Niin...tiedän varsin hyvin mitä rippikoulu on...harmittaa vaan ihan periaatteellisista syistä kun en nuorena ja tietämättömänä tiennyt että sinne ei todellakaan ole pakko mennä...muutoin olisin ehdottomasti jäänyt kyseiseltä jeesusleiriltä pois...
Ala-asteelta lähtien meidät peloteltiin kristinuskoon...tuntuu uskomattomalta että vielä 15 vuotta sitten, aivan normaalissa Mikkeliläisessä koulussa, päivät koostuivat kristillisistä aamunavauksista, "meidän messuista" joissa jokaisen oli osattava ulkoa lukuisia iloisia virsiä ("jumalan kämmenellä...kaikille tilaa riittäää...jumalan kämmenellä...kaikille paikkoja on"...kummittelevat yhä muistoissani) joita sitten huudettiin kurkku suorana. Uskonnon opetus oli pelkästään kristillistä, eli lähinnä tyyliin "värikuvia jeesuksen elämästä" kaikki ilman kritiikin häivää...onneksi meno rauhtoittui ylä-asteelle siirryttäessä, rajoittuen ainoastaan kahteen kristilliseen päivänavaukseen viikossa.
Ylä-asteella oli kestettävä vielä yksi koettelemus...jo ensimmäinen rippitunti alkoi propaganda tyyliin..käskettiin koulun jälkeen seurakuntatalolle koulun toimesta eikä pahemmin selitelty että miksi...lopulta rippitunnilla ei koskaan edes väläytetty mahdollisuudesta jättäytyä pois kyseiseiseltä käännytys kurssilta...tietämättömät lampaat paimennettiin yhteen ja varottiin visusti mainitsemasta mistään vaihtoehtoisesta...esim. "löydä itse oma maailmankuvasi/uskontosi/elämäsi/ajatuksesi..."
Ei, ei...ei senttiäkään enää tämän yksipuolisen henkisen höynäyttämisen ja höykytyksen tukemiseen...onneksi olen eronnut...vaikkakin laiskuuttani liian myöhään vuoden vaihteen jälkeen "ja ennen kuin kukko on vuoden lopun laulanut, on kirkko minulta vielä toista sataa euroa anastava"...harmittaa...
Ala-asteelta lähtien meidät peloteltiin kristinuskoon...tuntuu uskomattomalta että vielä 15 vuotta sitten, aivan normaalissa Mikkeliläisessä koulussa, päivät koostuivat kristillisistä aamunavauksista, "meidän messuista" joissa jokaisen oli osattava ulkoa lukuisia iloisia virsiä ("jumalan kämmenellä...kaikille tilaa riittäää...jumalan kämmenellä...kaikille paikkoja on"...kummittelevat yhä muistoissani) joita sitten huudettiin kurkku suorana. Uskonnon opetus oli pelkästään kristillistä, eli lähinnä tyyliin "värikuvia jeesuksen elämästä" kaikki ilman kritiikin häivää...onneksi meno rauhtoittui ylä-asteelle siirryttäessä, rajoittuen ainoastaan kahteen kristilliseen päivänavaukseen viikossa.
Ylä-asteella oli kestettävä vielä yksi koettelemus...jo ensimmäinen rippitunti alkoi propaganda tyyliin..käskettiin koulun jälkeen seurakuntatalolle koulun toimesta eikä pahemmin selitelty että miksi...lopulta rippitunnilla ei koskaan edes väläytetty mahdollisuudesta jättäytyä pois kyseiseiseltä käännytys kurssilta...tietämättömät lampaat paimennettiin yhteen ja varottiin visusti mainitsemasta mistään vaihtoehtoisesta...esim. "löydä itse oma maailmankuvasi/uskontosi/elämäsi/ajatuksesi..."
Ei, ei...ei senttiäkään enää tämän yksipuolisen henkisen höynäyttämisen ja höykytyksen tukemiseen...onneksi olen eronnut...vaikkakin laiskuuttani liian myöhään vuoden vaihteen jälkeen "ja ennen kuin kukko on vuoden lopun laulanut, on kirkko minulta vielä toista sataa euroa anastava"...harmittaa...
Vastaukset 10
Vanhimmat
Eksyin sattumalta tänne. En ole minkään sortin fanaatikko, ehkä enemmänkin agnostikko.
Nuo samat jutut kokeneena täytyy vain todeta että hieman liioiteltuja ovat mielestäni traumaattiset kokemuksesi.
Nykyajan koululaisista kuitenkin varmaan harvempi "pelästyy" aamunavauksia niin että tulee uskoon.
"Ala-asteelta lähtien meidät peloteltiin kristinuskoon... päivät koostuivat kristillisistä aamunavauksista, "meidän messuista" joissa jokaisen oli osattava ulkoa lukuisia iloisia virsiä..."
