÄ oli se Ruuneperin ihannoima isänmaa? Vastaan saman tien: RUOTSI! Onkin hullua että tuollaista satusetää pidetään Suomen kansalliskirjailijana. Tarinatkin sepitettiin kymmeniä vuosia tapahtumien jälkeen. Ruuneperiahan kiinnosti vanhemmalla iällä enemmänkin nuoret ja arvostelukyvytömät tytöt, joille hän läyrysi hengentuotteitaan ja lieppä pitänyt "polvellaankin".

Nykyään tällaista setää sanottaisiin pedofiiliksi! Kuulostaako TÄMÄ säe isämaalliselta vaiko lähinnä vanhan ukon päiväunelta: "Sun kukoistukses kuorestaan kerrankin puhkeaa, viel lempemme saa nousemaan..."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Maamme


Vänrikki Stoolin tarinat, ensimmäinen osa, 1848
Vänrikki Stoolin tarinat, toinen osa, 1860

"Viimein kai Runeberg itse huomasi, että oli vain yl´oppilas."


http://fi.wikipedia.org/wiki/Johan_Ludvig_Runeberg

"Johan Ludvig Runeberg (5. helmikuuta 1804 Pietarsaari – 6. toukokuuta 1877 Porvoo) oli suomenruotsalainen runoilija, kirjailija ja toimittaja. Hänen tuotantonsa on hyvin isänmaallista. Runeberg vaikutti tuotantonsa kautta myös Ruotsin kirjallisuuteen, koska hän kirjoitti kaikki teoksensa ruotsiksi."

Lue lisää

vårt land fosterlad,
Ljud, o dyra ord !
Ej lyfts en höid mot himlens rand.
Ej sänksendal, ej sköljs en strand.
mer älkd än vår bygd i nord.
Än våra fäders jord.

tunt maortn for kirjoitti:

Kenestäkään Runebergin lapsesta ei tullut ihotauti lääkäriä eikä sisätautilääkäriä. Eikä myöskään sukulaisistaan. Kerenskillä ei myöskään ollut munuaistautia.

ohan Wilhelm Runeberg
Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Johan Runeberg

Johan Wilhelm (J. W.) Runeberg (8. helmikuuta 1843 Porvoo – 3. tammikuuta 1918 Helsinki) oli suomalainen lääketieteen professori, valtioneuvos ja RKP:n kansanedustaja ensimmäisessä eduskunnassa.

Runebergin vanhemmat olivat professori, runoilija Johan Ludvig Runeberg ja Fredrika Charlotta Tengström. Hän pääsi ylioppilaaksi Porvoon lukiosta 1860 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1863 ja maisteriksi 1864. Runeberg suoritti lääketieteen kandidaatin tutkinnon 1866, lisensiaatin tutkinnon 1870 ja hänestä tuli lääketieteen ja kirurgian tohtori 1871.

Runeberg toimi aluksi lääkärinä Vaasassa, Porvoossa ja Helsingissä. Hän oli Helsingin yleisen sairaalan assistenttina 1873–1874 ja Suomen Lääkäriseuran sihteerinä 1873–1875. Vuosina 1877–1907 Runeberg toimi Helsingin yliopiston sisätautiopin professorina ja hän oli lisäksi Henkivakuutusyhtiö Kalevan ylilääkärinä 1881–1914. Hän sai valtioneuvoksen arvon 1914.

Runeberg osallistui säätyvaltiopäiville pappissäädyn jäsenenä vuosina 1882, 1885, 1894 ja 1897–1906. Hän oli kansanedustajana 1907–1908 edustaen Vaasan läänin pohjoista vaalipiiriä. Runeberg oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä vuosien 1878–1903 välillä ja valtuuston puheenjohtajana 1888–1891. Hän toimi myös Suomen Lääkäriseuran ja Suomen Tiedeseuran puheenjohtajana.

Runeberg oli naimisissa vuodesta 1872 lähtien vaasalaisen kauppaneuvos August Aleksander Levónin tyttären Edith Alexandra Levónin (1853–1927) kanssa. Heillä oli kuusi lasta, joista Birger Runeberg (1875–1938) toimi myöhemmin Helsingin yliopiston kirurgian dosenttina ja professorina.
[muokkaa] Lähteet

* Johan Wilhelm Runeberg Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
* Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesmatrikkeli 1640-1917, osa P-Ö

kumipää jude inbred kirjoitti:

Et taida kuitenkaan kuvata tai sitten et vain ymmärrä lukemaasi. Runeberg päinvastoin kuvaa suomalaisia jaloksi kansaksi jota pahat vähä-älyiset valtaapitävät kiusaavat.

"jalo kansa" ??? Mene karokebaariin ja laula "jaloja juomalauluja" Yhden tähden Jaloviinan herkistämänä. Siinä koko totuus. Lopuksi tappele nenäsi verille nakkikioskin jonossa.

Paavo I kirjoitti:

"Ruotsalaismielisiä täällä ei ollut paljoa tuohon aikaan" Nythän sinä valehtelet. Tänäänkin on tuo uudelleen esiin nouseva Paavo, Paavo Lipponen. Paavo on eri perkele. Nyt Paavo lähteekin pressaehdokkaaksi, saatte nähdä. (kun muista ei ole, Niinistöstökään)

Lue lisää

Onkin isänmaallinen mies. Hänen kaksi enoaan oli Mannerheimristin ritareita. Kolmaskin olisi sen ansainnut. Minä taidankin äänestää Paavoa.

Aleksanteri toisen patsas Runebergin veistämä ? Minä kun luulin sitä V. Walgrenin työksi. No, oppia ikä kaikki.
"Mantahan" se olikin sen Walgrenin kuuluisa työ.

niin pitäisi tietysti suorittaa kansanäänestys asiasta. On melko todennäköistä, että Linna saisi ylivoimaisen kannatuksen kirjojensa "totuudelle". Ja toinen totuushan se onkin. Toinen tietysti on se suuri katkeruus joka Suomessa vallitsi, ja oli yksi syy sisällisotaan, se oli sääty-yhteiskunnan murtuminen. Syyttäkää siitä Ranskaa ja Yhdysvaltoja. Älkää Suomen köyhälistöä. Suomessa oli vasemmistolainen radikalismi vastapainona oikeistradikalismille, mutta tavallinen kansa ei halunnut sotaa, se halusi ihmisarvoista elämää. Siitä Runeberg ei voinu kertoa mitään, koska hän halusi "herravallan" jatkua ja köyhien pysyä köyhinä.

