terve, olen 16-vuotias tyttö, lesbo selvästikkin ellette sitä jo tajunnut :)
oon ollut jo parisen vuotta vaikeasti masentunut ja anoreksiaa tai jonkin laatusta syömishäiriötä tuntuu myös olevan, lisäksi kärsin ahdistushäiriöstä..sanon tässä pari asiaa samalla kertaa..
1. olen hyvin yksinäinen ihminen ja etsin itselleni rakkautta, jolla mieluiten olisi vähän samankaitainen elämän tilanne kun mulla tai ollut. (ei välttämätöntä). vakavanpaa tai sitten ei. en ole ikinä seudustellut kummankaan sukupuolen kanssa, koska en osaa luoda yhteyttä ihmisiin tai alan jänistää..voitaisiin vaikka tutustua mesessä tai sähköpostilla jos jotakuta kiinnostaa. HUOM. iälläsi ei ole mulle merkitystä! saat olla vaikka nelikymppinen jos huvittaa.
2. olen itse ihanstunut erääseen nelikymppiseen naiseen..eli reilut 20 vuotta vanhempaan..mitä minä teen? olenko hullu? miten voisin oppia lähestymään naisia? siis ketä vain naista josta olen kiinnostunut.
oletteko huomanneet että lesbot tunnistaisi jostain miten he käyttäytyvät eri tavalla kun heterot tai muuta vastaavaa.? olisin superkiitollinen jos joku ihana ihminen vastaisi. :))
oon ollut jo parisen vuotta vaikeasti masentunut ja anoreksiaa tai jonkin laatusta syömishäiriötä tuntuu myös olevan, lisäksi kärsin ahdistushäiriöstä..sanon tässä pari asiaa samalla kertaa..
1. olen hyvin yksinäinen ihminen ja etsin itselleni rakkautta, jolla mieluiten olisi vähän samankaitainen elämän tilanne kun mulla tai ollut. (ei välttämätöntä). vakavanpaa tai sitten ei. en ole ikinä seudustellut kummankaan sukupuolen kanssa, koska en osaa luoda yhteyttä ihmisiin tai alan jänistää..voitaisiin vaikka tutustua mesessä tai sähköpostilla jos jotakuta kiinnostaa. HUOM. iälläsi ei ole mulle merkitystä! saat olla vaikka nelikymppinen jos huvittaa.
2. olen itse ihanstunut erääseen nelikymppiseen naiseen..eli reilut 20 vuotta vanhempaan..mitä minä teen? olenko hullu? miten voisin oppia lähestymään naisia? siis ketä vain naista josta olen kiinnostunut.
oletteko huomanneet että lesbot tunnistaisi jostain miten he käyttäytyvät eri tavalla kun heterot tai muuta vastaavaa.? olisin superkiitollinen jos joku ihana ihminen vastaisi. :))
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kun olin suunnilleen sinun ikäisesi, kärsin myös masennuksesta ja tyttöystävänkin löytäminen tuntui mahdottomalta. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet ja nyt elämä hymyilee. :)
Tärkeintä on että saat huolehdittua ensin itsesi kuntoon, kai olet hakenut apua masennukseen? Keskity niihin asioihin mitkä sinusta tuntuvat hyvältä (tai ainakin ovat tuntuneet ennen masennusta) esim harrastuksiin. Etsi itseäsi ja mieti mitä oikeasti haluat, jos kaikki olisi mahdollista. Ja kaikki myös ON mahdollista, joidenkin asioiden eteen vaadittavat ponnistelut vain ovat erittäin suuria. Muista myös levätä ja kerätä voimia, mutta älä silti jää rypemään paikoillesi. Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin kertoa, että jos ajattelee liikaa, saa päänsä sekoitettua vielä pahemmin. Löydä se oma juttusi, harrastus tai työ joka antaa voimaa enemmän kuin vie sitä, ja keskity siihen täysillä.
Ihastumisia tulee ja menee, usko pois. Seurustelukumppania harva löytää väkisin hakemalla. Suosittelen hakeutumaan lesbojen seuraan ihan vain ystävyysmielessä, kyllä sieltä se tyttöystäväkin löytyy sitten kun on löytyäkseen. Jos ilmoitat heti hakevasi suhdetta, moni sellainenkin joka tutustuttuaan pitäisi sinusta, saattaa säikähtää pois.
