Olen seurustellut kohta jo kuusi vuotta poikaystäväni kanssa.Olimme nuoria,kun aloimme seurustelemaan,kummatkin 13 kesäisiä.
Olemme kokeneet paljon yhdessä.Ylä ja alamäkiä.
Rakastamme toisiamme hyvin paljon ja olemme puhuneet kihloihin menosta.
Olemme asuneet pari vuotta yhdessä ja minä opiskelen viimeistä vuotta.Mies on intissä tällä hetkellä.
Puhuimme pari vuotta sitten että lapsien aika on myöhemmin.Rakastamme lapsia=)
Tein raskaustestin pari viikkoa sitten ja se näytti plussaa.Olen syönnyt pillereitä jo 5 vuoden ajan ja pari jäi ottamatta.En viitsiny sanoa sitä poikaystävälle koska tiedän että hän raivostuisi.
Nyt sitten paljastin mielestäni tämän ihanan uutisen hänelle viime viikonloppuna ja hän suuttui.
Lapsi ei kuulemma sovi aikatauluumme ja hän haluaa aborttia.En ikinä pystyisi tekemään aborttia ja toivon että hän muuttaisi mielensä.
En tiedä mitä hänelle sanoa,koska tiuskii vaan että mun vika(ja olihan se!) ja ei halua isäksi.Kaikki keskustelut menee riitelyksi ja huutamiseksi.
En jaksa riidellä mutta en halua menettää häntä.rakastan häntä niin paljon.Ja luulin että yhteinen lapsi kruunaisi onnemme.
leppyykö hän vielä?
Olemme kokeneet paljon yhdessä.Ylä ja alamäkiä.
Rakastamme toisiamme hyvin paljon ja olemme puhuneet kihloihin menosta.
Olemme asuneet pari vuotta yhdessä ja minä opiskelen viimeistä vuotta.Mies on intissä tällä hetkellä.
Puhuimme pari vuotta sitten että lapsien aika on myöhemmin.Rakastamme lapsia=)
Tein raskaustestin pari viikkoa sitten ja se näytti plussaa.Olen syönnyt pillereitä jo 5 vuoden ajan ja pari jäi ottamatta.En viitsiny sanoa sitä poikaystävälle koska tiedän että hän raivostuisi.
Nyt sitten paljastin mielestäni tämän ihanan uutisen hänelle viime viikonloppuna ja hän suuttui.
Lapsi ei kuulemma sovi aikatauluumme ja hän haluaa aborttia.En ikinä pystyisi tekemään aborttia ja toivon että hän muuttaisi mielensä.
En tiedä mitä hänelle sanoa,koska tiuskii vaan että mun vika(ja olihan se!) ja ei halua isäksi.Kaikki keskustelut menee riitelyksi ja huutamiseksi.
En jaksa riidellä mutta en halua menettää häntä.rakastan häntä niin paljon.Ja luulin että yhteinen lapsi kruunaisi onnemme.
leppyykö hän vielä?
Vastaukset 18
Vanhimmat
En tiedä leppyykö,
mutta melkoisen lapsellista käyttäytymistä mieheltä.
Jos hän ei ole valmis perustamaan perhettä kanssasi, ei hän vielä ole tainnut kasvaa itsekään mieheksi.
Tosin, vaikka olette seurustelleet jo melkoisen pitkään, olette silti vielä kovin nuoria kumpikin.
Kumpa saisitte aikaan rakentavan keskustelun keskenänne, ei huutamista eikä syyttelyä, vaan miten tästä eteenpäin.
Jos rakkautenne ei voita kaikkea, onko se aitoa rakkautta sittenkään.
"Jos hän ei ole valmis perustamaan perhettä kanssasi, ei hän vielä ole tainnut kasvaa itsekään mieheksi."
Hei come on, se jätkä on vasta 19. Montako 19v miestä tunnet, joka on valmis perustamaan perheen?
Nainen tietysti saa mistä syystä tahansa tehdä abortin (sen olematta lapsellista käyttäytymistä), mutta miehen pitäisi kaikki kestää.
Hankala tapaus silti..
En montaa, mutta muutaman.
Nythän ei ollut kysymys abortin tekemisestä, vaan lapsen pitämisestä.... EIKÖ!!!!
"Nythän ei ollut kysymys abortin tekemisestä, vaan lapsen pitämisestä.... EIKÖ!!!"
Eli miehellä ei ole mitään valtaa päättää abortista tai lapsen pitämisestä? Nainen saa päättää 100% ja jos mies ei ole naisen kannalla, hän on lapsellinen?
ymmärsin väärin,
itse taidan olla lapsellinen :(
Lapsellista käyttäytymistä MIEHELTÄ? Jätin kertomatta, koska hän raivostuisi - SE on lapsellista.
