kaksi viikkoa pergamenttia
revitystä almanakasta
teipattuna majakan seinään
musta tussi on tanssinut
paperin pintaan
"mietitkö koskaan rakkauden
syvintä olemusta"
saatana
tällä pimeällä seilinsaarella
käännän kiviä
itseäni etsiessäni
tikkuviivat lasketuista
tunteiden määristä
vyöryvät meren
jäätyneelle rannalle
tyyninä päivinä
sielu seesteinen
tuntee koko rakkauden kirjon
sinusta minuun
minusta sinuun
läpi ohilkulkevan vuodenajan
revitystä almanakasta
teipattuna majakan seinään
musta tussi on tanssinut
paperin pintaan
"mietitkö koskaan rakkauden
syvintä olemusta"
saatana
tällä pimeällä seilinsaarella
käännän kiviä
itseäni etsiessäni
tikkuviivat lasketuista
tunteiden määristä
vyöryvät meren
jäätyneelle rannalle
tyyninä päivinä
sielu seesteinen
tuntee koko rakkauden kirjon
sinusta minuun
minusta sinuun
läpi ohilkulkevan vuodenajan
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tuli mieleeni Lisbeth Salander tästä.
uhmakkaan väkevää, loistavaa.
tunteiden läpikäynti tekee kipeää
ja sormet verillä kiviä käännellessä
vielä kipeämpää
Tässä on meninkiä! Erilainen rakkausruno joka on luettava useaan kertaan.
Kiitos paljon kaikille palautteen antajille. Ja Lisbeth Salander olkoon runoni sankaritar, hieno oivallus, toivottavasti kääntyvien kivien alta hän myös Mikael Blomqvistinsä löytää:)
ainutlaatuinen ja voimallinen
runopurkaus, pidin aivan älyttömästi!