Sain ajokortin vuonna 1988, eli 22 vuotta sitten. Tuolloin bensiini maksoi 3mk/litra. Usein etsittiin huoltoasemaa josta sai vielä alle kolmella markalla bensaa.
Nyt bensa maksaa noin 1,5€ litra, eli hinnat ovat KOLMINKERTAISTUNEET.
Palstan rommaususkovaiset tietänevtä milloin bensan hinta romahtaa, eihän se ikuisesti voi nousta.....
Repikää siitä ikuisen nousun pilkkaajat.
Nyt bensa maksaa noin 1,5€ litra, eli hinnat ovat KOLMINKERTAISTUNEET.
Palstan rommaususkovaiset tietänevtä milloin bensan hinta romahtaa, eihän se ikuisesti voi nousta.....
Repikää siitä ikuisen nousun pilkkaajat.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Sossunelätti-tuhnuttelijoilta autoista mitään, kun ei niillä ole sellaisiin varaa. Korkeintaan varastavat vuokrakasarmilähiön kadun varrelta jonkun hiukan parempiosaisen tuffen -84 mallisen Kadetin ja vetäisevät sen sitten mutkalle puun ympärille kaljapäissään (Lidlin Grafenwalder-luuseriolutta) kuvitellessaan olevansa jotakin suurta.
Tämän palstan vakiokäyttäjä on 25 vuotias lukion kesken jättänyt ekonomisti, joka asuu kunnan vuokrayksiössä asumistuella. Hän lukee taloussanomien kommenttipalstaa aamupäivisin ja iltapäivisin kirjoittaa blogia, jossa arvostellaan kapitalismia ja ennustetaan asuntojen hintojen romahdusta. Bensan hinnasta he eivät tiedä mitään, eivätkä poltto-öljyn tai kiinteistöveron tai minkään muunkaan normaalin työssä käyvän ihmisen perustarpeen, paitsi ehkä lidlin oluen, koti-pizzan ja welhon laajakaistan.
Verratkaapa vain mitaä vuonna 1988 vs 2010 maksoi (bensalitran lisäksi)
- auton katsastus
- ajokortti
- kuutio lämmitysöljyä (tai motti puuta)
- 1000m2 tontti Espoossa
- kWh sähköä
- tunti kirvesmiehen/sähkömiehen/putkimiehen työtä
Get the picture? Eli repikää siitä, rommarit.
PS. Sain ajokortin vuona 91. Olen tankannut _kerran_eläessäni_ alle 3mk/litra, Kuusamossa, kun kahden aseman välillä oli paikallinen hintasota. Niitä aikoja...
>>Verratkaapa vain mitaä vuonna 1988 vs 2010 maksoi (bensalitran lisäksi)
>>>- auton katsastus
Vuonna 1988 valtio omisti katsastuskonttorit. Yksityistäminen johti ylisuuriin voittoihin ja valtiomonopolista markkinalähtöiseen monopolisoitumiseen. Yksi ja sama firma on syönyt kilpailijat pois ja ala on epäterveellä pohjalla. Nyt uudella lakiesityksellä pyritään muuttamaan tilannetta ja saamaan hintoja laskettua roimasti.
- ajokortti
1990-luvun alussa ajo-opetukseen lisättiin mm. pimeän ja liukkaan kelin ajoa. Samalla ajoneuvoluokitukset kasvoivat ja esim. A-kortti ei kuulunut enää B-kortin hintaan vaan maksoi erikseen. EU:n myötä vaatimukset ovat nousseet. Opetustunteja on lisätty ja ajoneuvoluokkien määrä lisääntynyt. Jatkossa nousee lisää kun EU:n uusien vaatimusten mukaan opetustuntimääriä lisätään taas kerran ja ajokorttien voimassaoloaika lyhenee. Näennäisesti kilpailutuksesta huolimatta inssiajoista huolehtii monopolimaisesti yksi ainoa firma, joka on nostanut hintoja reilusti. EU:n lisäksi autokouluja edustava Autokoululiitto on ajanut törkeästi autokoulujen etua ja lobannut lakimuutoksia sekä muuta heitä hyödyttävää. Tuloksena kallis ajokortti.
