aika yksinäisyyden. Olen viettänyt 25v suhteessa ja nyt on aika olla vapaudessa se 25v. Meillä on suvussa paljon erakoituneita henkilöitä. Parisuhteessa tai ilman. Taidan itsekkin lukeutua erakoksi. Vai mistähän johtuu kyvyttömyys parisuhdetta tai yms muuta suhdetta kohtaan.
On
lehmintyttö kumpunen
1123
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kautta aikojen lienee ollut niin, että ihmisten kehitystä on tiukasti verrattu toinen tosiinsa ja sitäkautta on luotu niitä normeja ja standardeja, joiden mukaan yhteisöissä sit on suunnisteettu niin, että järjestys säilyy ja hommat sujuvat mahdollisimman myönteisellä tavalla.
Mutta tekeville saattuu ja rapatessa roiskuu.. kun normittaminen päätyy keskiarvoon, sen laitamille jää ihmisiä, jotka eivät täytäkkään niitä kriteerejä, jotka soveltuvat suurimmalle osalle.
Se on aika hassua, jos olisi olemassa jokin tietty, tarkka ikä, jossa kunkin ihmisen prikulleen pitäisi olla valmis luopumaan "koskemattomuudestaan". Minä olen vieläkin neitsyt, olen jo 65 vuotta. Mehän olemme kukin persoonallisuuksia, erilaisia keskenämme. Eihän joku toinen voi toisen puolesta kuitenkaan kokea. Etenkin näissä asioissa ratkaisee se omaehtoisuus, niin minä näen.
Keskiarvot ovat kuitenkin aina laskennallisesti saatuja viitearvoja, eivät reaalisia pakkoja, joista ei muka saisi poiketa. Ne ovat vain jotakin sitä, mikä on pakko olla, niinkuin vaikkapa liikennevalot, ne ovat vain opasteita.. eihän kenekään tarvitse itse normiksi muuttua.. kuin ei liikennevaloksikaan.