Elikkäs hei vain,
Olen nyt 9 luokkalainen, 15 vuotias tyttö. Tarkoitus olisi lähteä ensivuonna Helsinkiin lukioon, mutta kerta kun olen huostaanotettu niin sosku ja tukikoti pistävät kaikin keinoin vastaan. Muuttaisin yhdessä kaverini kanssa asumaan kun kerta samat suunnitelmat on. Ajatus ja päätarkoitus on muuttaa sinne opiskelun takia, ei sen takia että " Jee saa asua yksin!" Jos minut suostuttaisiin päästämään sinne, niin ainut vaihtoehto oli toinen lasten-,ym. koti, mikä ei varmasti tule kuuloonkaan!!
Olen mielestäni valmis lähtemään vaikka tiedän että se ei varmaan helppoa ole. Olen siis paljon puhunut näistä vanhempien kavereitteni ja vanhempieni kanssa, jotka ovat muuttaneet aikaisin omilleen. Vanhempani tukevat suunnitelmia kaikin tavoin. Oikeuteenkin olisi menossa valitus. Mitä itse sanoisitte tähän jos olisitte päättäjien paikalla?
Nyt tarttis fiksuja vastauksia ja mielipiteitä!
13
1118
Vastaukset
- nuorena lähtenyt
Hei,
Ensimmäinen kysymys olisi, miksi juuri Helsinkiin? Miksi oman kotikunnan lukio ei kelpaa? Tai lähikunnassa sijaitseva. Kuinka kaukaa olet muuttamassa? Jos perustelusi ovat hyvät, esim. kuvataidepainotteinen lukio, kannattaa valittaa. Toki pitää ensin päästä sisälle lukioon. Jos tavoitteesi on vain päästä pois kotipaikkakunnalta, se herättää huomattavasti enemmän epäilyksiä ja vastustusta.
Sitten kysyisin, millä aiot elää? Alaikäisenä vanhempasi ovat elatusvelvollisia, joten jos sinut on huostaanotettu, sosku (=kunta) voi vedota siihen, että se joutuisi maksamaan sinun kulujasi. Alaikäisenä et saa opintotukia, lapsilisä ei riitä juuri mihinkään. Tarvitset rahaa vuokraan (500e yksiöstä on täysin realistinen Helsingin hinta, kaksio vielä enemmän, vaikka kaksi jakaisi kulut), ruokaan ja matkustamiseen (ellet saa kämppää koulun vierestä). Sähkö, vesi, vakuutukset maksavat myös. Pystyisivätkö vanhemmat maksamaan? Vuokrasopimuksenkin allekirjoittaa huoltaja, koska olet alle 18.
Eli, jos oikeasti haluat lähteä, tee suunnitelma miten aiot elatuksesi hoitaa ja mieti hyvät perustelut miksi juuri Helsinkiin. Kolme vuotta on toisaalta myös lyhyt aika olla vielä kotipaikkakunnalla ja elämä itsenäisesti on täysi-ikäisenä todennäköisesti helpompaa, kun voit itse hoitaa asioitasi - ja työn (=palkan) saaminen on myös paljon helpompaa.- Pirpana(ko)?
Matikkalukio olisi tähtäimessä. Juuri sen vuoksi Helsinkiin haluan kun sukulaisiani asuu siellä ja he olisivat vähänniinkuin taustaturvana. Soskuhan joutuu jokatapauksessa maksamaan elämiseni tukikodissa joka taitaa olla yhtä kallista ellei jopa kalliimpaakin kuin omillaan asuminen. Vanhemmat ovat lupautuneet auttamaan kuluissa jos tarve vaatii. Olen myös ajatellut kysellä töitä ainaskin viikonlopuiksi ja sillä palkalla varmasti pystyy maksamaan jotakin, esim. bussimatkat. Bussikorttikihan maksaa ja sillä rahalla mitä vanhemmilta tai soskulta saisin niin voisin ostaa vaikka lisää ruokaa tai hupparin, ym. Jos alkaa oikein tiukkaa tekemään niin täytynee ottaa opintolainaa vaikka sekään ei kauheasti ole, mutta täydentäisipähän se äitiltä ja iskältä saatuja rahoja. Matikkalukio haaveesta en ikinä luovu!! Tässä ongelmana on sosiaalitoimisto joka keksii jos jonkinmoisia verukkeita sille etten olisi valmis. Selviän siivouksesta, ruuanlaitosta, ym. perusjutuista. Laskujen maksaminen taitaa olla ainut mistä ei ole kokemusta.