-Olivatko ne virret niin pelottavia vai, mitkä?
Olitko jossain raamattukoulussa, kun "päiväsi koostuivat noista?"
"tietämättömät lampaat paimennettiin yhteen ja varottiin visusti mainitsemasta mistään vaihtoehtoisesta...esim. "löydä itse oma maailmankuvasi/uskontosi/elämäsi/ajatuksesi..."
Moneenko suomalaiseen nuoreen RIPARI tekee niin lähtemättömän vaikutuksen, ettei henkilö sen jälkeen enää osaisi miettiä maailmankuvaansa omin päin? Täytyy olla vähän naivi, jos rippikouluopetusta pitää tehokkaana aivopesuna. Eiköhän normaali nuori näe asiat nuoren vinkkelistä?
Jos aloittajan jutut olivatkin vähän niin ja näin, niin mitä olette mielipuolta tällaisesta:
Koko perheen on pakko käydä kinkereillä. Kun isä ja äiti eroavat, heittää asiasta kuullut uskovainen opettaja perheen pojan luokasta ulos. Myöhemmin opettaja pakottaa hakemaan todistuksiin aina isän allekirjoituksen, vaikka isä asuu jossain hevon vitun kuusessa, ja poika asuu äitinsä kanssa.
Luonnollisesti kaikkinainen omien näkemysten ilmaisu oli ko. koulussa tiukasti kielletty.
Tuollaista menoa oli itä-Suomessa vm. -71 tyypillä.
Itse olen kärsinyt onneksi vain joka-aamuisista kristillisistä aamunavauksista luokat 1 - 9, sekä riparilla vaahtoavista akoista sekä seurakuntailloissa (riparia varten käydyissä) harrastusta jaottelusta että erään uskovaisen perheen lähelle ei olisi saanut mennä kun olivat niin pyhiä.
säälin sinua...
Nunc scio tenebris lux (nyt tiedän, että valo tulee pimeydestä)
En minä ollut tuo esimerkkitapaus vm. 71.
Tuo oma kokemukseni missä uskovaiset olivat liian pyhiä minun lähestyä kävi näin: seurakuntaillassa kaikki asettuivat pöytiin istumaan, ja menin erääseen pöytään jossa oli vapaata tilaa. Joku ohjaaja tuli minua kiskomaan hihasta että tule tuonne toisaanne, enkä ymmärtänyt yhtään että minkä takia. Istuin siis vaan väkisin siinä pöydässä jonka olin valinnut. Vasta myöhemmin sain tietää että pöydässäni oli tietty uskovainen perhe, elikä minä en olisi saanut tavallisena nuorena mennä heidän kanssa samaan pöytään.
Aivan kuin uskossa oleville eivät kaikki uskossa olevat tai tulevat olisikaan tasa-arvoisia Herrassa Kristuksessa... :O
Vaan onneksi tajusin niistä piireistä pois lähteä ja ripari jäi sitten viimeksi tempaukseksi elämässäni mikä oli edes pikkaisen kristinuskoon kallellaan.
tässä taas pilkataan kristinuskoa vaikka vika ei ole ollenkaan siinä.
Ai pilkataan vai? Uskovaiset itse sanovat että hedelmistään puu tunnetaan. Jos siis kristinusko tekee ihmisestä tuollaisen että kostaa lapselle sen että hänen vanhempansa erosivat, tai yllyttää erottelemaan ihmisiä jonkin uskovaisuus-portaikon mukaan, niin kyllä se kristinusko on ansainnut sen että siitä hankkiudutaan eroon.
Ja mitä pikemmin sen parempi. Tämä ei ole pilkkaa vaan itse- ja muiden suojelua!!!!!!!!!!!!!
Kyllä meillä vaan suurin osa tuli riparin loppuajasta uskoon, mutta pari vuotta sen jälkeen kovin moni unohti koko jutun.
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta minun nähdäkseni tässä kritisoidaan kristinuskon sisällyttämistä suomalaiseen koulujärjestelmään.
Viesti oli täyttä asiaa, mutta oli rippikoulustakin hyötyä! Ajattele tarkasti, kyllä, siitä sai paljon RAHAA! haha... Täyttä paskaa se oli koko koulu, mutta ainoa mikä piti minut siellä oli ajatus että tällä saan paljon musiikkilevyjä ym. Vanhempani eivät hyväksy kirkosta eroamistani, koska olen vielä/vasta/jo 16 vuotta. Mutta sitten, kun olen 18 ja vielä kirkossa (jos paska säkä käy) eroan siitä helvetin puisesta huussista enkä anna pennin perkelettä!
