Eli tilanne on tämä: meillä on kaksi yhteistä lasta, 1- ja 3-vuotiaat tytöt. Miehellä kaksi entisestä liitosta, käyvät isällään joka toinen viikonloppu. Lapset ovat alakouluikäisiä, ja jatkuvasti pukkaa jotain räkätautia. No, viikko sitten oli niin että nämä molemmat lapset olivat kipeitä isänsä hakiessa heidät, olivat poissa koulusta ja antibioottikuurit päällä. No, yllätys, lasten äiti ei todellakaan vaivautunut ilmoittamaan asiasta, eli kalenterista sitten katoin milloin meidän lapset sairastuu...Meni neljä päivää ja molemmilla silmät vuotaa märkää, kuumetta, nuhaa! Niin, olen todella vihainen, että tällaista tahallista kiusaa täytyy tehdä, pienten lasten sairastelu on todella harmittavaa. Kun asiasta mieheni exälle nurisin, hän tottakai piti mua vaan vi**umaisena, ja että vihaan hänen lapsiaan, kun en kipeinä heitä meille halua. Ollaan ehdotettu että tulisivat sitten kun tervehtyvät, mutta se ei tietenkään exälle käy. Miten muissa uusperheissä, joihin on syntynyt pienempiä lapsia, otatteko nurisematta vastaan kipeätkin lapset vai kuinka teillä toimitaan? Tää on oikeasti todella harmittavaa!!
Lapset kipeenä isälle!!
Miiia-Mariiia
382869
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Moikka!
Sama juttu meillä..Meillä nyt puolivuotias vauva. Miehen ex laittaa lapset aina kipeinä meille, myös oksennustaudissa. Välillä on antanut lapsille lääkettä ja kas kummaa tunti meille tulon jälkeen kuumetta onin 39 astetta.
Nyt on vauva ollut jo kolme kertaa kipeänä..Silloin kun oli ihan vastasyntynyt yritin selittää, että voi olla hengenvaarallista noin pienelle sairastua--mutta mutta ilman tuloksia.
Yleisessä lastensuojelulaissakin on merkintä, että se vanhempi kumman luona lapset sairastuvat hoitavat lapset kuntoon. Itse en anna miehen viedä lapsia pois jos meillä ovat sairastuneet.
Mutta lasten äiti ei jostain syystä halua ajatella lastensa parasta vaan erosta katkeroituneena miettii koko ajan keinoja joilla saa isää loukattua. Mahtaa olla äidin miehellä mukavaa kun äiti koko ajan puhuu vain exästään ja siitä kuinka tätä vihaa. Ei vihaa ilman rakkautta, eikös se niin mene?? Ei ihme että tällä miehet vaihtuu koko ajan.
Niin mitäpä väliä lapsilla on, hehän ovat mukavia pelinappuloita..Jos valta olisi minulla, ottaisin nämä lapset mieluusti meille asumaan, sen verran pahaa tekee katsoa sivusta kuinka pienet lapset kärsivät äitinsä tempauksista :(. Ja isäkin on täysin voimaton, kukaan ei ota kuuleviin korviin..
Hyvä juttu kun kerroit tuosta lakipykälästä! :) Mietikin, onko mitään lakia, jossa määritellään miten ko. tilanteissa pykälien mukaan toimitaan. Kiitos!
"itse en anna miehen viedä lapsia pois jos meillä ovat sairastuneet". Isä siis tekee täysin samaa kuin äiti. Vain sinä olet enkeli tässä yhtälössä?? Jupsis juu, onnex miehillä ei ole omaa tahtoa ollenkaan. Voit vaan miettiä miten exä vie miestäsi kuin pässiä narussa.
minunkin miesystäväni exä lykätä räkänokkaiset kakarat meille milloin halusi.Ovat kylläkin aina kipeitä muutenkin,koska on epäilty että ok-talossa jossa asuvat olisi hometta.Äityli ei tee asian eteen mitään,joten hoitakoot kakarat miten tahtoo.
Kyllä lapset saavat tulla meille kipeinäkin. Sairastelut on toki ikäviä, mutta ne on osa lapsiperheen arkea.