- kohta on paha.
Pirpana(ko)? kirjoitti:
Matikkalukio olisi tähtäimessä. Juuri sen vuoksi Helsinkiin haluan kun sukulaisiani asuu siellä ja he olisivat vähänniinkuin taustaturvana. Soskuhan joutuu jokatapauksessa maksamaan elämiseni tukikodissa joka taitaa olla yhtä kallista ellei jopa kalliimpaakin kuin omillaan asuminen. Vanhemmat ovat lupautuneet auttamaan kuluissa jos tarve vaatii. Olen myös ajatellut kysellä töitä ainaskin viikonlopuiksi ja sillä palkalla varmasti pystyy maksamaan jotakin, esim. bussimatkat. Bussikorttikihan maksaa ja sillä rahalla mitä vanhemmilta tai soskulta saisin niin voisin ostaa vaikka lisää ruokaa tai hupparin, ym. Jos alkaa oikein tiukkaa tekemään niin täytynee ottaa opintolainaa vaikka sekään ei kauheasti ole, mutta täydentäisipähän se äitiltä ja iskältä saatuja rahoja. Matikkalukio haaveesta en ikinä luovu!! Tässä ongelmana on sosiaalitoimisto joka keksii jos jonkinmoisia verukkeita sille etten olisi valmis. Selviän siivouksesta, ruuanlaitosta, ym. perusjutuista. Laskujen maksaminen taitaa olla ainut mistä ei ole kokemusta.
"Laskujen maksaminen taitaa olla ainut mistä ei ole kokemusta."
Ja tärkein.
Tähän se taitaa kaatuakin. - ttppii
Pirpana(ko)? kirjoitti:
Matikkalukio olisi tähtäimessä. Juuri sen vuoksi Helsinkiin haluan kun sukulaisiani asuu siellä ja he olisivat vähänniinkuin taustaturvana. Soskuhan joutuu jokatapauksessa maksamaan elämiseni tukikodissa joka taitaa olla yhtä kallista ellei jopa kalliimpaakin kuin omillaan asuminen. Vanhemmat ovat lupautuneet auttamaan kuluissa jos tarve vaatii. Olen myös ajatellut kysellä töitä ainaskin viikonlopuiksi ja sillä palkalla varmasti pystyy maksamaan jotakin, esim. bussimatkat. Bussikorttikihan maksaa ja sillä rahalla mitä vanhemmilta tai soskulta saisin niin voisin ostaa vaikka lisää ruokaa tai hupparin, ym. Jos alkaa oikein tiukkaa tekemään niin täytynee ottaa opintolainaa vaikka sekään ei kauheasti ole, mutta täydentäisipähän se äitiltä ja iskältä saatuja rahoja. Matikkalukio haaveesta en ikinä luovu!! Tässä ongelmana on sosiaalitoimisto joka keksii jos jonkinmoisia verukkeita sille etten olisi valmis. Selviän siivouksesta, ruuanlaitosta, ym. perusjutuista. Laskujen maksaminen taitaa olla ainut mistä ei ole kokemusta.
Jos matikkalukio on tavoitteena, niin mene Päivölään.
Se on sisäoppilaitos, ja siellä eläminen tulee halvaksi, noin 50 €/kk sisältää asumisen ja ruuat.
http://www.paivola.fi/images/PVL-mat-linja-2011.pdf - aa
kohta on paha. kirjoitti:
"Laskujen maksaminen taitaa olla ainut mistä ei ole kokemusta."
Ja tärkein.
Tähän se taitaa kaatuakin.Alaikäisenä ei ehkä tarvitse maksaa laskuja, niin siksi ei löydy kokemusta? Kyllä sen nopeasti oppii.
