puunostajat maksavat pystykaupalla puusta saman hinnan kuin hankinnallakin?
Usein jopa enemmän.
Ovatko ne niin hyväsydämisiä, että maksavat omasta osuudestaan kojuuketjuyrittäjän
osuuden?
Vähän samansuuntainen epäilys herää ns. metsäpalvelusopimuksista.
Usein jopa enemmän.
Ovatko ne niin hyväsydämisiä, että maksavat omasta osuudestaan kojuuketjuyrittäjän
osuuden?
Vähän samansuuntainen epäilys herää ns. metsäpalvelusopimuksista.
Vastaukset 16
Vanhimmat
osin järkisyytä asialle ei ole. Esim kuusitukilla tehdaslaadutuksella ostaja maksaa vain priimasta, ja mikäli erä oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja vielä eräkoko riittävän suuri, hankintahinta tulisi olla korjuukustannusten verran pystyhintaa korkeampi. Mutta ei ole. Voisiko tätä kutsua teollisuuden vallankäytöksi. Vai onko ostofirmat lisäksi laskutaidottomia.
Pystykaupalla kauppa on vähintään yhtä kokonaistaloudellisesti edullinen kuin hankintakauppa. Etenkin jos ostaja on joku noista kolmesta isosta niin ei tukkia oteta kovinkaan nuukasti talteen, paljon kuutioita mikä hankintahakkuussa voisi tehdä tukiksi menee kuitukasaan.
Pystykaupassa ostaja saa melko vapaat kädet tehdä hakkuu oman etunsa mukaisesti, hankintakaupassa myyjä hakkaa tai hakkauttaa oman etunsa mukaisesti.
"Pystykaupassa ostaja saa melko vapaat kädet tehdä hakkuu oman etunsa mukaisesti, hankintakaupassa myyjä hakkaa tai hakkauttaa oman etunsa mukaisesti."
Ei kyllä selitä sitä miksi tukilla pystykaupalla sama hinta kuin hankintakaupalla. Hankintakaupassa myyjän nimenomaan oman etunsa mukaisesti kannattaisi tehdä enemmän kuitua koska parempi hinta suhteessa pystykauppaan.
Mietippä asia uudelleen.
"Ei kyllä selitä sitä miksi tukilla pystykaupalla sama hinta kuin hankintakaupalla. Hankintakaupassa myyjän nimenomaan oman etunsa mukaisesti kannattaisi tehdä enemmän kuitua koska parempi hinta suhteessa pystykauppaan."
siis niinkö, että kun jos hankita hakkaaja tekee tukkirungot kuiduksi ,hän saa enemmän työosuudesta tuloa....
vai jos hän hakkaa leimikosta vain kuitupuut ja jättää tukkipuut kasvamaan pystykauppaa varten, näin tekee paremman tilin
pärjää suhteellisen järeän kuitupuun hakkuussa, mikäli tarkastallaan vain kantohintoja ja työmenekkiä. Metsänhoidon näkökulmasta katsottuna hankintamiehen kannattaa sahailla vaativissa pienirunkoisissa kohteissa. Ja pääsääntöisesti lehtipuiden kanssa sahamies saa paremman tilin ja tehdas saa metsurilta laadukkaammat pölkyt kuin motolta.
saa harvennuksella tukilla 10 €/m3 ja kuidulla 15 €/m3 enemmän ja ensiharvennuksella tukilla 15 €/m3 ja kuidulla 20 €/m3 enemmän...tarkka katkonta lisää eroa hankintahakkaajan hyväksi.
Nuo erot laskettu oman MHY.n 15.12.2010 päivitetyistä, toteutuneista puunhinnoista.
Todellisen eron jokainen saa, kun pyytää leimikostaan tarjouksen pysy- ja hankintakaupalla.Leimikot aina erilaisia.
Valtakunnalliset ylimalkaiset hintatilastot ,vaan pahentaa ja sotkee puunhinnoittelua.
Päätehakkuulla ei hankintahakkaaja pääse palkoille kuin erikoispuun teossa.
ottaa rajusti pikkutukkia kuitupuuna. Siihen se perustuu, ihan silkkaan metsänomistajan pettämiseen.
Että mikään sellu tai hiomopuuta käyttävä tehdas todellakin valikoisi kuitupuita sahattavaksi.
Jos näin todella on,asiasta nostettava valtava meteli ja myynti tälle petolliselle rikollisfirmalle lopetettava heti.
käsitteet sekaisin. Eipä taida kuitukasata kukaan valkata puuta sahattavaksi. Edellinen tarkoittanee että sasauskelpoista pienitään sellukasaan. Selvää näyttöä ei helposti saa; asia voidaan todeta vain puiden ollessa levällään, eikä runsaspuustoisissa kohteissa hyvin silloinkaan. Jotta pystyisi jotain näyttämään tulisi voida osoittaa rungoittain, että katkonta ei ole mennyt sopimusehtojen mukaan. Se että kuitukasassa on noin kolmemetrisiä suoria tukkikokoisia polkkyjä ei vielä todista mitään koska, emme tiedä mitä niiden jatkona on ollut. Joillakin metsänhoitoyhdistyksillä on melko kattavat tilaStoidut tiedot eri toimioiden kyvystä hyödyntää metsikön tukkiosuus. Kannatta katsoa omaisuutensa perään.
Nämä pikkutukista naukujat eivät ymmärrä puukaupasta ja apteerauksesta yhtään mitään.
pois sieltä sellulinjalta, ja ihan automatic. Ei siihen enää nykypäivänä ihmistä tarvita. Konenäkö hoitaa...
pyörii.
ja ns. tehostamista.
Jos verrataan kymmentä hankintaerää ja yhtä pystykauppaa, joista saatava puumäärä on sama, on selvä kumpaan pyritään.
Syitä on monia, ettei hankintapuita haluta. Täässä sokeassa menossa metsäteollisuus ei vaan tajuta sitä, että metsänomistajat vieraannutetaan metsistään. Lyhytaikainen onni murenee, kun myytävät pystyerätkin pienenevät ja kalikat pitää saada irti harvennuksista ja puun saatavuus heikkenee, kun hoitotyöt jäävät tekemättä.
Tosiasia on, että hankintakauppaa kehittämällä puun tienvarsihinta olisi käyttäjälle halvempi. Korjuun pitäminen ostajan käsissä on sitä silkkaa vallankäyttöä, ettei ketjuun kannolta tehtaalle kukaan pääse vaikuttamaan ja saadaan pidettyä keinotekoista ylitarjontaa yllä!!!!!!
Nythän ollaan jo tilanteessa, jossa yhden koneen yrittäjät eivät kelpaa enää.
Näin voidaan organisaatio ohentaa minimiin. Vrt valtion virastot.
pystykaupan teen yksityisen sahan kanssa,todennäköisesti MHY:n kautta.
että se MHY on siinä välissä.
No, mutta tarviihan MHY:kin työtä ja ainakin tuloa