Kuinka teillä esim. toimitaan, jos tuo 3 vuotias sairastuu? Viettekö te hänet jonnekkin hoitoon, ettei tartuta 1 vuotiasta?
Meillä aivan sama juttu. Mieheni lapset edellisestä liitosta ovat tulleet meille monenmonituista kertaa kipeinä, myös oksennustaudissa. Eipä niiden äitiä vois vähempää kiinnostaa sairastuuko meidän alle kouluikäiset ipanat. Me ilmoitamme aina jos pienet ovat sairaina, saavat sitten itse päättää haluaako tulla tieten tahtoen sairastuttamaan itsensä. Nyt kun mehen lapset ovat jo teini-ikäisiä niin osaavat kertoa itse jos ovat sairaina. Juuri edelliskerralla kun oli sairaana ja mies kieltäytyi ottamasta meille sairastuttamaan pieniä, niin sotahan siitä syntyi.
Kyllähän sairaudet lapsiperheiden elämään kuuluu väistämättä, mutta ei ole mistään kotoisin että tahallaan tartutetaan toisia. Jos nämä teini-ikäiset asuisivat meillä niin en todellakaan kuvittelisi että sairaina lähtisivät meiltä äidilleen, olisi meillä kuinka paljon menoja tahansa.
No niinkuin aiemmin sanoin, mieheni ei suostu ottamaan etälapsiaan enää meille kun ovat sairaina ja minä olen enemmän kuin tyytyväinen.
Kuulostaa kyllä aika julmalta estää lapsilta pääsy kotiinsa, jos he ovat sairaana. Vielä julmelta kuulostaa se, että joku on enemmän kuin tyytyväinen.
Miten niin kotiinsa??Edellinen kertoi etteä mies ei suostu ottamaan ETÄLAPSIAAN.Käsittääkseni äidin luona on silloin se KOTI.Kyllä teini-ikäiset jo tajuavat itsekin ettei sairaana mennä perheeseen jossa on pieniä lapsia.Teinilapsien äityli todellakin taitaa yrittää uusperheelle vaikeuksia (on meinaan kokemusta ).Tietokone tekee aivan oikein kun ei heitä huolikotiinsa.En minäkään huoli miesystäväni kakaroita meille.Olen itseeni erittäin tyytyväinen .
Tämä on myös mieheni lasten koti ja lapsesi ovat heidän sisarauksiaan. Heillä on oikeus tulla kotiinsa ovat he sitten sairaita ja terveitä. Ei ole mitään isän kotia tai äidin kotia, on lapsen kaksi kotia. Lasten koti on siellä missä on heidän isänsä, äitinsä ja sisaruksensa. Ei todellakaan ole mitään etälapsia, he ovat LAPSIA.
Etä/lähi ovat vain juridisia termejä, pelkää teoriaan. Onhan se kohtuuton taakka äidille aina hoitaa sairaat lapset.
Kannaattaakin näin jouluaikoihin välttää kaupassa käyntiä lasten kanssa. Lapset pitää tietysti hoitaa kotona, ei viedä päiväkotiin. Eikä missään nimessä pidä vierailla perheissä, jossa on lapsia. Muutenkin kannatta vältää liikkumista kodin ulkopuolella, ympäristössämme on valtavan suuria määriä tartunaiheuttajia, miksi sitä toisiaan lapsiaan ehdointahdoin sairastuttamaan.
En usko, että aloittaja riitaa halusi haastella.
Kuvitelkaa itse tilanne, että olette esim. vatsa sekä ripulitaudissa kuumetta 39 astetta. Olisiko sinusta kiva lähteä autolla ajamaan määränpäähän X? Sen lisäksi, että muutenkin näet rakastamaasi ihmistä harvoin niin näkisit häntä vain ja ainoastaan silloin kun olet sairaana? Et jaksaisi nousta edes sängystä ylös?
Ja tämä vain siksi, että lähivanhempi ei halua joustaa, esim. niin että tapaaminen siiirtyisi siihen asti kunnes olet terve? Jolloin jaksaisit nauttia rakastamasi ihmisen seurasta, jota edelleenkin näkisit harvoin?
Tai menetkö itse sairaana kyläilemään? Onko kiva paskantaa housuun autossa, automatkaa reilu tunti jäljellä? Tai onko kiva pyörtyä kun nouset autosta ylös?