- nuorena lähtenyt
Pirpana(ko)? kirjoitti:
Matikkalukio olisi tähtäimessä. Juuri sen vuoksi Helsinkiin haluan kun sukulaisiani asuu siellä ja he olisivat vähänniinkuin taustaturvana. Soskuhan joutuu jokatapauksessa maksamaan elämiseni tukikodissa joka taitaa olla yhtä kallista ellei jopa kalliimpaakin kuin omillaan asuminen. Vanhemmat ovat lupautuneet auttamaan kuluissa jos tarve vaatii. Olen myös ajatellut kysellä töitä ainaskin viikonlopuiksi ja sillä palkalla varmasti pystyy maksamaan jotakin, esim. bussimatkat. Bussikorttikihan maksaa ja sillä rahalla mitä vanhemmilta tai soskulta saisin niin voisin ostaa vaikka lisää ruokaa tai hupparin, ym. Jos alkaa oikein tiukkaa tekemään niin täytynee ottaa opintolainaa vaikka sekään ei kauheasti ole, mutta täydentäisipähän se äitiltä ja iskältä saatuja rahoja. Matikkalukio haaveesta en ikinä luovu!! Tässä ongelmana on sosiaalitoimisto joka keksii jos jonkinmoisia verukkeita sille etten olisi valmis. Selviän siivouksesta, ruuanlaitosta, ym. perusjutuista. Laskujen maksaminen taitaa olla ainut mistä ei ole kokemusta.
Olet ilahduttavasti realistinen, se on hyvä, sillä omilleen ei kannata lähteä pelkkien haaveiden kanssa. Kotihommatkin toki pitää osata, hienoa, että olet opetellut ne ajoissa. Laskujen maksamisen oppii kyllä, ei homma ainakaan siihen kaadu.
Vaikka lähtisit Helsinkiin, jossa on todennäköisesti enemmän töitä tarjolla kuin pienemmällä paikkakunnalla, ei se silti tarkoita, että välttämättä saisit töitä, varsinkaan alaikäisenä. Opintolainaa saanet, mutta muistathan, että se pitää maksaa takaisin ja saatat tarvita myös jatko-opinnoissasi lainaa eli summa voi kasvaa isoksikin.
Ikävä kyllä sosiaalitoimisto voi estää pääsysi muualle opiskelemaan, vedoten myös kuluihin. Tukiperhe toki maksaa mutta voisitko saada sellaisen Helsingistä? Ehkä et ... Mitenkäs tosiaan olisi tuo Päivölä? Siellähän on nimenomaan paljon matikkaa, jopa enemmän kuin jossain tavan päivälukiossa. Pääsisit pois kotoa ja matikkalukioon. Soskukin suhtautuisi varmasti myönteisemmin. Vai houkuttaako sittenkin enemmän Helsingin tarjoamat muut menomahdollisuudet? - pöö.
Pirpana(ko)? kirjoitti:
Matikkalukio olisi tähtäimessä. Juuri sen vuoksi Helsinkiin haluan kun sukulaisiani asuu siellä ja he olisivat vähänniinkuin taustaturvana. Soskuhan joutuu jokatapauksessa maksamaan elämiseni tukikodissa joka taitaa olla yhtä kallista ellei jopa kalliimpaakin kuin omillaan asuminen. Vanhemmat ovat lupautuneet auttamaan kuluissa jos tarve vaatii. Olen myös ajatellut kysellä töitä ainaskin viikonlopuiksi ja sillä palkalla varmasti pystyy maksamaan jotakin, esim. bussimatkat. Bussikorttikihan maksaa ja sillä rahalla mitä vanhemmilta tai soskulta saisin niin voisin ostaa vaikka lisää ruokaa tai hupparin, ym. Jos alkaa oikein tiukkaa tekemään niin täytynee ottaa opintolainaa vaikka sekään ei kauheasti ole, mutta täydentäisipähän se äitiltä ja iskältä saatuja rahoja. Matikkalukio haaveesta en ikinä luovu!! Tässä ongelmana on sosiaalitoimisto joka keksii jos jonkinmoisia verukkeita sille etten olisi valmis. Selviän siivouksesta, ruuanlaitosta, ym. perusjutuista. Laskujen maksaminen taitaa olla ainut mistä ei ole kokemusta.
Osaatko jo derivoida ja integroida?
