Mikä häiriö mahdollisesti on kyseessä, kun oire on seuraavanlainen. Henkilö pelkää tai kokee, että hän huomaa,attaan sanoo ääneen asioita, joita hänen on tarkoitus vain ajatella mielessään?
Toinen kysymys. Voiko henkilö epähuomiossa todella sanoa ääneen jotain, minkä hän itse kokee vain ajattelevansa? Onko tällaista oiretta aiheuttavaa häiriötä oikeasti olemassa?
Minulla on tällaista. En tiedä, tapahtuuko sitä oikeasti eli sanonko joskus ajatuksiani vahingossa ääneen. Ihmiset keskustelutilanteissa naurahtelevat minulle, tutut ja vieraat. Minua pidetään erikoisena, vaikka omasta mielestäni olen tavallinen.
Touretten oireyhtymästä em. oireissa ei ole kyse, koska tourettelainen itse huomaa "möläytyksensä", vaikkakaan ei pysty niitä hillitsemään. Myöskään perinteinen "ajatukseni kaikuvat" - tyyppinen psykoottisuus ei selitä tätä, koska en kuvittele, että ajatukseni kaikuisivat tai että muut pystyisivät lukemaan ajatuksiani tms, vaan pelkään vain että ihan fyysisesti vahingossa sanon ääneen ajatuksiani.
Kukaan ei ole muistaakseni koskaan tullut sanomaan minulle, että sanon ajatuksiani vahingossa ääneen. Toisaalta, mistä muut voisivatkaan tietää, mitkä puhumistani asioista ovat tarkoitettu ajateltaviksi ja mitkä puhuttaviksi. Olisi myös hyvin noloa kenenkään tulla huomauttamaan asiasta minulle, jos niin oikeasti tapahtuu. Minun läsnäollessani ihmiset usein sosiaalisissa tilanteissa käyttäytyvät kuin jotain noloa olisi juuri tapahtunut, mutteivät vain kehtaisi ottaa sitä noloa tapahtumaa puheeksi.
Toinen kysymys. Voiko henkilö epähuomiossa todella sanoa ääneen jotain, minkä hän itse kokee vain ajattelevansa? Onko tällaista oiretta aiheuttavaa häiriötä oikeasti olemassa?
Minulla on tällaista. En tiedä, tapahtuuko sitä oikeasti eli sanonko joskus ajatuksiani vahingossa ääneen. Ihmiset keskustelutilanteissa naurahtelevat minulle, tutut ja vieraat. Minua pidetään erikoisena, vaikka omasta mielestäni olen tavallinen.
Touretten oireyhtymästä em. oireissa ei ole kyse, koska tourettelainen itse huomaa "möläytyksensä", vaikkakaan ei pysty niitä hillitsemään. Myöskään perinteinen "ajatukseni kaikuvat" - tyyppinen psykoottisuus ei selitä tätä, koska en kuvittele, että ajatukseni kaikuisivat tai että muut pystyisivät lukemaan ajatuksiani tms, vaan pelkään vain että ihan fyysisesti vahingossa sanon ääneen ajatuksiani.
Kukaan ei ole muistaakseni koskaan tullut sanomaan minulle, että sanon ajatuksiani vahingossa ääneen. Toisaalta, mistä muut voisivatkaan tietää, mitkä puhumistani asioista ovat tarkoitettu ajateltaviksi ja mitkä puhuttaviksi. Olisi myös hyvin noloa kenenkään tulla huomauttamaan asiasta minulle, jos niin oikeasti tapahtuu. Minun läsnäollessani ihmiset usein sosiaalisissa tilanteissa käyttäytyvät kuin jotain noloa olisi juuri tapahtunut, mutteivät vain kehtaisi ottaa sitä noloa tapahtumaa puheeksi.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Taidat olla aika nuori vielä ? Minä olen joskus möläyttänyt ääneen, vaikka tarkoitus oli vain ajatella esim. vielä viime vuosituhannella usein maksettiin laskut pankin eteisen automaatilla, niin joku nainen oli siellä iso pino laskuja (ja oli muuten piereskellytkin), odottelin aikani siinä paskanhajussa ja sitten se tuli; " Voi v*ttu, eikö tuokaan akka isompaa pinoa laskuja mukaansa saanut ja haisee vielä paskallekkin". No ei se helpottanut yhtään, huomasin ajatelleeni ääneen kun tämä nainen yritti kyyräillä siinä automaatilla ja naama punaisena näpytteli ja virheitähän siinä tuli, ja eikö uudestaan kun ei heti onnistunut.
Eikä ollut ensimmäinen eikä viimeinen kerta kun möläyttelen, mutta enpä välitäkkään siitä, kuulostaa nuo muutkin ääneen puhuvan, tänään viimeksi eräs nainen kaupassa puheli koko ajan, mietti ensin monesko päivä tänään on ja sitten kysyi, vaikka meinasin jo vastata.