Näin meillä ja ennen kaikkea minä ja mieheni ajattelemme lasten etua. Lisäksi kuka hullu haluaa tieten tahtoen lähettää sairaita lapsia isälle tai äidille jossa tietää olevan vastasyntyneen vauvan? Sairaalla lapsella en nyt tarkoita mitään pientä perus nuhaa tai köhää, niitä ei voi välttää niitä on kaikilla.
Mutta tarkoitan siis vatsatautista, ripuloivaa, ja korkeaa kuumetta potevaa lasta. Se äiti tai isä joka näin tekee niin tekee sen itsekkyyttään. Ei varmasti ajattele lasten etua. Mikäli kuukauden vanha vauva saa tartunnan voi hengenlähtö olla lähellä. Meillä vauva sai tartunnan. Ja miehen exän kanta tähän oli: mitä sitten, onko se mun vika jos et jaksa sairaita lapsia hoitaa. Siis just näin..
Menisi aivan mahdottomaksi jos ruvettaisi siirtelemään tapaamisia sen mukaan jos lapsi on sairaana. En välttämättä ole edes maisemissa silloin kun lapsi lähdössä isän luo ja päinvastoin. Taudit tarttuvat joka tapauksessa kun siinä on sen verran pitkä tartunta-aika. Käsienpesulla ym pääsee jo pitkälle. Tuossa soittelivat päiväkodista että lapsella oli kuumetta, olisiko pitänyt jättää sinne päiväkotiin sairastelemaan ettei vaan tartuta muita perheenjäseniä?
Lapsen yleisvointi ratkaisee tuleeko lapsi vai ei. Pienet nuhakuumeet eivät ole este ja varsinkin jos sairaus on jo hoidossa esimerkiksi antibiootein, lapsi kyllä tulee. Ja mistä sitä koskaa tietää, mistä ne nuhat yms. ovat lähtöisin vaikka minusta, mutta se ei ole aiheuttanut oireita.
meidän pieni vauvamme 2kk sai tartunnan isänsä lapsista jotka ex vaimo siis lähi-vanhempi laittoi meille viikonlopulla sairaana vaihtoon. Lähi-äidillä oli pikkujoulut eikä saanut muuta hoitopaikkaa lapsillensa, pitkien neuvotteluiden takiakkaan ei suostunut siirtämään lasten vaihtoa isälle esim. seuraavaksi viikonlopuksi. Olimme huolellisia mutta siitä huolimatta sai 2 kk ikäinen vauvamme nuhakuumeen ja joutui 4 päiväksi tehohoitoon kun nuha tukki hengitystiet ja kuume meni keuhkokuumeeksi. Voitte vain arvata olimmeko peloissamme, tästä kerrottuamme ex vain sanoi, että ei ole hänen asiansa mitenkä omamme lapsemme hoidamme ja voi voi
tästä viisastuttuamme emme ota enään vastaan lapsia jos he ovat kipeinä ainakaan kun pieneimmäisemme on alle 3 vuotias. Nuriskoot ex taikka mitä tahansa, kyllä meilläkin on oltava sanavaltaa näissä asioissa.
Ajatelkaa jos itse olisimme kipeinä ja menisimme esim: vanhustentalolle katsomaan isoisäämme sairaana, nuhakuumeessa taikka ripulitaudissa, olisivatko sairaanhoitajat ja lääkärit mielissään kun joutusivat hoitamaan hengenvaaralliseen tilaan joutuvia vanhoja potilaitaan joilla jo vastustukyky heikentynyt?
Kiitos hyvistäja asiallisista vastauksista, en näköjään ole ajatusteni kanssa yksin!:) Joku kysyi viemmekö kolmivuotiaan pois, jos tämä sairastuu, jottei 1-v sairastuisi..no joo, emme tietenkään vie, mutta jos kerran on tiedossa että näillä mieheni lapsilla esim. oksennusta pukkaa, niin onhan se täysin järjetöntä näitä pienempiä tieten tahtoen sairastuttaa!! Kukahan ydinperheen äiti ottaisi vastaan oksennustautiset sukulaislapset...