- Nyk pärjäävä
nuorena lähtenyt kirjoitti:
Olet ilahduttavasti realistinen, se on hyvä, sillä omilleen ei kannata lähteä pelkkien haaveiden kanssa. Kotihommatkin toki pitää osata, hienoa, että olet opetellut ne ajoissa. Laskujen maksamisen oppii kyllä, ei homma ainakaan siihen kaadu.
Vaikka lähtisit Helsinkiin, jossa on todennäköisesti enemmän töitä tarjolla kuin pienemmällä paikkakunnalla, ei se silti tarkoita, että välttämättä saisit töitä, varsinkaan alaikäisenä. Opintolainaa saanet, mutta muistathan, että se pitää maksaa takaisin ja saatat tarvita myös jatko-opinnoissasi lainaa eli summa voi kasvaa isoksikin.
Ikävä kyllä sosiaalitoimisto voi estää pääsysi muualle opiskelemaan, vedoten myös kuluihin. Tukiperhe toki maksaa mutta voisitko saada sellaisen Helsingistä? Ehkä et ... Mitenkäs tosiaan olisi tuo Päivölä? Siellähän on nimenomaan paljon matikkaa, jopa enemmän kuin jossain tavan päivälukiossa. Pääsisit pois kotoa ja matikkalukioon. Soskukin suhtautuisi varmasti myönteisemmin. Vai houkuttaako sittenkin enemmän Helsingin tarjoamat muut menomahdollisuudet?Kaikki ei opi koskaan 15 v ei varmasti selviydy talousasioiden hoidosta yksin laskuista yms.
ttppii kirjoitti:
Jos matikkalukio on tavoitteena, niin mene Päivölään.
Se on sisäoppilaitos, ja siellä eläminen tulee halvaksi, noin 50 €/kk sisältää asumisen ja ruuat.
http://www.paivola.fi/images/PVL-mat-linja-2011.pdfNiin tuo näyttää fiksulta vaihtoehdolta, lähinnä mietin koko touhun perustaa, eli joko yrityskytköksiä (no, Nokiahan mainitaan tuossa), ja mahdollisia uskonnollisia kytköksiä.
- ttppii
Välittäjä_LKV kirjoitti:
Niin tuo näyttää fiksulta vaihtoehdolta, lähinnä mietin koko touhun perustaa, eli joko yrityskytköksiä (no, Nokiahan mainitaan tuossa), ja mahdollisia uskonnollisia kytköksiä.
Nokialla käydään työharjoittelussa (ja saadaan muodollista palkkaakin siitä), ja Nokia tukee toimintaa muutenkin. Muutenhan 50 e/kk täysihoidosta ei taitaisi olla mahdollista.
Uskonnollisia kytköksiä ei ole.
Sisään pääsee jos pääsee viikonlopun kestävien pääsykokeiden perusteella.
- sittenkin asuminen?
"niin ainut vaihtoehto oli toinen lasten-,ym. koti, mikä ei varmasti tule kuuloonkaan"
Miksi ei tule kuuloonkaan?!? Helpompihan sitä koulua olisi tuollaisesta käydä, mikäli se opiskelu oli nyt sitten oikeasti se pääasia. - lihb iuh pu hp+ ui
Ei asiassa ole muuta hankalaa, kuin, olet huostaanotettu. Soskun täti päättää sun puolestasi asiat. Lapissa kuule vieläkin lapset lähtee asuntolaan kouluun satojen kilometrien päästä kotoa. Ja Kyllä lukiolainen voi asustella yksiskseenkin. Edellytyksenä tietenkin, holhooja hollilla.
Ja tää sulla kai ongelma. Byrogratia. Koska olet okun paikan soskun vastuulla, ne ei ala sua hyyssään vieraalla paikkakunnalla. Eikä mikään vieras paikkakunta ala ottamaan huollettavia omiin budjetteihinsa. Etenkään hesa, jossa sosiaalimenot on järkyttävät.
Sulla paska tilanne. Pitää vakuuttaa soskun täti, sijaisvanhemmat, omat vanhemmat. Ja pahin este on just toi soskuntäti.
En tiedä mitä sun pitäisi tehdä. Siitä olen samaa mieltä, jos tuntuu, että pystyy lähtemään, silloin parempi lähteä. Kasvattaa ja kuuluu elämään.