- kuutio lämmitysöljyä (tai motti puuta)
Öljy on ehtyvä luonnonvara ja luonnollisesti hinta nousee. Siksi bensankin hinta nousee. Tuotanto on riittämätöntä, koska kysyntä kasvaa nopeasti globaalisti autoistumisen lisääntyessä ja muoviteollisuuden kasvun myötä. Kun kiinalaiset ja muut kehittyvät maat autoistuvat ja koneistuvat lisää sekä saavat rahaa muovituotteiden entistä suurempaan kuluttamiseen, hinta jatkaa nousuaan Suomessakin. Asunnot eivät kuitenkaan ole ehtyvät luonnonvara eikä rakentamaton maa ole loppumassa Suomessa.
- 1000m2 tontti Espoossa
Tonttien hinnat ovat pilvissä, koska kaavoitustoiminta on jäissä. Kaiken takana on tiettyjen edunsaajien kähmintä. Tonteista on tehty rahastussampo. Rakentamatonta maata kyllä piisaa, mutta ahneus estää sen hyödyntämisen.
- kWh sähköä
Sähkön hinta on nouseva, koska kysyntä on kasvussa. Energian kulutus kasvaa teollistumisen edelleen kehittyessä ja saavuttaessa maailman kaikki kolkat. Kuitenkin 1930-luvulta aina 1990-luvulle asti hinta oli laskeva. Silloin sähköön lisättiin arvonlisävero. Sähköyhtiöt ovat sen jälkeen kilpailuttamisesta huolimatta keränneet ylisuuria voittoja kikkailemalla siirtohinnalla. Siirtohinta on noussut vaikka tuontantohinta laskisikin. Kuluttajan annetaan nähdä vain nousu ja hän joutuu maksumieheksi. Sama on päästölupien kanssa. Toisaalta jatkossa tuotantokulut nousevat, koska uusiutumattomat energialähteet kallistuvat. Atomienergia on halpaa, mutta sitäkin rasittaa nousseet turvallisuusvaatimukset ja jätteen säilytyskustannukset. Uusiutuva energia on edelleen kallista, vaikka sitä on tuettu. Se voi laskea tuotantokustannuksia huomattavasti jos onnistutaan saavuttamaan riittävät tuottosuhteet esim. aurinko- tai tuulienergiassa.
- tunti kirvesmiehen/sähkömiehen/putkimiehen työtä
Tunti kirvesmiehen ym. työtä maksoi 90-luvun puolessa välissä enemmän kuin 10 vuotta aikaisemmin. Asunnot puolestaan maksoivat tuossa vaiheessa vain puolet siitä, mitä 10 vuotta aiemmin.
mutta vertaappa seuraavaksi normaaleja asioita kuten kilo voita,litra maitoa,kaupan kassan palkkaa, omaa palkkakehitystäsi, elokuvalipun hintaa, kahvikupillista huoltsikalla, autopesua jne..
- kilo voita
1980-luvulla varastoissa lojui historiallisen suuret, nykypäivään verrattuna yli 10-kertaiset voivuoret, joita dumpattiin tarjouksilla ulos. Voin kysyntä ei ole kuitenkaan kasvanut pitkällä aikavälillä yhtään. Lisäksi hinta on laskenut useimmissa maissa. 1990-luvulla Yhdysvallat oli maailman harvoja maita, joissa voin hinta nousi. Voin suosiota on syönyt siirtyminen pehmeisiin kasvirasvoihin eli kasviöljyt ja margariinit. Meijerit joutuivat pulaan ja siksi on pystytetty voikiintiöitä ja alettu kasvavassa määrin tukemaan voin kulutusta esim. tukiostoin. Hintaheittelyä voin kuluttajahintoihin on tullut mm. elintarvikkeiden arvonlisäveron muutoksista sekä tuen muutoksista. Pari vuotta sitten voin hinta laski muutaman vuoden putkeen.
-litra maitoa
Maitovuoret olivat 80-luvulla yhtä hurjat kuin voivuoretkin. Maitojauheen ja maidon kulutus on niistä ajoista vähentynyt selvästi. Samalla maidontuotanto on tehostunut ja ajanut maitotilallisia sekä meijereitä konkurssiin. Maitoa yritetään viedä naapurimaihin (esim. Ruotsista ja Virosta tuodaan Suomeen), jotta saadaan riittävästi asiakkaita. Vientituettu maito aiheuttaa polkuhintoja. Maidon tuotantoa tuetaan lisäksi kiintiöjärjestelmällä ja tukiostoin. Tuotantokustannukset ovat kuitenkin nousussa, koska tukien vähentämiseen on paineita.
