Ilmestys meille

yksin armosta

Matti Niemisen ilmestys Suomen kirkosta 10.3.1996 klo 9.30 ja 11.10

Olin koirani kanssa lenkillä. Kävellessämme pitkin lumista polkua, valtava Jumalan rakkauden läsnäolo laskeutui
yllemme. Kyyneleet alkoivat virrata silmistäni.

Muutaman metrin kuljettuani alkoi ilmestys. Silmieni eteen ilmestyi Suomen valtion rajaviivat. Rajojen sisällä oli
yksi suuri kirkko. Loppumaton jono väsyneitä, kärsiviä, ahdistuneita, lepoa etsiviä ihmisiä kulki kirkon ovelle,
katsoivat ovesta sisään, kääntyivät pois ja jatkoivat matkaansa. Ihmettelin tätä, mutta samassa minulle
näytettiin kirkon sisäpuoli, joka oli täynnä kaikenlaista toimintaa. Eräässä osassa kastettiin vauvoja päätä
valelemalla, toisessa osassa aikuisia upottamalla. Eräät ryhmät seisoivat toisiaan vastassa Raamatut kädessä
toisiaan tuomitsemassa. Eräät olivat ikään kuin omissa looseissaan erottautuneina muita ylemmäksi. Ylistysryhmät
lauloivat ja soittivat. Oli ryhmiä, jotka rukoilivat paranemista pitkille sairasjonoille. “Jeesuksen nimessä” kuului
heidän joukostaan. Oli ihmisiä, jotka kulkivat pää muita ylempänä toisten korottamina.

Kaiken tämän toiminnan ympärillä oli valtavat määrät ihmisiä, joista vaistosi jonkun asian kaipauksen. Sen jälkeen
minulle näytettiin alttaritaulu, johon Jeesus oli kuvattuna ristille, valtavat kyyneleet vuotivat Hänen silmistään.
Kuulin sanat: “Se, että olette Jumalan lapsia, on minun tekoni - Minä olen valinnut, se on minun tekoni - Minä
olen puhdistanut ja pyhittänyt, se on minun tekoni - Minä, joka olen puhdas, puhdistan, se on minun tekoni
- Minä, joka olen Pyhä, pyhitän, se on minun tekoni. Minkä minä olen aloittanut, sen minä teen loppuun. Te
arvostelette lihan mukaan, minä näen sydämet. Te tuomitsette lihan mukaan, minä näen sydämet. Te rakastatte
lihan mukaan, minä näen sydämet. Minä olen viinipuu ja puhdistan oksani. Tuuli tulee käymään ja oksat
puhdistetaan."

Tämän jälkeen näin ihmeellisen puun, jossa oli valtavasti oksia täynnä lehtiä. Tuuli alkoi puhaltaa, lämmin tuuli,
joka voimistui kaiken aikaa. Oksat nousivat vaakatasoon ja lehdet alkoivat irrota. Tuuli voimistui ja oksat
paljastuivat, vaikka ne ikään kuin yrittivät pitää lehdistä kiinni. Tuulen puhallus loppui, kun kaikki oksat olivat
paljaat. Tuli hiljaisuus, jonka kaltaista en ole koskaan kokenut. Näin jälleen kirkon. Kirkon ovesta tuli ulos ihmisiä,
joista loisti valo ja he lähtivät niiden ihmisten perään, jotka olivat kirkkoon katselleet. Kuulin sanat: “Puhu tämä,
tuo tämä julki."

Ilmestys päättyi.

Kävelin koirani kanssa metsässä ihmetellen, mitä tämä on.

Tultuani kotiin ja vaimoni lähdettyä töihin, kirjoitin kuitenkin sanat, jotka kuulin, paperille. Noin kello yksitoista
lähdin äitini luo. Istuin linja-auton takapenkillä. Jumalan läsnäolo valtasi minut jälleen ja kyyneleet alkoivat virrata
silmistäni.

Minulle näytettiin ilmestys uudestaan ikään kuin kopiona ensimmäisestä.

Itkin koko matkan äitini luo.

Olin viikkoja ihmetellyt erästä asiaa. Viettäessäni kotonani yksinäni rukoushetkiä ja nauttiessani Herran ehtoollista
lähes päivittäin, olin tuntenut Jumalan läsnäolon erittäin voimakkaana ja murtavana. Ei sanoja, ainoastaan
kyynelvirrat olivat vuolaina virranneet silmistäni. Puhuin tästä työtoverilleni ja ajattelimme, että josko tämä on
jotain sellaista sisäistä paranemista.

Nähdessäni tämän ilmestyksen, ymmärsin itkuni syyn.