Wilhard Wiillos kirjoitti:

Aleksanteri toisen patsas Runebergin veistämä ? Minä kun luulin sitä V. Walgrenin työksi. No, oppia ikä kaikki.
"Mantahan" se olikin sen Walgrenin kuuluisa työ.

Ville Vallgren
Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ville Vallgren
Syntynyt 15. joulukuuta 1855
Porvoo
Kuollut 13. lokakuuta 1940 (84 vuotta)
Helsinki
Kansallisuus Suomen lippu Suomi
Kuuluisimpia töitä Havis Amandan patsas (alkuperäiseltä nimeltään Merenneito
Ville Vallgren, Havis Amanda (Merenneito), 1906.

Carl Wilhelm "Ville" Vallgren, alkujaan Wallgren (15. joulukuuta 1855 Porvoo – 13. lokakuuta 1940 Helsinki) oli suomalainen kuvanveistäjä, joka opiskeli ja työskenteli pitkään Pariisissa. Häntä on sen vuoksi kutsuttu myös "Pariisin Villeksi, Ville de Paris"[1]. Vanhemmat olivat Porvoon kaupunginlääkäri professori Georg Wallgren ja Emilia Karolina (Mimmi) o.s. Ottelin. Ville oli perheen yhdeksästä lapsesta toiseksi vanhin. [2] Vallgrenin ensimmäinen puoliso oli Antoinette o.s. Råström, 2. Madeline o.s. Imbert-Rohan ja 3. kuvanveistäjä Viivi Paarmio, ent. Palander, o.s. Lindbohm.

Hänen tunnetuin työnsä on Havis Amandan patsas (alkuperäiseltä nimeltään Merenneito[3][4]) Helsingin Kauppatorilla.

Vallgren jatkoi työskentelyä Pariisissa opiskeluajan jälkeen saavutettuaan kansainvälistäkin mainetta marmorin käsittelijänä.[5] Taiteilijantyön ohella hän oli tunnettu seuramies ja herkkusuu sekä aktiivinen kirjoittaja.[6] Joidenkin arvostelijoiden mielestä Vallgrenin töissä voidaan havaita vaikutteita Auguste Rodinilta.[7]Varhaiset teokset henkivät hienostunutta salonkirealismia, josta Vallgren vähitellen vieraantui ja omaksui symbolistisemman art nouveaun. [8]

Ville Vallgrenin taidekäsitys oli hänen omia sanojaan käyttäen: "Minä puolestani uskon, että taide on sitä, että taiteilija haluaa materiaalisesti tuoda esiin tunteidensa surua ja iloa ja kaikkea, mitä luonnossa on taivaan ja maan välillä tai sitä, mitä taiteilija temperamenttinsa kautta näkee ja tuntee tarkastellessaan luonnon läpileikkausta." [9]

ihan hyvä Suomi. Mutta suuri osa "kravattimiehistä" on vain röyhkeitä keinottelijoita, niistähän on tietoa vaikka huru mycky. Linnahan kuvaa myös "Tuntemattomassa" asiallisesti "herroja". Kaarna on sympaattinen komppanianpäälikkö, Kariluoto samoin. Majuri Sarastie on hyvä pataljoonankomentaja. Myös Lammio on pikkumaisuudestaan huolimatta rohkea ja esimerkillinen joukkueenjohtaja. Koskela on kuvattu enemmän "kansanmiehenä" ei häntä erikoisena sankarina kuvata, velvollisuudentuntoisena miehenä kylläkin. Koskela kuvataan myös heikkoudessaan, kun kännipäissään aloittaa rähinöimisen, Suomalaiskansalliseen perinnetapaan. "Pohjantähdessä" taas Akseli kuvataan äkkipikaisena yrmynä, Rovastin poika rohkeana ja isänmaallisena fanaatikkona. Opettaja taas intomielisenä suomalaisena, joka kypsyy reiluksi mieheksi kokemuksen kautta.
Mikä tässä nyt sitten joitakin "kismittää" ?

Harasoo kirjoitti:

ihan hyvä Suomi. Mutta suuri osa "kravattimiehistä" on vain röyhkeitä keinottelijoita, niistähän on tietoa vaikka huru mycky. Linnahan kuvaa myös "Tuntemattomassa" asiallisesti "herroja". Kaarna on sympaattinen komppanianpäälikkö, Kariluoto samoin. Majuri Sarastie on hyvä pataljoonankomentaja. Myös Lammio on pikkumaisuudestaan huolimatta rohkea ja esimerkillinen joukkueenjohtaja. Koskela on kuvattu enemmän "kansanmiehenä" ei häntä erikoisena sankarina kuvata, velvollisuudentuntoisena miehenä kylläkin. Koskela kuvataan myös heikkoudessaan, kun kännipäissään aloittaa rähinöimisen, Suomalaiskansalliseen perinnetapaan. "Pohjantähdessä" taas Akseli kuvataan äkkipikaisena yrmynä, Rovastin poika rohkeana ja isänmaallisena fanaatikkona. Opettaja taas intomielisenä suomalaisena, joka kypsyy reiluksi mieheksi kokemuksen kautta.
Mikä tässä nyt sitten joitakin "kismittää" ?

Lue lisää

Linna oli sekopäinen Neuvostofanaatikko kuten kaikki muutkin sen ajan kekkulit. Ainut siedettävä kirjailija joka ei Wuolijoen ja muiden sontiaisten tavoin ylistä Neuvostoliittoa maasta taivaisiin oli Albert Kivikas.

Suomi oli ainut Neuvostoliiton naapuri joka ei ollut kommunistinen. Totuutta ei siksi saannut julkaista.

Pohjantähden alla on hyvä osoitus tästä. Juutalaisten raakojen murhaajien Leninin ja Trotskin kätyrit kuvataan viattomiksi uhreiksi kun taas "lahtarit" pahoiksi saatanoiksi. Väinö olisi vähän voinnut perehdyttää lukijaansa esimerkiksi mitä Tseka teki Venäjällä. Tseka joka oli punaisten esikuva.

jakkeson kirjoitti:

Linna oli sekopäinen Neuvostofanaatikko kuten kaikki muutkin sen ajan kekkulit. Ainut siedettävä kirjailija joka ei Wuolijoen ja muiden sontiaisten tavoin ylistä Neuvostoliittoa maasta taivaisiin oli Albert Kivikas.

Suomi oli ainut Neuvostoliiton naapuri joka ei ollut kommunistinen. Totuutta ei siksi saannut julkaista.

