Minua harmittaa katsoa päivästä toiseen, kuinka muut tekevät unelmistaan totta, saavat muilta kannustusta ja onnistuvat saavuttamaan haaveensa.
Itse halusin ennen laulajaksi, mutta en saanut keneltäkään kannustusta (lähtökohdat oli hyvät, musiikista 10, hyväksyttiin musiikkiluokalle, jonne en loppujen lopuksi mennyt, koska yksi kiusaajistani meni sinne, enkä halunnut hänen kanssaan samalle luokalle. Laulukokeista sain aina 10) mutta en saanut keneltäkään apua, ja minua kiusattiin koulussa ja vapaa-ajalla. Nyt katson vierestä, kuinka kaverini monen vuoden harjoittelun ja kannustuksen jälkeen aloittaa laulu-uran :( Olen myös todella köyhästä perheestä, joten minulla ei ole varaa aloittaa mitään harrastusta (ei ole varaa edes maalaustarvikkeisiin, jotta voisin maalailla kotona ilmaiseksi). Työpaikkaa en kerkeä hankkimaan, koska on kamala kiire opintojen kanssa. Minulla ei ole edes kavereita saati ystäviä :( En uskalla lähteä kokeilemaan onnea, koska pelkään epäonnistuvani ja opintoni kariutuisivat, jos en panostaisi niihin täysillä (en ole mikään kovin hyvä oppimaan, joten joudun tekemään kovasti töitä pärjätäkseni koulussa).
Muita samassa jamassa olevia?
(Toivottavasti edes joku vastaa tähän asiallisesti)
Itse halusin ennen laulajaksi, mutta en saanut keneltäkään kannustusta (lähtökohdat oli hyvät, musiikista 10, hyväksyttiin musiikkiluokalle, jonne en loppujen lopuksi mennyt, koska yksi kiusaajistani meni sinne, enkä halunnut hänen kanssaan samalle luokalle. Laulukokeista sain aina 10) mutta en saanut keneltäkään apua, ja minua kiusattiin koulussa ja vapaa-ajalla. Nyt katson vierestä, kuinka kaverini monen vuoden harjoittelun ja kannustuksen jälkeen aloittaa laulu-uran :( Olen myös todella köyhästä perheestä, joten minulla ei ole varaa aloittaa mitään harrastusta (ei ole varaa edes maalaustarvikkeisiin, jotta voisin maalailla kotona ilmaiseksi). Työpaikkaa en kerkeä hankkimaan, koska on kamala kiire opintojen kanssa. Minulla ei ole edes kavereita saati ystäviä :( En uskalla lähteä kokeilemaan onnea, koska pelkään epäonnistuvani ja opintoni kariutuisivat, jos en panostaisi niihin täysillä (en ole mikään kovin hyvä oppimaan, joten joudun tekemään kovasti töitä pärjätäkseni koulussa).
Muita samassa jamassa olevia?
(Toivottavasti edes joku vastaa tähän asiallisesti)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Elä itke ruma lapsi, ota rusina.
En voi sanoa että minun tilanteeni olisi täysin samanlainen, sillä olen hyvin toimeentulevasta (maalais)perheestä ja vanhemmat ovat maksaneet osittain ratsastusharrastukseni. Nytkin minulla on niin hyvin asiat, että itsellä kotona on 2 hevosta. Harrastuksien suhteen ei ole siis ongelmaa, tosin olen tippunut sosiaalisilta kärryiltä vuosia sitten. Olen todella ujo, joten ainoa harrastukseni oli yläasteaikana nuorisokuoro jossa kävin isosiskoni (!) kanssa. Lukion aloitettuani vuosi sitten tuokin jäi.
Jossain vaiheessa tipuin tosiaan kärryiltä ja tunsin katselevani vaan kun tutut löysi poikaystävät ja rohkaistuivat samalla kun minä muutuin entistä enemmän sisäänpäinkääntyväksi. Toisten unelmat ne vaan toteutu ja minä junnasin samaa rataa.
Ja mitä noihin kavereihin tulee. Ei niitä mullakaan ole juurikaan enemmälti koskaan ollut. Tai siis kun joillain on 10 parasta kaveria ja jotkut tulee toimeen kaikkien kanssa ja ystävystyy tosi helposti. No, minä en oo semmonen. Nykyään mulla on pari luottokaveria koulussa (lukion 2. luokka), mutta en tosiaankaan ole lukioaikana saanut enempää varsinaisia kavereita, hyvänpäiväntuttuja kylläkin.
Mutta sitten viime syksynä tapahtu jotain radikaalia, sain toisen, varsinaisesti oman hevoseni ylläpitoon. Se oli suuri harppaus ja merkitsi mulle ihmisenä TOSI paljon. Ajattelin tuon hevosen saadessani etten tarvitse rakkautta tai poikaystävää tai mitään, mulla on nyt hevonen johon voin keskittyä.
Noin kuukauden päästä tuosta hetkestä löysin netin kautta kiinnostavan tyypin, jonka kanssa ollaankin sitten oltu siitä asti tekemisissä, eikä loppua (toivottavasti) näy.
Mitä opiskelet nyt? Mietin että olisiko sinun mahdollista päästä vaikka johonkin kansalaisopiston tai vastaavan lauluryhmään/-kurssille? Johonkin hyvä äänesi on saatava kuuluville, jos sinulla kerran sellainen on.
Toivottelen sulle lämpimästi tsemppiä ja tartu vaan hetkeen, ole edes kerran rohkea, se voi muuttaa koko elämän. Älä pelkää.