Kun tutustut moniin lesboihin, kyllä niistä joku vielä kohaltaa kunnolla ja molemminpuolisesti, kun vain jaksat olla kärsivällinen. Olet nuori ja elämä edessä, tsemppiä! :)
tässä aamukiireessä pieni vastaus.
et ole hullu. on normaalia empiä seurustelun suhteen nuoruudessa. meillä on sellainen illuusio, että kaikki muut seurustelevat ja että niin pitäisi olla. ihastumiset kuuluvat nuoruuteen. niiden ei todellakaan tarvitse johtaa seurusteluun, pikemminkin päin vastoin. ihastuminen on seurustelun henkistä harjoittelua, omiin tunteisiin tutustumista.
itseä reilustikin vanhempaan henkilöön ihastuminen on normaalia nuoruudessa. niin oli itsenikin laita sinun iässäsi - 35 vuotta sitten:) ihastus kesti kolme vuotta eikä tietenkään johtanut mihinkään konkreettiseen. mutta siitä on kauniita muistoja.
anna itsellesi aikaa:)
kohtaan 1. sanoisin että jos ei ensin opi rakastamaan itseään, miten helvetissä osaa rakastaa muita. Siitä lähtisin liikkeelle, opettele mitä rakkaus on, opettele rakastamaan itseäsi ja olemaan hyvä itsellesi. Siten sinä et hae mitään laastaria haavaan vaan tasaveroista ihmistä tasaveroiseen suhteeseen. Ennen kuin etsit rakkautta, joka muuten löytää sinut eikä toisinpäin, rakasta itseäsi.
Mitä tulee ihmisiin tutustumisiin ja rohkeuteen lähestyä ihmisiä ja jopa ihastustaan alkaa tuosta että opettelet itseäsi, kasvatat itseluottamustasi hyväksymällä itsesi ja siitä se lähtee. Mihinkään ei ole oikotietä, ei sinusta tule supliikkinaista tai sujuvaa flirttikissaa jos et ensin tunne itseäsi ja ole sujut itsesi kanssa.
Kohta 2. Luultavammin etsit jotain auktoriteettiä johon tuketua ja ripustaa omaa epävarmuuttasi, sinua kiehtoo hänen olemus joka ei ole niin epävarma kuin sinun, se on ihan luonnollista mutta en suosittele mitään sen kummempaa suhdetoimintaa. Ikäero on liian valtava, ja sinun pitäisi opetella tunnistamaan mihin sinä ihastut ja nähdä että onko se laastaria vai sitä kun samankaltaiset sielut kohtaa. Veikkaan että tässä tapauksessa enempi laastari olisi kyseessä. Älä laita vastuusta itsestäsi ja elämästäsi kenekään toisen niskoille, ei se ole aina helppoa seistä omilla jaloillaan mutta jos sitä ei opettele niin on sellaisessa kyydissä jossa sinä et määrää vauhtia etkä suuntaa, eikä se ole mitä elämältä haluat.
Sanoisin että sulla on halu johonkin hyvään ja kauniiseen, se on hyvä asia ja rakkaus on sellainen ehdottomasti. Mutta sinä haluat sinne jonkun kautta, et itsesi. Se on väärä tie, sinun pitää vain keskittyä ensin itseesi ja vaikka se nuorena tuntuukin ajanhaaskaukselta mutta niin se vain on, rakasta itseäsi voidaksesi rakastaa muita.
Terve, olen sinua noin 2vuotta vanhempi. Kokenut saman kuin sinä (ollut masentuneena 9vuotta ja kärsinyt syömishäiriöstä 7vuotta) nykyään en ole enää kummankaan sairauksen vankina. Olen parantumisen jälkeen huomannut, että ensin täytyy rakastaa itseään ennen kuin pystyy miettimään kenenkään kanssa yhtään mitään. Ei kannata suinpäin lähteä ketään metsästämään, kyllä se tyttö sieltä tulee kunhan vain odottaa. Saatat ehkä tuntea alemmuutta, kun sinulla ei ole ketään, älä silti hätäile! Mitä kauemmiin uskaltaa odottaa tulevaisuutta sitä paremmat mahdollisuudet on viettää tulevat hetket onnellisena.
Ihastuminen vanhempaan voi johtua siitä että näät hänet osaltaan vanhempiesi tavoin. Tai hänessä on jotain sellaisia viitteitä kuin jossain tärkeässä ihmisessä. Lesboutta ei pakolla huomaa ihmisestä, toisista se näkyy heti päälle päin ja toiset voivat olla todella salakavalia. Täytyy ottaa vaan niskasta kiinni ja mennä puhumaan tai kysymään häneltä.
Tsemiä sinulle.