Omat lapset eivät ole sukulaislapsia ...
Jo vähän meinasinkin että " Tseeus" puolustelee tässä omaa tapaansa laittaa sairaat lapset matkaan.
Sanotte mitä sanotte, terve huolehtiva äiti tai isä ei niin tee. UGH! Mikään meno maailmassa ei ole omaa lasta tärkeämpi, siis ei mikään. Jätän vaikka töihin menemättä jos on tarvis. Ja korostan vielä, että mikäli mieheni lapset sairastuvat meillä ollessaan, emme vie heitä äidilleen vaan lapset ovat meillä niin kauan kunnes tervehtyvät. Sillä edelleen lapset ovat kaikkea muuta tärkeämpää!
Meillä on lyhyt välimatka ja jakamalla näitä sairauspoissaoloja voimme kumpikin pitää työpaikkamme. Ja lapselle olisi rankkaa jos ei pääsisikään isälle kuten on sovittu. Mitä järkeä siinä olisi että minä peruisin menojani, lapsi parkuisi isä-ikäväänsä ja isä taas ikävöisi lasta. Helpottaa kaikkien elämää että pidetään sovituista asioista kiinni.
Itsehän toki tunnollisena menisit 39asteen kuumeessakin kuumettasi potemaan toisen rakkaan ihmisen kotiin???ÄLäkä jaksa nyt selittää siitä et lapsella ei ole yhtä kotia vaan kaksi kotia....Lapsen paras.Jep jep.
Se nyt vaan on niin, että mielipiteitä on monia.
Meidän perheessä, kun mies ei suostu ottamaan sairaita lapsiaan meille (eikä nyt puhuta mistään pikkuköhistä) on saanut haukut niskaan isänä olemisesta. Ei ole kyse siitä, ettemmekö haluaisi lapsia meille, mutta on aivan järjen vastaista tartuttaa terveet lapset kaikenmaailman ripulitauteihin, kun sen voi estääkin. Jotkut yh:t ajattelevat liikaa niitä vapaita viikonloppuja. Ei miehelläni ja minullakaan ole joka toinen viikonloppu vapaa. Silloin harvoin, kun joku meno on ja lapset saadaan isovanhemmille yökylään, niin reissu perutaan välittömästi jos lapset sairastuvat esim. vatsatautiin.
Kuten jo aiemmin sanoin me ilmoitamme lasten äidille aina jos meillä pienet lapset sairastavat. Eipä hänellä ole kyllä halua ollut antaa lapsia meille, kun meidän pienet vatsataudissa. Hänelläkin niitä alle kouluikäisiä on kaksi uudesta liitosta.
Joskus sitä ei vaan voida ajatella maalaisjärjellä. Ja se joku joka sanoi, että lapsilla on oikeus päästä kotiinsa ja tavata isäänsä ja sisaruksiaan, niin oletkos ihan hupsu?
Tietääköhän joku, missä kohdin tästä sairasteluasiasta lastensuojelulaissa mainitaan? Jos joku tietää, voisiko ystävällisesti laittaa vaikka linkkiä? :)
Sairasta lasta ei siirrellä kipeenä paikasta toiseen vaan lapsen annetaan sairastaa ja levätä. Ei aikuisetkaan kipeenä jaksaisi mitään asunnon vaihtoja.
Olen vienyt sairasta lasta lääkäriin, kuljettanut päiväkodista kotiin (kun mokomat eivät huoli sinne sairaita lapsia) ja vienyt lapsen toiseen kotiin jos näin on sovittu. Tilanne tietty eri jos kotien välimatka suuri tai on joku vakavampi tauti. Tavalliset flunssat jne tarttuvat joka tapauksessa kun itämisaika on sen verran pitkä. Lapsellekin tulisi omituinen kuva jos isä huolisi häntä vain silloin kun hän on terve.
Lastensuojelulaissa ei kyllä ole mitään tästä, oletus on kyllä että vanhemmat hoitavat sairaita lapsiaan kuten ovat sopineet.
