Rinnassani ontto ja samalla niin raskas tunne, kuin olisi syöpynyt valtava onkalo jota ei ulkoapäin näe - ja sitten täyttynyt titaanilla. Onhan se uuvuttava tunne, mutta olen tottunut siihen. Niin monta kertaa olen tämän läpikäynyt. En vain tiedä sinusta, koetko itse samoin.. Jos koet, en haluaisi sinulle todellakaan sellaista. En halua sinun kärsivän tällaisesta. Mutta en pysty.. Pysty kertomaan sinulle. Myönnän että olen sitä jo harkinnut, koska ne katseen hetket.. Ne eivät ole merkityksettömiä.
Olen varma siitä!
Voi kunpa ilmestyisit oveni taakse ja kaikki selviytyisi: Kuka merkitsee mitä toiselle ja kuinka paljon vaiko ollenkaan.
Olen varma siitä!
Voi kunpa ilmestyisit oveni taakse ja kaikki selviytyisi: Kuka merkitsee mitä toiselle ja kuinka paljon vaiko ollenkaan.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Niin voin kertoa, että ihan samanlainen olo on...
Sit vielä, kun välillä ei meinaa saada nukuttuakaan ja se on mulla todella epänormaalia...
hei tiedätkö olen samaa mieltä, ne katseet eivät olleet turhia..toivoisi,että saapuisit oveni taakse..mutta tiedän,etttä se et ole sinä jolle kirjotan. Kaikkea hyvää sulle sinne ruudun toiselle puolelle ;)
mikään lepakko oo, sorry
sorge vaa ittelles. Et oo kertonu, et oot nainen!! :D haha
Minne nainen kirjoittelet?
Luettuani aloittajan tekstin, tuli mieleeni John Kord Lagemannin sanat, jotka tallensin vuosia sitten:
" Ihminen voi jakaa rahansa, ruokansa ja sukupuoliset elämyksensä toisen kanssa, mutta jäädä siitä huolimatta tälle vieraaksi. Ainoa tapa merkitä jotakin toiselle ihmiselle on jakaa tunteensa hänen kanssaan."
Tämä on elämässäni koettua ja totta. Kiitos kirjoittajalle - entinen teksti palautui mieleen.
Joku ihminen saa lähipäivinä vieraan ovansa taakse - siis tunnetta ennenkaikkea!
Tämä on täysin totta myös minulle! Millään muulla ei ole merkitystä kuin tuolla tunteiden jakamisella. Parastahan siinä on kun ymmärtää toista täysin samalla aaltopituudella ja mukana on myös romanttista tunnetta.
:))