Pohjantähden alla on hyvä osoitus tästä. Juutalaisten raakojen murhaajien Leninin ja Trotskin kätyrit kuvataan viattomiksi uhreiksi kun taas "lahtarit" pahoiksi saatanoiksi. Väinö olisi vähän voinnut perehdyttää lukijaansa esimerkiksi mitä Tseka teki Venäjällä. Tseka joka oli punaisten esikuva.

Lue lisää

ylistä Neuvostoliittoa "maasta taivaisiin". Päinvastoin, hän ironisoi neuvostojärjestelmää, sotilaita hän ei kylläkään halveksi, se on todettava. Suomalaisista sodanjohtokin arvostellaan melko varovaisesti. "Tuntemattomassa" Ainoastaan alik. Y. Lahtinen melskaa Saksanvastaisilla mielipiteillään (Lahtinen on kuitenkin armoitettu sotilas) "Se yks kahjo sieltä Saksanmaalta lähtee ensin, ja meidän nilkit painaa perässä... ans kattoo ny kuinka käy..sielä on meinaan amittsoonia..." Jotenkin tähän tapaan jupisee Lahtinen. Tuntematon Sotilas on ollut kauan kielletty kirja Neuvostoliiton aikana, sekin todistaa jotakin kirjan sanomasta.

jakkeson kirjoitti:

Linna oli sekopäinen Neuvostofanaatikko kuten kaikki muutkin sen ajan kekkulit. Ainut siedettävä kirjailija joka ei Wuolijoen ja muiden sontiaisten tavoin ylistä Neuvostoliittoa maasta taivaisiin oli Albert Kivikas.

Suomi oli ainut Neuvostoliiton naapuri joka ei ollut kommunistinen. Totuutta ei siksi saannut julkaista.

Pohjantähden alla on hyvä osoitus tästä. Juutalaisten raakojen murhaajien Leninin ja Trotskin kätyrit kuvataan viattomiksi uhreiksi kun taas "lahtarit" pahoiksi saatanoiksi. Väinö olisi vähän voinnut perehdyttää lukijaansa esimerkiksi mitä Tseka teki Venäjällä. Tseka joka oli punaisten esikuva.

Lue lisää

on myös vähän sekopäinen fanaatikko. Hän joko on täysin tietämätön suomalaisen yhteiskunnan rakenteesta ja sen ihmisistä, tai sitten hän haluaa naurattaa kannsaihmisiään. Hän vetää keskusteluun Leninin, Trotskin ja Chekan. Kas kun ei vielä OGPU, NKVD, NKGB, MVD ja KGB:tä. Nämä organisaatiot luotiin hävittämään bolsevikkien ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen viholliset. Hän sanoo : " Väinö olisi voinut perehdyttää lukijaansa esimerkiksi mitä Tseka teki Venäjällä. Tseka, joka oli punaisten esikuva." Ei Linnan kirjoihin liittynyt nämä Neuvosto-Venäjän salaiset organisaatiot millään tavalla, vielä vähemmän Linna olisi voinut niitä kenelläkkään selvittää, eikä kukaan muukaan suomalainen.
Jos haluaa asiasta todelista tietoa, niin kannattaa lukea Rupert butlerin kirja Neuvosto-Venäjän mustat vuodet. Salainen poliisi tsaarinajoista nykypäivään. Kustannus Oy Minerva 2008.

Harasoo kirjoitti:

ihan hyvä Suomi. Mutta suuri osa "kravattimiehistä" on vain röyhkeitä keinottelijoita, niistähän on tietoa vaikka huru mycky. Linnahan kuvaa myös "Tuntemattomassa" asiallisesti "herroja". Kaarna on sympaattinen komppanianpäälikkö, Kariluoto samoin. Majuri Sarastie on hyvä pataljoonankomentaja. Myös Lammio on pikkumaisuudestaan huolimatta rohkea ja esimerkillinen joukkueenjohtaja. Koskela on kuvattu enemmän "kansanmiehenä" ei häntä erikoisena sankarina kuvata, velvollisuudentuntoisena miehenä kylläkin. Koskela kuvataan myös heikkoudessaan, kun kännipäissään aloittaa rähinöimisen, Suomalaiskansalliseen perinnetapaan. "Pohjantähdessä" taas Akseli kuvataan äkkipikaisena yrmynä, Rovastin poika rohkeana ja isänmaallisena fanaatikkona. Opettaja taas intomielisenä suomalaisena, joka kypsyy reiluksi mieheksi kokemuksen kautta.
Mikä tässä nyt sitten joitakin "kismittää" ?

Lue lisää

maineestaan huolimatta, hyvä tyyppi, pikkutarkka kyllä, mutta sellaisiakin pitää olla, muuten menee asiat hulinaksi. Kaikki tyypit ovat jollain tavalla mielenkiitoisia. Riitaoja inhimillinen pelkuri, Korpela raaka mutta silti eläinystävä, Mäkilä tyypillinen "firmaan päin kallellaan" oleva varuspyrokraatti, myös rohkea soturi tarvittaessa (kaatui muonareisulla) Lehto on kyr....nyt ja kaikille katkera masokisti. Rokka, rohkea itsekeskeinen humoristi. Honkajoki on ?? Elämäntaiteilija Rahikainen trokari ja naistenmies. Vanhanen hiljainen hihitteljä: "Döbel ratsasti aukkoja katsellen. Aukkoja ..... hi hi hi hii..." Hietanen, huumorimies mutta myös realisti, ja rohkea soturi. Määttä, pieni mutta sisukas ja vahva konekiväärimies. Lahtinen purnari, mutta myös hyvä sotilas. Hän oli myös lukenut mies. Toi esiin kummallisen evoluuttioteorian jota Hietaen makeasti naureskeli, Hietanen ei myöskään ymmärtänyt mitä "hittoa noil tähdil ollekka tekke" ? "Aika velikultia" sanoi V. Linna

kirjoittelee sellaista jota ennen kärrättiin rattailla pellolle. Olisit voinut sentään pysyä kohtuuden tiellä kirjoituksissasi. Historia ei varmaan ollut mieliaineesi aikanaan ? Eikä nytkään.

Tuoksuu kirjoitti:

kirjoittelee sellaista jota ennen kärrättiin rattailla pellolle. Olisit voinut sentään pysyä kohtuuden tiellä kirjoituksissasi. Historia ei varmaan ollut mieliaineesi aikanaan ? Eikä nytkään.