Samassa veneessä ollaan... Kirjoitin tuohon alemmas (kts. edellinen viesti) ja kutakuinkin sama fiilis. Tosin meillä näyttää tilanne nyt hiukan paremmalta, kun pölyn on annettu laskeutua.
Eilen itse asiassa tapahtui jotain positiivista... Olen kerännyt tässä parin viikon aikana netistä ym. materiaalia koskien odotusta, vauvoja ja etenkin oman terveyteni ylläpitämistä. Hain sitten mieheni kyytiin töiden jälkeen eilen illalla ja kuinka ollakaan, hän näki tulostamani artikkelit takapenkillä ja katsoi niitä. Itse vähän hermostuin ja sanoinkin, että "vaikka sua ei kiinnosta niin mua kyllä kiinnostaa". Tähän hän viileästi vaan totesi että joo joo, ei tarvitse huutaa. Hän selasi paperit läpi ja oli ihan hyväntuulinen, totesi vain, että hyvä kun olen etsinyt tietoa.
Sitten kotona kerroin hänelle, että en tunne oloani samanlaiseksi kuin ennen ja että olisi kiva puhua hänelle tästä raskaudesta... kerroin myös, että jännitän asian esille ottamista, koska pelkään hänen suuttuvan. Tähänkin hän vain totesi, että kysy pois jos on kysyttävää ja höpise vain jos siltä tuntuu. Lisäksi hän itse pyysi saada katsoa taas kertaalleen tulostamiani papereita ja sitten niitä katsottiinkin hetki yhdessä.
No, tämän jälkeen asiasta ei taas ole puhuttu... Mutta positiivista oli edes se hetkellinen kiinnostus. Lisäksi hän on kovasti kannustanut minua tupakoinnin lopettamisessa ja ollut ylpeä jokaisesta kerrasta, kun olen jättänyt menemättä tupakalle. Eli ei hän nyt täysin ole kääntänyt selkäänsäkään...
Sinullekin siis suosittelen, että anna ajan kulua jonkun aikaa. Mielestäni 19-vuotias mies on kylläkin aika nuori isäksi, tosin omakin ukkoni oli 19 saadessaan esikoisensa... Kyllä sen ikäinen mies osaa vastuun kantaa yhtä lailla. Anna siis pölyn laskeutua ja yritä pikkuhiljaa ottaa asiaa esille. Ehkäpä miehesi on ajatellut, että nuoruus pääsee alulle vasta nyt kun on intin käynyt, ehkei hänen suunnitelmissa ollut ryhtyä perhettä perustamaan näin pian. Ehkä hänen oli tarkoitus keskittyä työntekoon, oman uran kehittämiseen tms. ennen lapsia.
Ehkei miehesi ole edes vielä tajunnut asian vakavuutta, tai sitten on ja sen takia käyttäytyy näin...
Pidä pintasi. Lastasi ei sinulta kukaan riistä vaikkei miehestäsi isäksi olisikaan. Anna ajan kulua... siinä kaikki, mitä voin sanoa. Äläkä syytä itseäsi. Seksiin tarvitaan kuitenkin kaksi osapuolta ja molemmat tietävät vastuun. Itsekin unohdin pari pilleriä ja siksipä yksi uusi elämä sai alkunsa...
et voi muuta kuin yrittää rauhallisesti keskustella asiasta. jos et missään nimessä halua aborttia, niin älä tee sitä. aborttia ei ainakaan kannata tehdä kenenkään painostuksesta.
miehesi on myös vastuussa raskaudesta. hänellä ei ole oikeutta syyttää sinua. voihan olla, että hän aikansa riehuttuaan rauhoittuu ja pystyy ajattelemaan asiaa. varmaan hän on järkyttynyt yllätyksestä. varmaankaan moni teidän ikäinen jätkä ei halua isäksi. voi olla, että hän hetken mietittyään sopeutuu ajatukseen tai sitten ei.
itse sain vauvan mieheni kanssa 19-vuotiaana ja elämme onnellisesti yhdessä. voisimme tehdä toisenkin lapsen. mielestäni 19-vuotias pystyy huolehtimaan vauvasta jos itse vain haluaa. onhan opiskelu yms. asiat hankalempia lapsen kanssa, mutta lapsi myös antaa niin paljon että se kannattaa ottaa vastaan. mieti katuisitko myöhemmin aborttia?
"miehesi on myös vastuussa raskaudesta"
Hmmm... Tämä on kyllä rajatapaus. Tässä nimenomaisessa tapauksessa olisi kyllä ollut korrektia kertoa pilleriunohduksista, kondomitkin kun on keksitty. Jos ehkäisy on yhteisellä sopimuksella hoidettu pillereillä, niin naisen vastuulla on kyllä silloin pitää huolta että ettei "unohduksia" tapahdu... ja jos tapahtuu niin sitten käytetään muita keinoja.