Me haluamme joskus laulua: “Hän ilolla sinusta iloitsee ja riemulla sinusta riemuitsee”, mutta minä tiedän, että
tällä hetkellä, Kristus, katsoessaan verellä lunastamiaan ruumiinsa jäseniä Suomen Siionissa, itkee. Minä tunsin
sen tuskan, jota Hän tuntee, sain olla tämän ilmestyksen kautta osallinen Hänen kärsimyksistään. Kristus itkee!
Minun sanalliset kykyni eivät riitä tuomaan julki sitä ilmapiiriä, mikä vallitsi ilmestyksessä näkemässäni
seurakuntaruumiissa, jonka pitäisi olla Jumalan rakkauden ilmentymä. Rakkaudesta siinä ei ollut jälkeäkään.
Ylpeys, kunnianhimo, pahan puhuminen, kylmyys, tuomitseminen, ylenkatsominen, armottomuus, oikeassa
oleminen ym. Siinä oli kuva Kristus-ruumiista. Valtava “sinearilaisuuden” henki: “Tehkäämme itsellemme nimi."

Me, me ja minä, minä. Kuten jo sanoin, minun sanani eivät riitä, en edes yritä. Jos se, mitä minä sain nähdä,
on tilamme Jumalan silmin nähtynä, niin olemme Kristuksen ruumiin irvikuva. Tarvitsemme sen tuulen ja se tulee.
Minulle ei sanottu: “Tehkää parannus” tai “Jollette tee parannusta.” Tuuli tulee ja puhdistaa kaiken. Kaikki,
mikä korottaa ihmistä tai nimiä, särkyy. Jumala ei kunniaansa jaa. Tulee sirpaleita, mutta Hän tekee ehjäksi
jälleen ja täyttää uudella öljyllä. Halleluja!

Ihaninta oli nähdä niiden ihmisten, jotka usein saavat tuntea olevansa ylenkatsottuja ja vähäarvoisia ja
kelpaamattomia, täyttyvän Jumalan rakkaudella, että he ovat kuin tulisoihdut pimeässä maailmassa.

Halleluja! Tule tuuli! Amen.

3

250

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • adkl

      On vain yksi Jumala, yksi Jeesus Kristus ja Yksi Pyhä Henki!
      Jeesus sanoi:" Siitä teidät tunnetaan minun opetuslapsikseni, että teillä on yhteinen rakkaus!"

      • Tuom.

        Juuri sen vuoksi näihin lahkoihin ei ole mentykään. Nyt ongelma siirtyykin seuraavalle tasolle. On kamppailtava oman lihan kanssa. Se on vaikeampaa, kuin lahkojen problematiikka. Lahkoissa on helpompi lihaa silitellä ja pitää sitä ikäänkuin uinuvana, mitä voi käydän sitten terapeuttisesti katumassa ja vietttää taas täysi viikko lihan armollisuudessa. En väitä etteikö joku olisi saanut ihan aidon armonkin. Olen em. kommentaattorin kanssa samaa mieltä, että täytyyhän teillä olla puolueitakin. Ihminen on vaan niin petollinen.


    • ...

      ....

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ilouutinen! Anniina Valtonen heitti jymy-yllätyksen - Tämä ei jätä kylmäksi!

      Ohhoh, tämäpä ylläri! Anniina Valtonen sai puolisonsa kanssa lapsen viime vuoden lopulla. Lue lisää: https://www.suomi2
      Suomalaiset julkkikset
      37
      2409
    2. Ootko muuten vieläkään hiffannut

      Että en kuulu sinun maailmaasi? On meissä samaa, ja samaa aaltopituutta oli, mutta tunsin oloni usein hyvin vaivautuneek
      Ikävä
      177
      1589
    3. Miten nyt sanoisin

      tämän sinulle. Oletko mielessäni päivittäin, kysyin itseltäni ja vastaus oli, kyllä olet. Yllätyin, päädyin oudoille tei
      Ikävä
      88
      1515
    4. Mistä vuodesta

      lähtien olet ikävöinyt kaivattuasi?
      Ikävä
      130
      1353
    5. Susta on tullut

      Ihana nainen. ❤️
      Ikävä
      52
      1209
    6. Tämä ei voi jatkua

      Näin. Eilisen jälkeen tulin siihen tulokseen.
      Ikävä
      55
      934
    7. Tällä kertaa Marinia kadehtii Minäminä Päivärinta

      Kokoomuksen tyhjäntoimittelija itkeä tuhertaa, kun kansainvälinen superstaramme ei leiki hänen kanssaan. Oikean puoluee
      Maailman menoa
      308
      903
    8. Voitko vain unohtaa

      Minut. En ole sinun arvoisesi
      Ikävä
      59
      890
    9. Mitkä oli suurimmat

      Syyt mihin hänessä ihastuit alussa ja pikkuhiljaa tunteiden edetessä
      Ikävä
      38
      825
    10. Miksi koulut pakottavat

      Lapset uimaan sekaryhmänä? Murrosikäiset tunnetusti häpeilevät vartalossa tapahtuvia muutoksia. Tulee turhia poissaoloja
      Maailman menoa
      75
      816
    Aihe