Lue lisää

Heh heh... Mutta meikäläine poistuu nyt reserviin takavasemmalle. Palaan etulinjaan sitten kun on taas taistelun aika. Mutta aijai sentään, olipas joku laittanut oikein hyvin ketjun pystyyn tästä epäjumala-Linnasta.

Penna Tervo kirjoitti:

Heh heh... Mutta meikäläine poistuu nyt reserviin takavasemmalle. Palaan etulinjaan sitten kun on taas taistelun aika. Mutta aijai sentään, olipas joku laittanut oikein hyvin ketjun pystyyn tästä epäjumala-Linnasta.

Lue lisää

ei kannata "hernettä nenään vetää" Tyyli avuton, sanoma mitätön ja kaiken lisäksi paikkaansapitämätön teksti. Opettele kirjoitustaito, ennenkuin astut uudelleen "etulinjaan"

mollaavat kirjoittelijat eivät ole hänen kirjojaan edes lukeneet ? Perustelut heidän kritiikkiinsä on siksi huteraa, että sellainen ei voi olla muuta kuin omia katteettomia käsityksiä "Tuntemattomasta" ja "Pohjantähdistä". Jos heiltä kysyy esim. "Mitä siinä ja siinä kohdassa kerrotaan siitä ja siitä" ? Niin vastaus on jotain "en minä tiedä, en lue tuollaista roskaa ensinkään" Sitten kuitenkin arvostellaan oikein syvällä rintaäänellä tuota "roskaa". Onko järkeä ?

Ernesti Valin kirjoitti:

mollaavat kirjoittelijat eivät ole hänen kirjojaan edes lukeneet ? Perustelut heidän kritiikkiinsä on siksi huteraa, että sellainen ei voi olla muuta kuin omia katteettomia käsityksiä "Tuntemattomasta" ja "Pohjantähdistä". Jos heiltä kysyy esim. "Mitä siinä ja siinä kohdassa kerrotaan siitä ja siitä" ? Niin vastaus on jotain "en minä tiedä, en lue tuollaista roskaa ensinkään" Sitten kuitenkin arvostellaan oikein syvällä rintaäänellä tuota "roskaa". Onko järkeä ?

Lue lisää

ja kyllä minunkin täytyy sanoa, että onhan se aika uskomatonta että lotat esitetään huoraksi, upseerit hölmöiksi mutta rivisotilaat lähes poikkeuksetta viisaiksi. Ainoa positiivinen upseeri saa olla Koskela, tämä demari.

Eli kyllä Linna vedättää porukkaa oikein kunnolla. Ja mitä tulee Täällä Pohjantähden alla- romaaniin, niin siinähän annetaan aika kaunisteltu kuva niistä ihmisistä jotka lähtevät älyttömään kapinaan. Nykyisin jos kysytään että mikä oli Suomen sisällissota nuorelta polvelta niin saadaan todennäköisesti vastaus: "Se jossa valkoiset tappoivat punaisia".

Eli tämä on ollut se Väinö Linnan lahja suomalaiselle historiankäsitykselle.

Eino Rahja kirjoitti:

ja kyllä minunkin täytyy sanoa, että onhan se aika uskomatonta että lotat esitetään huoraksi, upseerit hölmöiksi mutta rivisotilaat lähes poikkeuksetta viisaiksi. Ainoa positiivinen upseeri saa olla Koskela, tämä demari.

Eli kyllä Linna vedättää porukkaa oikein kunnolla. Ja mitä tulee Täällä Pohjantähden alla- romaaniin, niin siinähän annetaan aika kaunisteltu kuva niistä ihmisistä jotka lähtevät älyttömään kapinaan. Nykyisin jos kysytään että mikä oli Suomen sisällissota nuorelta polvelta niin saadaan todennäköisesti vastaus: "Se jossa valkoiset tappoivat punaisia".

Eli tämä on ollut se Väinö Linnan lahja suomalaiselle historiankäsitykselle.

Lue lisää

Kerro missä, Ainoastaan Korpelan mielikuvituksessa. Samoin Rahikaisen lipevässä kanttiinikeskustelussa.
Et kai luule, että tilanteissa joissa miehiä ja naisia on lähietäisyydessä, ettei pientä jännitettä synny ?
Jos olet eri mieltä, niin et tiedä tosielämästä mitään. Huoruus on maksettua sexiä. Sitä Suomen armeijassa ei juuri ollut. Olihan sitä katollisten maiden osalta myös ns. järjestettyä seksiä, johon pakotettiin alistettuja naisia. Suomen armeija voisi olla ylpeä sitä, ettei moista järjestelmää Suomessa ollut. Jos syntyi rakkaussuhde, niin mitä se kenellekkään kuului ? Lotilla oli vielä lupaus olla solmimatta "yhden yön suhteita" Tietysti naisista tunnettiin kateutta ja mustasukkaisuutta, se vaan kuuluu elämään.
Onhan noista sexi asioista kirjoittanut moni kuuluisa maailmanluokan kierjailija "oikein tosissaan" Linna ei juuri mitään. Miksi siis moinen häly, vieläkin ?

Sotakirja kirjoitti:

Kerro missä, Ainoastaan Korpelan mielikuvituksessa. Samoin Rahikaisen lipevässä kanttiinikeskustelussa.
Et kai luule, että tilanteissa joissa miehiä ja naisia on lähietäisyydessä, ettei pientä jännitettä synny ?
Jos olet eri mieltä, niin et tiedä tosielämästä mitään. Huoruus on maksettua sexiä. Sitä Suomen armeijassa ei juuri ollut. Olihan sitä katollisten maiden osalta myös ns. järjestettyä seksiä, johon pakotettiin alistettuja naisia. Suomen armeija voisi olla ylpeä sitä, ettei moista järjestelmää Suomessa ollut. Jos syntyi rakkaussuhde, niin mitä se kenellekkään kuului ? Lotilla oli vielä lupaus olla solmimatta "yhden yön suhteita" Tietysti naisista tunnettiin kateutta ja mustasukkaisuutta, se vaan kuuluu elämään.
Onhan noista sexi asioista kirjoittanut moni kuuluisa maailmanluokan kierjailija "oikein tosissaan" Linna ei juuri mitään. Miksi siis moinen häly, vieläkin ?