Toisaalta voihan pilleri pettää muutenkin (äärimmäisen harvinaista).
Juridisesti asialla ei tietenkään ole merkitystä.
jos nainen unohtaa pillerit eikä kerro siitä, niin miehellä ei ole koko vastuuta asiasta. nyt kun nainen kuitenkin on raskaana, niin mies on lapsen isä ja siksi myös hänen kuuluu ottaa vastuuta lapsesta ja sen kohtalosta. älä viitsi jäädä saivertelemaan seuraavaksi siitä, ettei sikiö ole lapsi
Unohdin parit pillerit enkä viitsinyt mainita asiasta - miehellä ei ole tässä tapauksesa vastuuta. Mikäli pillerit olisivat "muuten vain" pettäneet, olisi vastuu yhteinen. Tämä kuullostaa perinteiseltä miehenkusetuskaavalta.
Ylipäätään mies on näissä asioissa niin suojaton, että oli suhde kuinka vakiintunut hyvänsä, on näköjään aina käytettävä kondomeja - joita varmuuden vuoksi säilytetään lukitussa tilassa, minne vain miehellä on avain... 19-vuotiaalle ei voi edes sitä vasektomiaakaan suositella, koko elämä vielä edessä.
Sain tietää 5.5 olevani raskaana ja kerroin siitä miehelleni, jolla on ed. avioliitosta tyttö.Eli mies joka rakastaa lapsia ja on erittäin hyvä isä ollut tytölle. Minä jouduin lopettamaan pillerit koska vuodin koko ajan oli kk 2pvä en vuotanut. joten tilasin uuden ajan terveysasemalle hakemaan uutta ehkäisyä. Kalenteria katsoessa huomasin menkkojen olevan myöhässä jo 2vko...
Tein seuraavana päivänä apteekin raskaustestin ja se näytti positiivista ja kerroin miehelleni se vaan totes että ne voi kanssa valehdella...
Joten tilasin lähetteen labraa ja kävin seur aamuna tekemässä testin. Kun se sitten varmistu että olen raskaana mies päätti olla puhumatta mulle 3pvä:n. Nyt eilen se kerto sitten että joko hän tai vauva ja olen kumminkin päätöksen tehnyt että pidän niin ei siinä montaa vaihtoehtoo ollut.
Tiedän että pärjään yksin lapsen kanssa mutta olisin kumminkin halunnut että lapsella on isä.
Mutta pystyisinkö jatkamaan suhdetta enään jos tekisin abortin...siihen ku ei osaa kukaan vastata. Mutta lapsesta en luovu mutta miehestä kyllä...luulin nimittäin että 34 vuotiaalla miehellä olis jotain edes tuolla pikkuruisessa päässä mutta ei siellä taida mitään olla.
Mutta uskon että poikaystäväsi on sen verran nuori että sillä on pelko että nuoruus jää pitämättä ja pelottaa se näköjään vanhempiakin ihmisiä...Anna ajan kulua ja jankuta koko ajan siitä vauvasta niin kyllä uskon että se siitä leppyy.
Onnea tulevalle äipälle!!!
On ukkos aika kylmäkiskoinen mies.
Zemppiä lapsen kanssa!
Kiitos kannustuksista, nyt niitä tarvitaan...
mutta toisaalta, jos hän on varma, miksei ole tettänyt vasektomiaa?
Olen todella onnellinen siitä, että olen nainen. Itse en enää halua lapsia ja naisena saan itse päättää asiasta. Hyvä luoja, jos toinen tulisi tyynesti ilmoittamaan, että nyt on tulossa, halusit tai et!
Mutta mutta - miksi miehet eivät itse tee mitään? Miehen sterilisaatio on pikkujuttu.
Sterilisaatio tehään sitten joskus, ei parikymppisenä kollina tai mirrinä..
Naisenkin pitäis olla kolmekymppinen ja/tai usean lapsen äiti, ennenkö ottavat asiakseen..
Se ettei nuorena halua, ei tarkoita sitä ettei haluaisi ikinä!!
Ei mun ukko ainakaan 5 vuotta sitten halunnu-mitäs nyt tekis jos pitäis pentu saada?
on 34-vuotias yhden lapsen isä. Ei siis ollut vastaukseni tälle 19-vuotiaalle aloittajalle.
tiesit varmaankin,että jos pillerit unohtuu ottamatta,voi tulla raskaaksi?oliko tekosi tahallinen?monet naiset harrastavat tätä"unohtamista"ja sitten vain ilmotetaan miehelle,että "vahinko" tapahtui.sikamaista miestä kohtaan.olisit maininnut unohtamisesta miehellesi ja käyttäneet kortsua!!!vituttaa,kun naiset sitten päättävät asioista sitten yksin ja miehestä tulee isä halusi tai ei.