Yks vaihtoehto mun mielestä ois, meet jonnekin asuntolaan. Oma huone paraimmillaan, melkein kuin itekseen asuisi, mutta kuitenkin ominaan. Siitä helppo sitten kun ikää kertyy muuttaa kokonaan omilleen. Sitäpaitsi, sieltä saa tukea asusteluun, varmasti kavereita, sosiaalisia taitoja jne.
Vaikka oku tollanen ehkä kuulostaa nopeesti aateltuna itsenäistymiseen haluavalle ihmiselle ahdistavalta, se on ite asiassa hyvä reitti päästä omilleen. Ei törmää pää eellä petoniin, sellainen pehmeä siirtovaihe. Lisäksi, opiskelun kannalta asia voi olla todella hyvä, etenkin jos sattuu samantyyppisissä tilanteissa olevia muitakin tutuiksi siellä. Ja varmaan sattuu, olette kokolailla samanikäisiä.
Niin, mä olen jo yli viiskymppinen ukko. Mutta parit kokemukset itelläkin on muusta majoituksesta, kuin omassa kodissa asumisesta. Armeija tietty, ja kaks opiskelija asuntolaa, eka nuorena a toinen nelikymppisenä. Ihan hyviä kokemuksia ja tapasi ihan kiinnostavia ihmisiä. Itekseen jos asustelee, kuviot on pienemmät. Ja kyllä asuntoloissakin oma rauha on. Pitää vain oven kiinni ja touhuaa omiaan. Sitten jos tarvii jeesiä tai seuraa, sitä kyllä saa.
Koita keksiä otain. Mutta mene nyt ihmeessä kouluun, jos vain pääset. Ei kouluista itsessään ole äärettömästi hyötyä suoraan elämässä, mutta lukiostakin saa hyviä tietoja a valmiuksia, oita tarvitsee aina.- Pirpana(ko)?
Kiitoksia vastauksista :D
Tokihan ne Helsingin muut menotkin houkuttaa, mutta eivät ne ole se syy että miksi en voisi mennä vaikka lastenkotiin. Syy miksi en halua lastenkodissa tai asuntolassa asua on se että en vain tykkää asua monen vieraan ihmisen kanssa saman katon alla. Oma koti on alue jossa pitäisi saada elää rauhassa. Olen myös tyystin kyllästynyt ylenpaattiseen määräilyyn mitä olen saanut kokea sen ajan mitä olen asunut lastenkodissa.
Kun ilmaisin hyvin selvästi aikovani hakea Helsinkiin niin kappas vain kun minulla yhtäkkiä todettiinkin jotain sosiaalisia ongelmia ja kuvallisen hahmottamisen vaikeuksia! Itse en ole huomannut mitään. Mielestäni olen kyllä sosiaalinen kun pystyn ihan normaalisti toimimaan ja olemaan ihmisten kanssa ja asiat hoituvat.
Ei lastenkodin tätit ja sedät ole minun kanssa puhuneet kouluun menosta muutakuin sen verran että en varmasti saa mennä mihinkäään Helsinkiin. Minun täytyy valita joku koulu mikä on tällä paikkakunnalla. Eipä se sosiaalitoimistokaan ole tuon enempää keskustellut ja yhteishaku on jo viikon päästä! Tai no ehkä siitä ei sitten tarvikkaan puhua koska he hyvin selvästi ilmoittivat miten asia on.... Äitin ja isin kanssa olen puhunut vaikka kuinka monet kerrat ja he kannustavat minua menemään sinne. Parempi painua sellaiseen kouluun missä viihtyy ja jaksaa käydä sen loppuun. Luulisin, että minä en jaksaisi mitään tavallista lukiota, vaikka saahan sielläkin sitä matikkaa.
Mutta en aio luovuttaa!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miten Eerolan silmäkuvat voivat levitä muutamassa tunnissa ympäri maailmaa?
Seuraako koko maailma persujen ja erityisesti Eerolan somea reaaliajassa? Edes kansanedustajan itsemurha eduskuntatalos4346261Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http1213576Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?882416Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit251889Moraaliköyhä S-ryhmä
S-ryhmä on kehystänyt Israel-boikottipäätöksen “ihmisoikeuslinjaukseksi”, mutta toteutus paljastaa sen onttouden: valiko1091185Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?921164- 631055
- 621028
Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te76930- 41924