Lue lisää

Linnan kirjoissa seksuaalisuutta kuvataan oikeastaan hyvin vähän. Minusta jopa romanttisesti, ei naista halveksivalla tavalla. Sellaista kyllä löytyy tänä päivänä paljon. Miksi Linnaa arvostellaan seksikuvauksista, joita ei edes ole ? Todennäköisesti siksi, että hänet halutaan leimata "vääräksi profeetaakasi" häneen halutaan lyödä "väärässä olevan leima" Ei haluta ymmärtää, että Linna kirjoillaan yhdisti suomalaisia, jotka olivat sortuneet vihan valtaan. Eivätkä aio vieläkään tosiasioita tunnustaa.

Sotakirja kirjoitti:

Kerro missä, Ainoastaan Korpelan mielikuvituksessa. Samoin Rahikaisen lipevässä kanttiinikeskustelussa.
Et kai luule, että tilanteissa joissa miehiä ja naisia on lähietäisyydessä, ettei pientä jännitettä synny ?
Jos olet eri mieltä, niin et tiedä tosielämästä mitään. Huoruus on maksettua sexiä. Sitä Suomen armeijassa ei juuri ollut. Olihan sitä katollisten maiden osalta myös ns. järjestettyä seksiä, johon pakotettiin alistettuja naisia. Suomen armeija voisi olla ylpeä sitä, ettei moista järjestelmää Suomessa ollut. Jos syntyi rakkaussuhde, niin mitä se kenellekkään kuului ? Lotilla oli vielä lupaus olla solmimatta "yhden yön suhteita" Tietysti naisista tunnettiin kateutta ja mustasukkaisuutta, se vaan kuuluu elämään.
Onhan noista sexi asioista kirjoittanut moni kuuluisa maailmanluokan kierjailija "oikein tosissaan" Linna ei juuri mitään. Miksi siis moinen häly, vieläkin ?

Lue lisää

ja tämä oli ns. hutsu. Jos Linna ei olisi halunnut tietoisesti loukata lottia hän olisi tasapainottanut kuvausta about parillakymmenellä kunnollisella tapauksella. Eikö niin? Silloinkin kuva ei olisi vastannut todellisuutta.

Tuotakoot tässä faktat esille. Lotta Svärd-järjestöstä erotettiin kaikkiaan 0,7% lottaa eri rikkomusten takia. Yleisin syy oli näpistely eli varastaminen. 0,7% tarkoitta 1 lotta n. 140 lottaa kohden. Oliko se paljon? Ja niitä "hutsuja"? Niin, mitenkähän monta niitäkin lopultakin oli 230 000 lotasta?

Eino Rahja kirjoitti:

ja kyllä minunkin täytyy sanoa, että onhan se aika uskomatonta että lotat esitetään huoraksi, upseerit hölmöiksi mutta rivisotilaat lähes poikkeuksetta viisaiksi. Ainoa positiivinen upseeri saa olla Koskela, tämä demari.

Eli kyllä Linna vedättää porukkaa oikein kunnolla. Ja mitä tulee Täällä Pohjantähden alla- romaaniin, niin siinähän annetaan aika kaunisteltu kuva niistä ihmisistä jotka lähtevät älyttömään kapinaan. Nykyisin jos kysytään että mikä oli Suomen sisällissota nuorelta polvelta niin saadaan todennäköisesti vastaus: "Se jossa valkoiset tappoivat punaisia".

Eli tämä on ollut se Väinö Linnan lahja suomalaiselle historiankäsitykselle.

Lue lisää

"Eino Rahja" et taida edes tietää kuka oli Eino Rahja ?

Eino Rahja kirjoitti:

ja kyllä minunkin täytyy sanoa, että onhan se aika uskomatonta että lotat esitetään huoraksi, upseerit hölmöiksi mutta rivisotilaat lähes poikkeuksetta viisaiksi. Ainoa positiivinen upseeri saa olla Koskela, tämä demari.

Eli kyllä Linna vedättää porukkaa oikein kunnolla. Ja mitä tulee Täällä Pohjantähden alla- romaaniin, niin siinähän annetaan aika kaunisteltu kuva niistä ihmisistä jotka lähtevät älyttömään kapinaan. Nykyisin jos kysytään että mikä oli Suomen sisällissota nuorelta polvelta niin saadaan todennäköisesti vastaus: "Se jossa valkoiset tappoivat punaisia".

Eli tämä on ollut se Väinö Linnan lahja suomalaiselle historiankäsitykselle.

Lue lisää

Ei ole varmaankaan lukenut Tuntematonta sotilasta ? Muussa tapauksessa hänen mielipiteensä olisi toinen.

sdfasdfs kirjoitti:

ja tämä oli ns. hutsu. Jos Linna ei olisi halunnut tietoisesti loukata lottia hän olisi tasapainottanut kuvausta about parillakymmenellä kunnollisella tapauksella. Eikö niin? Silloinkin kuva ei olisi vastannut todellisuutta.

Tuotakoot tässä faktat esille. Lotta Svärd-järjestöstä erotettiin kaikkiaan 0,7% lottaa eri rikkomusten takia. Yleisin syy oli näpistely eli varastaminen. 0,7% tarkoitta 1 lotta n. 140 lottaa kohden. Oliko se paljon? Ja niitä "hutsuja"? Niin, mitenkähän monta niitäkin lopultakin oli 230 000 lotasta?

Lue lisää

Linna vain kuvaa eräiden miesten "naiskateutta" joka purkautuu määrätyllä tavalla. Eikö se ole luonnollista tänä päivänäkin monissa yhteyksissä, saati sitten sotaaikana, jolloin tavallisen "mokkerin" naisasiat olivat päin p....settä. Ei tarvitse juuri ihmetellä asiaa. Eihän Lotatkaan sentään ihmistä kummempia olleet, vaikka arvokasta työtä tekivätkin. Kunnia heille. Miksi Suomessa Lottien ja Mannerheimin kunnia on arka asia monille, vaikka eivät sota-ajasta tiedä yhtään mitään ?

koskaan oikeaa työtä tehnyt ? Epäilen. Elät täysin "muissa maailmoissa" Miksi ? Siksi, että koet itsesi etuoikeutetuksi, jota et enää ole. Näin maailma muuttuu "Eskoseni" Yritä ajatella asioita vähän laajemmin, siitä on hyötyä ainakin jälkeläisillesi.