Olen mielummin ihan hupsu, kuin sellainen, jonka koko maailmakuva näkyy sieltä peilistä. Minun kotini on myös mieheni lasten koti ja puolikkaita ihmisiä, kun ei ole, hänen lapsensa ovat myös meidän lastemme sisaruksia. Heillä on oikeus isäänsä ja oikeus olla hoivattavina ja huolehdettavia, heidän toisessa kodissaan myös silloin kuin he ovat sairaita tai heillä on muuten vaan huono päivä, eikä vain silloin, kun he ovat "täydellisiä".
Ja yhtälailla mun mielestäni vois äidille ilmoittaa mikäli iskän luona on lapset kipeenä?Eipä tuo ole kovin kivaa sitten jos tuo lapset viikonlopuksi isälleen ja siellä lapset sairaina.Eikai sekään ole kiva tartuttaa?Järki käteen näissä hommissa.Asettukaa itse lapsen asemaan!Menisittekö itse sellaiseen paikkaan jossa esim 2lasta kovassa kuumeessa ja angiinassa ja teillä myös riski sairastua??Itse en kyllä menisi.Enkä menisi,saati jaksaisinkokaan,jos itsellä kova kuume,nousta lämpimästä mukavasta sängystä ja lähteä toiseen paikkaan sairastamaan 2päiväksi ja muita tartuttamaan
Minulla etäisänä uuden vaimoni kanssa ei ole lapsia, ex vaimon kanssa on kaksi lasta joista toinen sattui olemaan kipeänä (kuumeflunssa). ex ilmoitti ettei hän voi antaa lasten tulla luoksemme normaalina tapaamisviikonloppuna ja perusteluina ettei se ole lapselle hyväksi ja lapsi voisi tartuttaa tuon flunssan meihin. (ai kuinka exän puolelta huomioonottavaa minua ja vaimoani kohtaan suojella meitä flunssalta)
Kuukausi tuosta olisi jälleen ollut lasten vuoro tullat luoksemme mutta minulla oli työpaikan pikkujoulut joten soitin exälle hyvissä ajoin josko onnistuisi se että siirretään se lasten luoksemme tulo seuraavaan viikonloppuun ja tietenkin sitä seuraavana viikonloppuna lapset olisivat tulleet normaalisti luoksemme.
Ei käynyt sillä sovituista viikonlopputapaamisista oli kuulemma pakko pitää kiinni koska mitään oikeaa perusteltua syytä ei ollut hänen mielestään muuttaa viikonlopputapaamista.
(edellisvuonna jätin pikkujoulut väliin koska silloinkin ne olivat lasten tapaamisviikonloppuna enkä halunnut jättää lapsia vaimoni hoidettavaksi sillä minähän olen lasteni vanhempi eikä vaimoni, eli olimme lapsieni kanssa viikonlopun sopimuksen mukaisesti)
Peruin siis taas tänä vuonna osallistumiseni työpaikkani pikkujouluihin koska en edelleenkään halunnut sälyttää lasteni hoitoa vaimoni kontolle.
Exän pyynnöstä kävin hakemassa lapseni perjantaina huomattavasti aiemmin kuin normaalisti ja se vähän ihmetytti mutta tietenkin oli mukava saada lisäaikaa lasten kanssa siihen lyhyeen viikonlopputapaamiseen.
Olin jo huomannut muksuja autoon pakatessani että räkä valui kummankin muksun nenästä mutta ajattelin että niinhän se aina talvipakkasella tahtoo olla.
Kun olimme päässeet muksujen kans kotiin niin exältä tuli tekstari jossa oli hoito-ohjeet muksujen kuumeflunssaan ja että heidän repussaan on kuumelääkkeet ja antibiootit!
Silloin selvisi että homman tarkoitus olikin tehdä vain kiusaa minulle koska exä halusi etten pääse menemään pikkujouluihin muksujen vuoksi.
Exäni on työtön mutta kuulin luotettavalta henkilöltä mukavan pikku uutisen että kyseisenä viikonloppuna exäni olikin ollut viettämässä kaupungilla sellaisia tyttöporukan pikkujouluja, eli siinä selvisi miksi exä halusi päästä lapsista perjantaina eroon normaalia aiemmin..
Eli yhteenvetona exä ei enää kantanutkaan huolta lasten tai meidän hyvinvoinnista kun takana olikin vaikuttavina tekijöinä kiusanteko minulle ja exän oman biletyksen tärkeys!
