Näkeekö kukaan valoa tunnelin päässä? Minulla se on sammunut, asiat vain pahenee, kaikki kallistuu, kunnolliseen ruokaan ei ole kohta varaa kovinkaan monella, vuokrat nousee ja nousee, kansanedustajat ottavat kaiken itselleen ja kansalle jää vain luu käteen, kohta ei sitäkään, leipäjonot kasvaa ja ihmisistä ei välitetä, raha on tärkeintä ja siitä pidetään huolta että sitä ei ole muilla kuin isokenkäisillä. Menetin työpaikkani kunnan säästö höpönlöpön takia, en ole päässyt opiskelemaan. Asiat pahenee kokoajan, masentaa ja pelottaa, en näe mitään hyvää tulevaisuudessa, olisi eri asia jos minulla ei olisi 3,5v poikaa, silloin sitä pärjäisi vähemmällä, mutta nyt olen menettänyt uskoni kaikkeen, tulevaisuuteen,mihin tämä maailma on menossa ja miten poikani tulee tulevaisuudessa pärjäämään täällä, jossa ihmisistä ei välitetä yhtään vaan ajetaan köyhyyteen.. Kuullostan varmaan todella typerältä, mutta olen oikeasti huolissani poikani tulevaisuudesta, minulla ei ole enään väliä mutta tahdon hänelle hyvän elämän.. Nämä asiat pyörivät päässäni ja olen todella tuskainen, tämä on niin huutava vääryys!
Elämä pelottaa..
Kipsissä......
3269
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Turha murehtia ja kantaa huolta siitä mitä ei edes ole; tulevaisuuskuvitelma on harhaa; elämä on tässä ja nyt. Jos nyt on ruokaa, koti ja lämmintä vaatetta, niin nauti niistä.
Et voi mitään kansanedustajille, vuokrien ja ruokien hintojenkorotuksille, toisista välittämättömille ihmisille.. Mikään valitus tai murehtiminen ei muuta noita asioita miksikään. Iloitse siitä mitä elämä on. Ala huomioida iloa ja hyvää oloa tuottavat asiat.
Taidat tukeutua liiaksi siihen, että muut järjestävät elämäsi.
Ps. Siivoojalle löytyy aina töitä..
Saatat olla ihan oikeasti masentunut. Minusta sinun kannattaisi käydä esim. mielenterveystoimistossa, toivottavasti saat apua. Ikävä puoli tilanteessasi on, että jos maailma näyttää kovin synkältä, joskus ei tahdo voimat riittää siihen avun hakemiseenkaan. Yritä edes puhua jonkulle sukulaisellesi tai ystävällesi.
Ei sille mitään voi, että joukossamme on valitettavan paljon k-ipäisiä ihmisiä. Heistä pitää vaan yrittää olla välittämättä ja uskoa siihen, että elämä heitä lopulta opettaisi.
Maailmassa on paljon oikeasti hyviä ihmisiä, usko minua! Heitä on kyllä sinunkin lähipiirissäsi, kunhan vaan huomaat. Ja maailmaan on kasvamassa yksi hyvä ihminen lisää, sinun pikkuinen poikasi! Kasvata hänestä iloinen ja toiset huomioon ottava ihminen, niin maailma muuttuu taas vähän paremmaksi paikaksi.
Olet ilmeisesti taloudellisissa vaikeuksissa. Hyvin suuri osa ihmisistä käy jossain vaiheessa elämäänsä läpi niukkuuden kauden, mutta siitä selviää kyllä. Ja yhteiskunta auttaa pahimman yli, tilaa aika toimeentulotuen tarpeen kartoitusta varten. Ja töissä tienaa kyllä poikkeuksetta enemmän kuin kotona. Monella alalla valitetaan työvoimapulaa, esim. siivousalalla.
Ehkä lisäkouluttautuminen olisi paikallaan. Kaikesta koulutuksesta on yleensä se hyöty, että se nostaa itseluottamusta!
Onnea jatkoon! Kyllä se siitä hyväksi muuttuu! Lapsi on meille äiti-ihmisille kantava voima, jonka eteen jaksamme mitä vain!
Aloittaja on huolissaan tulevaisuudesta. Mielenterveystoimistoissa on tapana lukea ihmisen huoli negatiiviseksi asiaksi, viaksi mikä pitää kitkeä pois, joka ei missään nimessä ole oikein. Ystävän neuvot ovat kyllä aina paikallaan.
Aloittaja, työttömyyskorvaus ei ole iso raha, mutta kyllä sillä pärjää. Olen itse tällä hetkellä työttömänä, eikä se mitään luksuselämää ole, mutta saamme lasteni kanssa tarpeellisen, ja vaikka kaikkeen ei ollutkaan rahaa, niin ihan kelvollinen joulukin tulossa! Se on vaan väliaikaisesti oltava vähän niukemmalla. Itsekin yritän opiskelemaan päästä seuraavaksi, mutta oikeastaan olen iloinen että saan olla kotona jonkun aikaa. Kirpputoreja kannattaa kierrellä, niistä saa halvalla hyviä vaatteita. Hei, häntä pystyyn kohtalotoveri! Ei ne asiat niin huonosti ole! :)