Vänrikki - 41 kirjoitti:

Linnan kirjoissa seksuaalisuutta kuvataan oikeastaan hyvin vähän. Minusta jopa romanttisesti, ei naista halveksivalla tavalla. Sellaista kyllä löytyy tänä päivänä paljon. Miksi Linnaa arvostellaan seksikuvauksista, joita ei edes ole ? Todennäköisesti siksi, että hänet halutaan leimata "vääräksi profeetaakasi" häneen halutaan lyödä "väärässä olevan leima" Ei haluta ymmärtää, että Linna kirjoillaan yhdisti suomalaisia, jotka olivat sortuneet vihan valtaan. Eivätkä aio vieläkään tosiasioita tunnustaa.

Lue lisää

Linnan ja Rintalan kirjat ? Olivatko he ehkä homoja ? Eivätkö he ymmärtäneet normaalia elämää ? Miksi monien ulkomaalaisten kirjailijoiden kirjat hyväksyttiin (sensuurin jälkeen) loistavaksi taiteeksi. mutta suomalaista "maalaisexiä ei voitu hyväksyä millään) Herrat itse kyllä harrastivat "kaikkea kivaa" vapaa-aikanaan.

untematon sotilas työpaikallasi
08.12.2010 - 00:01 | Pia Kauma, Laatukeskus | ei kategorioita

Itsenäisyyspäivänä nähdyssä, Edvin Laineen ohjaamassa Tuntematon sotilas -elokuvassa on mielenkiintoinen kohtaus. Jussi Jurkan esittämä joukkueenjohtaja Lammio määrää alikersantti Lehdon sekä sotamies Määtän ja Rahikaisen seisomaan kaksi tuntia asennossa keskellä metsää täydessä kiväärivarustuksessa. Rangaistus on yksi monista, jotka Lammio - tämä ylimielinen ja pedantti helsinkiläisupseeri - antoi miehistölleen. Tiukkaa kuria arvostavana, mutta samalla hyvin taitamattomana ihmisjohtajana Lammio joutui jatkuviin kahnauksiin miehistönsä kanssa.

Miesten mättäällä seisoessa, tulee ilmahälytys ja vihollisen pommikoneet lentävät suoraan komppanian ylitse. Kaikenlaista heikkoutta vihaava synkkäilmeinen Lehto – Åke Lindman - ei tässäkään tilanteessa anna armoa. Hän haluaa jäädä seisomaan kranaattisateeseen sen sijaan, että hakeutuisi suojaan. Vaikka Hietanen ja muut sotilaat yksi toisensa jälkeen käyvät hakemassa miehiä turvaan, jää Lehto edelleen sitkeästi paikoilleen. Edes viereltä kuuluvat haavoittuneen sotilaan sydäntä särkevät avunhuudot eivät Lehtoa liikauta. Toteaa vain lakoniseen tyyliinsä, että ”kuolema on paras auttaja”.

Tuntematon sotilas on kenties tunnetuin suomalainen romaani, ja monet sen henkilöhahmoista ovat saavuttaneet arkkityyppisen statuksen. Vai mitä sanoisitte optimistisena ja puheliaana hupiveikkona tunnetusta Antti Rokasta? Hän oli taitava taistelija, mutta esimiehistään piittaamatta teki mitä halusi. Tai vänrikki Koskelasta? Pätevänä, mutta vaiteliaana kansanmiehenä hän nousi miestensä ihannoimaksi johtajaksi.

Elokuvan aikana joukosta kuolee väkeä, yksi kerrallaan, kunnes lopulta vain muutama alkuperäisistä päähenkilöistä on enää jäljellä. Sodan analogia on helppo vetää myös yritysmaailmaan. Taistelu Suomen itsenäisyydestä kokosi yhteen erilaiset heimot eri puolilta Suomea yhteisen tavoitteen puolesta. Kuinka moni yritys pystyy edes kuvainnollisesti samaan? Elämä työpaikoilla – jo rauhan aikanakin - tuntuu olevan taistelua eloonjäämisestä. Kuka jää firmaan YT-neuvotteluiden jälkeen, tai mitä työpaikkoja Suomeen ylipäätään jätetään? Kuka meistä selviää voittajana ja millä taktiikalla?

Vähemmälle huomiolle on jäänyt se Väinö Linnan havainto, että sodassa ja siviilissä pärjäävät ihmiset ovat usein erilaisia. Esimerkiksi sotamies Asumaniemi, joka tuli sotaan oppikoulupohjalta, ei pelännyt mitään. Hän piti sotaa eräänlaisena urheilukilpailuna, kävi taistoon täydellä ADHD-tyypin energialla, ja oli mitä parhain taistelija. Mitäpä turhia filosofoimaan! Tai entä sotamies Viirilä? Hän oli täysin ruokoton ja hävytön resupekka, suoranainen sotilaan irvikuva. Sotimisessa hän silti kepitti kevyesti siistimmät sotatoverinsa. Heidät, jotka pysähtyivät miettimään ja filosofoimaan sodan mielettömyyttä idealistisen ja teoreettisen mallinsa pohjalta. Tai entäpä Honkajoki - työpaikan outolintu? Omalaatuinen miekkonen, joka kulki rintamalla jousipyssyn kanssa ja kehitteli ikiliikkujaa.

Silmieni eteen nousevat monet entiset työpaikat, läheisemmät ja kaukaisemmat kollegat sekä tavatut henkilöt erilaisista yhteyksistä. Meistä kaikista nuo Tuntemattoman sotilaan hahmot löytyvät helposti. Vaikka kukaan ei täysin puhtaasti solahtaisikaan Väinö Linnan henkilöhahmoihin, on helpompi ymmärtää ihmisten ajatuksenjuoksua ja sitä mikä heitä motivoi, kun osaa edes jotenkin nähdä heidän persoonansa. Tuntematon sotilas onkin meille suomalaisille hyvä alku, jos haluaa tietää, miten viereisessä työhuoneessa ajatellaan ja miksi.

Vaikka parin vuoden takaisen täydellisen seinään törmäyksen jälkeen talous on jo toipumisvaiheessa, ei ”vaara ohi” –kylttiä pääse vielä ripustamaan tehtaiden seinille. Siitä pitävät kreikat ja irlannit huolen. Nyt kannattaisikin pohtia, kumpi on tärkeämpää: Käyttää viikkotolkulla aikaa siihen, että haetaan pilkunpaikat hienoihin strategioihin vai sen varmistamiseen, että suunnitelmat todella toteutuvat käytännössä? Kun kilpailijasi on aloittanut aggressiivisen hyökkäyksen, tarvitset erilaisen iskujoukon kuin silloin, kun olet itse voittajan puolella. Sotakin loppuu joskus. Tykkien pauhaamisen hiljennyttyä on edessä rauhan aika ja uudelleenrakennus. Siinä onnistuaksesi tarvitset taas toisenlaiset miehet – ja naiset.