Täällä näkyy olevan usein kirjoituksia joissa yh äitejä haukutaan itsekeskeisiksi lapsistaan piittaamattomiksi yhäriruikuttajiksi, exäni täyttää valitettavasti tuollaisen yhäriruikuttajan tunnusmerkit..
Toisesta vanhemmasta ei saa lasten kuullen sanoa mitään pahaa tai valehdella hänen teoistaan ja nyt näyttääkin siltä että lasten on jossain vaiheessa saatava tietää miten hienosti heidän äitinsä on menetellyt ja miksi!
Saa nähdä mitä yhäriruikuttajat keksii puolustukseksi sun exää kohtaan ;) Mitään järkeväähän sieltä ei tietenkään tule mut onpahan mukava lukea kun ne ruikuttajat nolaavat itsensä puolustaessaan yhäriruikuttajien lahkoaan ;) Jos mä oisin sä niin laittaisin kaikki exäs tekemät temput ylös mustaa valkoisella ku näyttäis et tollanen kiusanteko ei lopu tuohon. Sit tulevaisuudessa sulla olisi mahdollisuus hakea lastesi lähihuoltajuutta niin tahtoessasi ja tuollaiset yhäriruikuttajan tempaukset on aikalailla sun ja lasten edun puolella ;)
n. kk sitten toi nicci: joustava etäisä heitti aika makeen tarinansa tänne yhäriruikuttajien luettavaks mut miks aivan kuin taikasauvan iskusta noi yhäriruikuttajat ei oo kajonneet tohon kirjoitukseen pitkällä tikullakaan! ;) Jetsulleen joo! Se miks noi yhäriruikuttajat ei oo kommentoinu mitään ton etäisän tarinaan nii suurin syy on se et toi kaveri ei puhu mitään rahasta vaan skidien parhaast! Ja yhtä suuri syy ruikuttajien hiljaisuuteen on se et toi kaveri puhui yhäriruikuttajan käytännön tekemisist niinku ne menee oikeesti.
on tarttuvaa tautia sairastavia ellen haluaisi lapsilleni tautia (mm. vesirokko).
niin tuohan pätee vain silloin jos minulla ei ole itsellä jotain bilemenoa tai kun saan tehtyä lapsieni isälle kiusaa.
Sama juttu meillä. 4 viikkoinen oli esikoisemme, kun etälapsi tuli oksennustaudissa meille viikonloppua viettämään jotta äiti pääsi baariin. Onko muuten tullut kellään mieleen kuinka raskasta lapsille on kun siirrellään sairaana paikasta toiseen? Ei ainakaan tälle mieheni vanhimman lapsen äidille. Nykyään tytttö ei tule meille sairaana on jo 14v ja fiksumpi kuin äitinsä:)
Meillä taas menee niinpäin, että jos lapsi sairaaana, niin joudun hommaamaan LÄÄKÄRINTODISTUKSEN sairaudesta, sillä muuten ex-mies väittäisi, että ESTÄISIN tahallani tapaamisen. Onhan se kiva hakea todistus sekä työnantajalle että kopio exälle, että uskoisi lapsen todellakin sairastavan eikä ole mukamas lähihuoltajan (äidin) kiusantekoa. Ja tämä samainen ex-mies ei kuitenkaan haluaisi ottaa sairasta lasta hoidettavakseen, onhan se niiiiin rankkaa (ja ilmeisesti äidille ei?).
Nimimerkillä "kokemusta on ja käräjille menossa selvittämään ex-miehen väitteitä tapaamisten estämisestä"
kirjoitan justmetoo:lle, kirjoituksesi oli aivan kuin minun tapauksestani.
meillä myös ollaan menossa käräjille asioista sopimaan (huoltoriita jne) koska exälle ei kelvannut lastenvalvojan luona kahden tunnin aika, se kun piti käyttää minun haukkumiseen ja mustamaalaamiseen jne.
mutta kun lapsi sairastui, niin jouduin lääkäriltä pyytämään sairastodistuksen isää varten. kyllä kavereilla oli ihmetystä ja pokassa pidättämistä kun heille kerroin tuosta...
minun exäni on niitä häiriöisiä ihmisiä, joista myös näillä palstoilla kirjoitetaan...
olisi kiva vaihtaa kuulumisia sinun kanssasi jos olet samaa kokeva, mahdanko ymmärtää oikein??