Koitti se aika jolloin koulumme seinälle tuli ilmoitus alkavasta rippikoululeiristä. Minä yritin puhua järkeä ystävilleni ja saarnasin leirin hulluudesta. Tuloksena oli se, että olisin ollut ainoa joka ei olisi lähtenyt joten minäkin sinne sitten jouduin. Muistaakseni kyseessä oli Rokua 2b ryhmä silloin joskus ja siellä oli hirvittävää. Pidin 4 ensimmäistä kesäpäivää sitä yhtä ja samaa Metallican T-paitaa päälläni kunnes tajusin, että eihän sitä samaa paitaa voi loputtomiin pitää päällä.
Leiri sisälsi idioottimaisia yhteisiloleikkejä jotka käsittivät "kerää paskapaperia tarpeeksi" ja "tunnistatko saman jalan uudestaan". No, tapani mukaan yritin osallistua varsinaisiin leikkeihin inhan vain sen vuoksi, että ne päättyisivät edes joskus. En edes oppinut kunnolla 10 käskyä, mutta pienellä avittamisella pääsin ripiltä. Muistaakseni kenraaliharjoituksissa itse rippitilaisuutta varten löysimme seurakunnan urut ja soittelimme sillä Pokerin tuplaus sävelmää.
Lahjuksista sen verran, etten halunnut ristiä vaan sain sellaisen ketjun jossa roikkui kirjain M. Tässä jokin aika sitten löysin kyseisen ketjun ja kylläpäs se olikin lyhentynyt, ei mennyt enää edes kaulan ympäri.. Rahaa en muista saaneeni, mutta sen olen voinut unohtaakin jo. Kaakkua ja kaffeeta oli tarjolla sukulaisille ja seuraavana päivänä kaikki olikin jo unohdettuna. Elämä jatkui entiseen malliinsa, mutta sen muistan etten ole eläissäni nähnyt yhtä isoja kärpäsiä kuin mitä silloin siellä leirillä. Ruokakin piti siunata... hyi.
Opettajamme silloin yläasteella oli eräs Jari Kupsala joka osasi ottaa hieman lunkimminkin uskonnolliset asiat ja meidän vinkeemme. Olen aina harrastanut hieman omalaatuisempia kertomuksia siitä, että miten jokin Raamatullinen tapaus meni (sijoittanut nykypäivään) mutta pointti pysyi samana.
Myöhemmin, kun yritin lukiota käydä niin eivätköhän sielläkin "pakottaneet" lähtemään kirkkoon. Vasta kirkossa huomasin mainita, että enhän minä edes kuulu enää kirkkoon. Siinä vaiheessa se oli kuitenkin ihan sama olla loppuunkin saakka. Kysyinkin ET opetuksen mahdollisuutta, mutta sitä ei kyseisenä vuonna ruvettu järjestämään, sillä lisäkseni kirkottomia oli vain 1. Meitä oli "liian vähän" joten uskonnon tunneille se minäkin eksyin.
Samaisessa lukiossa (jota kävin 1 vuoden) sain englannin kielestä 4 koska en osoittanut lontoon kielen taitoani riittävästi... Täytynee edelleen mainostaa, että käytän englantia päivittäin ja toisinaan jopa paljon enemmän kuin mitä suomea.
Niin, kyllähän se on tapana, että lapset liitetään kirkkoon ja kirkosta eroaminen aiheuttaa pahennusta eräissä henkilöissä. Silloisella työpaikallani eräs egyptiläislähtöinen "Jani" ihmetteli suuresti, että miksi erosin kirkosta ja meinasi melkeinpä hermostua minulle vaikka muuten olikin leppoisa kaveri. Se on tuo uskonto toisille vakava asia.
Siitäpäs tulikin mieleeni, että olisi taas aika päivittää sivujani ja lisätä "Väärinkäytökset uskonnon nimissä" osasto ja sinne tietysti tämä ameriikkalaisen liikemiehen teloitusta käsittelevä filmi. Jollen aivan väärin kuullut, niin Ahmedid hokivat Allahia samalla, kun leikkasivat miehen päätä irti. Samoin Bush on selittänyt, että Jumalan ohjauksesta hän päätti tuoda demokratian Irakilaisille. Sinänsä outoa, sillä Bush on republikaani eikä demokraatti..
Vaikka isäni sekä siskoni ovat molemmat uskonnollisia henkilöitä niin sain uskonnottoman kasvatuksen kotonani. Isääni inhottaa se, että "häärään pimeiden asioiden kanssa" viitaten satanismiin ja okkultistisiin kirjoihin. Ei hän mikään TU (Tosi Uskovainen) ole, mutta kyllä hän kristinuskoinen on. Tulemme mainiosti toimeen keskenämme, muttemme "sillä tavalla" keskustele näistä asioista, sillä häntä ahdistaa tällaiset asiat. Hän ei myöskään usko dinosauruksia olleen, mutta se onkin jo toinen seikka.
Näinhän se kuitenkin loppupeleissä on, toinen on uskonnollinen ja toinen ei ja yleensä se uskonnollisempi on ahdasmielisempi. Mutta minkäs teet?