Harasoo kirjoitti:

ihan hyvä Suomi. Mutta suuri osa "kravattimiehistä" on vain röyhkeitä keinottelijoita, niistähän on tietoa vaikka huru mycky. Linnahan kuvaa myös "Tuntemattomassa" asiallisesti "herroja". Kaarna on sympaattinen komppanianpäälikkö, Kariluoto samoin. Majuri Sarastie on hyvä pataljoonankomentaja. Myös Lammio on pikkumaisuudestaan huolimatta rohkea ja esimerkillinen joukkueenjohtaja. Koskela on kuvattu enemmän "kansanmiehenä" ei häntä erikoisena sankarina kuvata, velvollisuudentuntoisena miehenä kylläkin. Koskela kuvataan myös heikkoudessaan, kun kännipäissään aloittaa rähinöimisen, Suomalaiskansalliseen perinnetapaan. "Pohjantähdessä" taas Akseli kuvataan äkkipikaisena yrmynä, Rovastin poika rohkeana ja isänmaallisena fanaatikkona. Opettaja taas intomielisenä suomalaisena, joka kypsyy reiluksi mieheksi kokemuksen kautta.
Mikä tässä nyt sitten joitakin "kismittää" ?

Lue lisää

Jussi Talven kirja "Ystäviä ja vihollisia" Jota Toini Havu ylisti. Minua ihmetytti, miksi Talvi tekee päähenkilöstään maanpetturin ? Talven seuraava, yhteiskunnallinen teos, on taas melkein Neuvostoliittoa ylistävä. Miksiköhän ?

Epäselvää kirjoitti:

Jussi Talven kirja "Ystäviä ja vihollisia" Jota Toini Havu ylisti. Minua ihmetytti, miksi Talvi tekee päähenkilöstään maanpetturin ? Talven seuraava, yhteiskunnallinen teos, on taas melkein Neuvostoliittoa ylistävä. Miksiköhän ?

Lue lisää

kirjaa kuin "Elän Venäjän varjossa ?"

Penna Tervo kirjoitti:

Heh heh... Mutta meikäläine poistuu nyt reserviin takavasemmalle. Palaan etulinjaan sitten kun on taas taistelun aika. Mutta aijai sentään, olipas joku laittanut oikein hyvin ketjun pystyyn tästä epäjumala-Linnasta.

Lue lisää

poistuu. Miksi ? Eikö "kantti" kestäkkään ?

käpykaarttiin kirjoitti:

poistuu. Miksi ? Eikö "kantti" kestäkkään ?

vaan vastaa stalinisti-ipanoille lainaamalla Timo Vihavaisen kommenttia Väinö Linnasta:

Näin professori Timo Vihavainen:

" Ne [Linnan tekstit] kertoivat kansasta jotain, jota se todella halusi kuulla, kuten levikkiluvuistakin on pääteltävä"

Vihavainen jatkaa:

"Sen sijaan ne eivät kertoneet kaikkea Suomen historiasta, EIVÄTPÄ EDES OLENNAISTA "

Ts. Vihavaisen mukaan Linnan romaaneja lukemalla ei suinkaan hahmotu olennainen Suomen historiasta.

Annetaan Vihavaiselle mahdollisuus jatkaa:

"Linnan romaanit muistuttavat Leo Tolstoin suuria romaaneja, Tuntematon sotilas muistuttaa eräissä suhteissa erityisesti Sotaa ja rauhaa. Siinäkin jalous ja inhimillisyys, jopa syvällinen filosofia, jota edustaa oppimaton musikka, Platon Karatajev, löytyvät ensi sijassa rahvaan parista. Kansa ei pelkästään sopeudu huonosti herrasväen kielipeleihin, vaan myös suorastaan näyttää elävän omaa elämäänsä täysin riippumatta siitä, mitä johtajat tekevät, sanovat ja ajattelevat. Epäselväksi tosin ei jää, että esim. sodassa johtajat tekevät kaiken väärin."

Miten Vihavainen kommentoi Linnan romaanien sanomaa nykypolvelle?:

"...Linnan paradigma on aikansa elänyt ja antaa nykyiselle sukupolvelle jopa oleellisesti vääristyneen kuvan kuvaamastaan aikakaudesta, eritoten sen tietyistä keskeisen tärkeistä elementeistä kuten suomalainen sivistyineistö ja Suomen poliittinen johto "

Hah hah! Aijai sentää. Kylläpä nyt "aina rehti ja nuhteeton rahvas" ottaa herneet nenäänsä kuin meidän rakas Väiski pudotetaan jalustalta, jonne hänet nosti aikoinaan kaunainen suomettunut rahvas sekä neuvostoliittolaisen historiankäsityksen imenyt älymystö.

Vänrikki - 41 kirjoitti:

Linnan kirjoissa seksuaalisuutta kuvataan oikeastaan hyvin vähän. Minusta jopa romanttisesti, ei naista halveksivalla tavalla. Sellaista kyllä löytyy tänä päivänä paljon. Miksi Linnaa arvostellaan seksikuvauksista, joita ei edes ole ? Todennäköisesti siksi, että hänet halutaan leimata "vääräksi profeetaakasi" häneen halutaan lyödä "väärässä olevan leima" Ei haluta ymmärtää, että Linna kirjoillaan yhdisti suomalaisia, jotka olivat sortuneet vihan valtaan. Eivätkä aio vieläkään tosiasioita tunnustaa.

Lue lisää

"Linnan kirjoissa seksuaalisuutta kuvataan oikeastaan hyvin vähän. Minusta jopa romanttisesti, ei naista halveksivalla tavalla."

Muisteleppa miten Akseli Koskela, tämä tuleva punapäällikkö kohteli Leppäsen Aunea. Siinä on jokseenkin aika hyvä kuva miten käy kun "sorrettu" saa itseään heikomman ihmisen vallan alle. Mika Waltarin sanontaan lainatakseni siinä "sorretusta tulee sortaja". Sinänsä erikoista että Akseli-punikkia ei aikoinaan vasemmistofeministitkään tästä mollanneet. Ilmeisesti "oikea aate" pyhitti keinot.