Sama täällä. Jos lapsi on esim. kuumeessa, exä vaatii, että hänen pitää saada tulla mittaamaan lapsen kuume meidän kotiin. Ja kun en tähän ole suostunut, olen saanut haukut. Pikkuflunssassa vielä ymmärrän, että isälle voi lähteä, mutta jos on oikein kunnolla kipeä niin mielestäni lapsen paikka on kotona. Lapsi on suunnilleen 2 kertaa vuodessa ollut kipeä (on siis kyse todella terveestä pojasta), joten kovin montaa kertaa vuosien varrella tapaamista ei ole jäänyt välistä sairauden takia. Isälle ei myöskään riitä se, että lapsi itse sanoo olevansa sairas. Isä vastaa lapselle, että lapsi liioittelee. Kerran kun lapsella oli kuumetta lähes 39 astetta ja olin jo laittanut viestiä, ettei lapsi tule muutaman tunnin vierailuille isälleen, isä toi mukanaan apuvoimia jotta saisi lapsen vietyä väkisin.
..aina hoitanut sairaan lapsen. Erikseen on sitten sovittu tapaamiset esim. pidennetty viikonloppu tai muuta vastaavaa. Erostamme on noin viitisen vuotta ja olemme oppineet elämään sovussa. Toista vuottaa mekin väänsimme tyhmistä asioista kättä mutta otimme lopulta sen aikuisen roolin ja järjen käteen.
no meillä miehen lapsi käy päiväkodissa ja meillä on vauva. kerran suutahdin lapselle kun oli koko ajan pussailemassa vauvaa. harmittaa kyllä oma käytös. samana pvänä lähti etääitille ja vauva oksensi illalla. Harmittaa kun pitää pitää lasta päivähoidossa vaikka oon päivät pitkät kotiäitinä. Mutta jos kerran kunta haluaa maksaa esikoisen päikkärimaksut...
mutta kyllä se vähän mietityttää kun poika on vissiin ollut vain yhden oksennustaudin äidilleen. Hienoa toki että etävanhemmallakin on joskus mahdollisuus hoitaa kipeää lasta. sillähän se luottamus etävanhempaan vain paranee.
Olet varmaan tiennyt jo seurustelun alusta asti että exälläsi on lapsia ja että hän ilmeisesti haluaa niitä nähdä. Miksi ihmeessä hänen pitäisi voida nauttia vain hyvistä hetkistä lasten kanssa, miksi hänkin ei voi tehdä lasten eteen omaa osaansa ja hoitaa heitä kun he ovat kipeitä. Mun mielestä on vain kohtuullista että kumpikin vanhempi tekee osansa lasten eteen eikä vain saa nauttia niistä hyvistä hetkistä, koska sellainen ei ole mitään vanhemmuutta. Niin kauan kun viettää elämää myös kodin ulkopuolella ei sairauksilta voi välttyä, eikö se ole sama tuleeko sairaus kaupassa käydessä vai exän lapsilta?
Ketjussa on nähtävissä hyvinkin erilaisia mielipiteitä, toiset ei anna exän nähdä lastansa jos lapsella on pienikin nuha mikä kylläkin kuulostaa todella itsekkäältä toiminnalta. Ihmisten pitäisi ymmärtää katsoa lasten parasta eikä aina vaan omaa napaa, sun tapauksessa ymmärtää että lastesi isä on myös muiden lasten isä (mikäli teille tulisi ero niin et varmaa haluaisi että miehesi uusi kieltäytyisi ottamasta teidän lapsia... asiaa voi aina ajatella myös asettumalla toisen ihmisen elämään). Lasten paras ei aina ole siirtely kipeänä mutta ei se ole sitäkään että aina vain toinen joutuu huolehtimaan lapsesta, huolehtimalla sairaasta lapsesta myös etävanhempi saa paremman kuvan lapsen maailmasta, siihen kun kuuluu muutakin kun niitä hyviä hetkiä.