Taas oli surullista luettavaa uusimman Rakennusmaailman vesi-ilmalämpöpumpputesti.
Moisilla värkeillä ei näköjään vieläkään tee mitään Suomen pakkasissa.
Tästä saa vähän osviittaa: http://www.elisanet.fi/sanyoco2log/
Moisilla värkeillä ei näköjään vieläkään tee mitään Suomen pakkasissa.
Tästä saa vähän osviittaa: http://www.elisanet.fi/sanyoco2log/
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tähän ei voi kuin yhtyä. Hulluja nuo Suomalaiset kun suostuvat noin huonoja laitteita ostamaan.
Kärkikolmikko oli kyllä itselleni yllätys.
Ei hyvää päivää:
Time: 15.12.2010 18:43
Outside temperature: -16.8 °C
Water to the compressor: 41.8 °C
Water from the compressor: 53.4 °C
Water temperature difference: 11.6 °C
Flow of water: 2.9 l/min
Power given by the compressor: 2346 W
Power taken by the compressor: 2320 W
Free power: 26 W
Kovat ovat hyötysuhteet Sanyo CO2:ssa muahhahahah!
COP taitaa olla MIINUS 1620 ????
Time: 15.12.2010 20:11
Outside temperature: -17.5 °C
Water to the compressor: 42.5 °C
Water from the compressor: 52.9 °C
Water temperature difference: 10.4 °C
Flow of water: 0.0 l/min
Power given by the compressor: 0 W
Power taken by the compressor: 1620 W
Free power: -1620 W
siltä näyttää:
Average COP: 0.72
Total free energy: -0.6 kWh
Average free power: -603 W
Onneksi ei itse tullut hankittua tuota Sanyota, vaikka sekin oli yksi vaihtoehto. Päädyimme tässä kohteessa Green pumppuun 500l varaajalla. Ja onhan tuo ihan mukavasti toiminutkin. Täytyy ostaa lehti ja lukea haukut, ennenkuin niitä osaan kommentoida.
Mutta muutama toiselta foorumilta lainattu huomio artikkelista. Vuoden 2009 artikkelissa pyydettiin pumpuilta lämmitystehoa näin: 1,5 kW +7C, 2,2 kW 0 C, 3,8 kW -10 C ja 5,9 kW -20 C ja tässä uudessa testissä +7C 3,3 kW, +2 C 4,2 kW, -7 C 5,9 kW, -15 C 7,4 kW ja -20 C 8,3 kW. Tämä kummastuttaa, koska aika iso ja harva taloa saa olla, että tuollaisia lämmitystehoja tarvitsee. Ja varsinkin kun rakennuksilta vaadittavat energiatehokkuudet kovenevat koko ajan, tämä tuntuu nurinkuriselta. Lisäksi arvioitu lämpimän käyttöveden kulutus oli tuossa aika järjetön: "Lämmintä käyttövettä (+55C) oletettiin kuluvan 200 l/päivä", joka johtaa siihen, että parhaimmat käyttöveden lämmittäjät saavat etulyöntiaseman.
Myös testissä ollut ilmankosteus oli aika matala, 80%, kun 90% olisi vastannut paremmin oikeita olosuhteita.
Ihmettelin itse samaa. Samoin COP-luvut taulukoitu epälineaarisella skaalalla ja tulokset LAKSETTU! jollakin *itun ohjelmalla. Koko testistä huokuu se että vuoden alusta jaettavat 20 miljoonan tuet maalämpöön ja vesi-ilmalämpöpumppuihin vaikuttivat testin kulkuun siten että kehuja oli pakko antaa vaikka lopputuloksen näkee jo paljaalla perssilmälläkin.
Hirveetä *askaa maalämpöpumppujen hinnalla, johonkin etelän taloon tuo gree voisi olla jonkinlainen vaihroehto jos porata ei voi.
Kannattaa huomioida myös Suomalaisten maahantuojien ja myyjien satojen prosenttien katteet. Samoja laitteita saa kolmasosahinnalla kotiovelle toimitettuna: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=12165.0
otettiin IVT.N VASTAAVA PUMPPU...PELITTÄÄ JA TALO LÄMPENEE EDULLISESTI
IVT pärjäsi huonosti testissä. Ylihintainen tekele siis.
Itse testi oli seuraajien mukaan varsin amatöörimäistä puuhastelua ja käytetty 80% ilmankosteus antaa 30-50% liian hyviä tuloksia verrattuna normaaliin 90-95% ilmankosteuteen.
AInakaan VILPpiä ei kannata Suomesta suomihinnoilla ostaa.
lampopumput.info foorumilta lainattua solarshop liikkeen edustajan näppäimistöltä:
"Tuosta testausmenetelmästä: Olin itse mukana Innovan koekäytössä ennen testin alkua, huom! tämä ei ole mikään puolustusvuodatus vaan pelkkää elämää.
Jo eka startissa tuli ongelmia liian alhaisesta paluuveden lämmöstä ja matalaipaine hälyjä, testauksessa käytetty kuormapiiri oli kuin jostain 60 luvun halvan energian aikaan tehtyjä koplauksia. Lämpöpumpun meno ja paluuveden välissä oli levylämmönvaihdin jonka toisiopuolta jäähdytettiin kraanavedellä ihan manuaalikäyttöisenä, testaaja käänsi kraanaa isomalle kun tarvittiin suurempaa kuormaa ja tästä johtuen paluuveden lämpö laski jopa +12 asteiseksi, esimerkiksi innova on vaihtoventiili kone joka on tarkoitettu suoraan lämmitysjärjestelmään kytkettäväksi 5 asteen lämpötilaerolla ajettavaksi. Se myös ihmetytti että Resolin halpa aurinkoenergianlaitteiden energialaskuri oli manuuali luettava ja sen tietoja ei kerätty compuuteriin automaattisesti. Myös energianlaskurin anturit ei ollu kytketty niin kuin oikeasti pitäisi eli anturit vastavirtaan, testilaitteessa oli toinen myötävirtaan mainitsin kyllä siitä. Sähköenergian mittarista yritin kysellä pulssimääristä ja muistakin loggauksista mut en saanut vastausta, tuli vain sellainen tunne että jos tarkkoja ja standardin mukaisia mittauksia yritetään tehdä niin pitäisi ainakin perusasiat olla standardin mukaisia. Se miksi olin kiinnostunut mittauslaitteista vertasin sitä omaan labraani jossa on kaikki mittalaitteet ainakin pyritty tekemään standardin mukaisiksi ja Nokevallin räätälöimä tiedonkeruuohjelma mittalähettimineen."
vaan olla kateellinen meille ilmastaveteen halvalla lämmittäjille...et sillee!