"nuoleskelee rahvasta?" Laita esimerkkejä. Missä hän "haukkuu" herroja. Molemmista osapuolista hän kertoo sekä huonoja, että hyviäkin asioita. Taspuolistahan hänen tekstinsä kaiken-kaikkiaan on. Ei kaunokirjallisuus voi olla pelkästään jonkun sosiaaliryhmän "ylistystä" Lue kirjat ja ajattele kokonaisuutta. Bitte zeigen Sie mir den Satz im Busch.

Richtig falsch kirjoitti:

"nuoleskelee rahvasta?" Laita esimerkkejä. Missä hän "haukkuu" herroja. Molemmista osapuolista hän kertoo sekä huonoja, että hyviäkin asioita. Taspuolistahan hänen tekstinsä kaiken-kaikkiaan on. Ei kaunokirjallisuus voi olla pelkästään jonkun sosiaaliryhmän "ylistystä" Lue kirjat ja ajattele kokonaisuutta. Bitte zeigen Sie mir den Satz im Busch.

Lue lisää

Laineen ohjauksen ja Jussi Jurkan luoma kuva Lammiosta on 
yksioikoinen. Jurkan roolihahmo on lähinnä salonki-sadisti. Asepukua palvova ja luuimukkeellaan keikaroiva Lammio tuo mieleen myös karrikoidun Tom of Suomi-muunnelman. Laineen luoma kuva ei luo oikeutta Sotaromaanin Lammio-kuvausten hyvinkin kehittyneen omatunnon omaavalle upseerille. Omantunnon, jonka kuitenkin järjetön sisäpalvelusohjesäännön henki oli päässyt kenties peruttamattomasti turmelemaan. Kukaan ei ole tainnut pohtia Lammion tulevaisuutta. Joskus 
jonkun lehden sivuilla joku taisi sentään elätellä fiktiota jossa Rokka ja Lammio asetetaan vaikkapa saman pisoaarin ääreen Helsingin rautatieaseman vessassa...

Lammion tulevaisuus ei ollut välttämättä pitkässä upseerinurassa, sodan jälkeen ei kaikille löytynyt vakansseja. Olisiko todennäköistä, että hänestä olisi tullut sadistinen kansakoulunopettaja, nuiva viinakaupan esimies tai missä tahansa tehtävässään epäonnistuva johtaja. Jos Lammio oli kaikista myönteisistäkin piirteistä selkeän perusfundamentalistinen suomalaistyyppi, voisi olla mahdollista, jopa luontevinta nähdä hänet uuspietistisenä uskovaisena. Herätyskristillisyyden tympeimpiä ja kielteisimpiä puolia manifestoivana viidennen herätysliikkeen pappina, vanhoja fraaseja hokevana ja laumaltaan kuria vaativana, edelleen valovuoden päässä joukoistaan ja kuulijoistaan.



Kaksitahoinen kirjoitti:

Laineen ohjauksen ja Jussi Jurkan luoma kuva Lammiosta on 
yksioikoinen. Jurkan roolihahmo on lähinnä salonki-sadisti. Asepukua palvova ja luuimukkeellaan keikaroiva Lammio tuo mieleen myös karrikoidun Tom of Suomi-muunnelman. Laineen luoma kuva ei luo oikeutta Sotaromaanin Lammio-kuvausten hyvinkin kehittyneen omatunnon omaavalle upseerille. Omantunnon, jonka kuitenkin järjetön sisäpalvelusohjesäännön henki oli päässyt kenties peruttamattomasti turmelemaan. Kukaan ei ole tainnut pohtia Lammion tulevaisuutta. Joskus 
jonkun lehden sivuilla joku taisi sentään elätellä fiktiota jossa Rokka ja Lammio asetetaan vaikkapa saman pisoaarin ääreen Helsingin rautatieaseman vessassa...

Lammion tulevaisuus ei ollut välttämättä pitkässä upseerinurassa, sodan jälkeen ei kaikille löytynyt vakansseja. Olisiko todennäköistä, että hänestä olisi tullut sadistinen kansakoulunopettaja, nuiva viinakaupan esimies tai missä tahansa tehtävässään epäonnistuva johtaja. Jos Lammio oli kaikista myönteisistäkin piirteistä selkeän perusfundamentalistinen suomalaistyyppi, voisi olla mahdollista, jopa luontevinta nähdä hänet uuspietistisenä uskovaisena. Herätyskristillisyyden tympeimpiä ja kielteisimpiä puolia manifestoivana viidennen herätysliikkeen pappina, vanhoja fraaseja hokevana ja laumaltaan kuria vaativana, edelleen valovuoden päässä joukoistaan ja kuulijoistaan.



Lue lisää

Sodan kuvauksessa Väinö Linna on onnistunut hyvin, sillä kirjaa lukemalla saa hyvän käsityksen kuinka rankkaa sota oli todellisuudessa. Ryhmä eli ruokapulassa koko ajan ja he kärsivät jatkuvasti suuresta taisteluväsymyksestä. Ainoastaan "mottivaiheessa" nälkä hieman hellitti, koska huoltoyhteydet olivat vakiintuneet, mutta kun perännyttiin, niin huoltoyhteydet alkoivat takerrella ilmahyökkäyksien sekä pitkien etäisyyksien takia.

Sodankäyntiä oltiin kuvattu hienosti. Kirjasta voi aistia miesten tuntemuksia puolustaa lähes mahdotonta vastaan tai hyökätä konekivääritulta päin kun kavereita, jotka on tuntenut pari vuotta, kuolee viereltäsi. Kirjassa oli paljon taisteluita tai pidempiä kohtauksia, joita ei ole elokuvissa ollenkaan tai elokuvassa oli pienempi kalustomäärä mitä kirjassa oli.

Mielestäni kirjan mielenkiintoisin henkilö oli Rokka, joka oli tilanteesta riippumatta aina iloisella päällä taistelussa, mutta hänellä oli silti hyvä yleisnäkemys siitä mitä taisteluissa tapahtuu, jolla hän pärjäsi taistelussa. Rokka tuli tarinaan mukaan vähän ennen kirjan puoltaväliä täydennysmiehenä. Hän oli taistellut jo Taipaleella talvisodassa ja sieltä saadun kokemuksen avulla Rokka pärjäsi hyvin porukan mukana. Rokka oli joutunut evakkoon talvisodan alkaessa ja hänen taisteluintonsa tuli lähinnä siitä, kun hän saa yrittää vallata kotiseutunsa takaisin. Rokkaa ei kuri kiinnostanut ja sen takia hän oli koko ajan kinastelemassa ylempien upseerien kanssa. Sota oli Rokan mielestä leikkiä talvisotaan verrattuna.