- kaupan kassan palkkaa
Kaupan kassan palkkakehitys laahaa pahasti asuntojen hintakehityksen perässä. Palkat nousevat max. 1%, kun samaan aikaan asuntojen hinnat nousevat jopa 17%. Lisäksi kaupan alan työehtosopimukset ovat olleet epäonnistuneita. Matalapalkka-ala pysyy tulevaisuudessakin pienipalkkaisena ja kassalle otetaan töihin entistä koulutetumpaa väkeä (tradenomeja ym.) ruhtinaallisella 7 euroa/tunti palkalla.
- omaa palkkakehitystäsi
Oma palkkani on mennyt ylös ja alas. Suurin osa kehityksestä on merkittävän lisäkouluttautumisen ja ammatinvaihdon ansiota. Sitä hakiessa palkka välillä jopa tippui roimasti. Omalla alallani on mahdollista vaikuttaa helposti palkan suuruuteen, joten riippuu yksilön ahkeruudesta eikä alan kehityksestä. Tosin oman alani ammattiliitto on kyennyt monia muita aloja parempaan kehitykseen. Silti ollaan kaukana asuntojen hintakehityksen vauhdista.
- elokuvalipun hintaa
Pääsyyllisiä elokuvalippujen hinnan nousuun ovat uudet, jatkuvasti yleistyvät suuret elokuvakeskukset. Elokuvakeskusten rakentamisessa ei ole säästelty rahaa, ja kulut siirtyvät suoraan elokuvissakävijöille. Lisäksi elokuvien erikoistehosteet (3D ym.) ja tekniikka sekä kuluttajien vaatima taso ovat nostaneet elokuvan tekemisen hinnat taivaisiin. Budjettien suuruudella myös kilpaillaan. Kulut siirretään kuitenkin suoraan lippuhintoihin.
- kahvikupillista huoltsikalla
Kahvin hinta oli huippukorkealla 1980-luvulla ja vielä 1990-luvun puolivälissä. Kahvin markkinahinta on laskenut jo pitkän aikaa, kääntyen vasta hiljattain nousuun. Suomessa kahvin näennäistä hintaa on nostanut myös kahvin kulutuksen siirtyminen kotona juonnista kahviloihin. Sitä lisäsi 90-luvulla eurooppalaisen kahvilakulttuurin rantautuminen ja kahvin hinnan reilu halpeneminen.
- autopesua jne..
1990-luvulla autopesun hintaa laski itsepalvelupesuloiden yleistyminen. Siihen aikaan ne olivat harjakoneita. Sittemmin on siirrytty harjattomaan pesuun, entistä tietoteknologisempiin ratkaisuihin, uusiin kemikaaleihin (joissa ympäristöystävällisyys ym. nostavat hintaa). Myös kiinteistöhintojen ja vuokrien nousu sekä jätevesien käsittelyvaatimukset ovat vähentäneet intoa bisnekseen. Vaikka kilpailu on vähentynyt ja hinnat nousussa, niin katteet olivat kilpailun vuoksi välillä pakkasella.
Mitäs ajokortti maksaa nykyisin? Kun itse ajoin kortin -88 niin autokoulun maksut oli vähän alle 3000mk ja kun siihen lisättiin korttimaksut sun muuta niin hinta meni hieman yli kolmen tonnin. Kyseessä oli ABC-kortti. Nykykortin hinta kiinnostaa niinäkin mielessä kun niitä joutuu jo vuoden päästä maksamaan jälkikasvulle.
Mikä on pointti tuossa syiden luettelussa? Tokihan jokaisen yksittäisen hinnan nousuun on aina olemassa jokin syy, ja inflaatiohan on nimenomaan seurausta niiden yhdistelmästä. Moni mainitsemasi seikka nostaa osaltaan asuntojenkin hintoja, sillä kyllähän niidenkin rakentamiseen tarvitaan energiaa, voita, tontteja ja ajokortteja (kohta ammattikuskeilla pitää olla omansa, arvaa laskeeko rahtihintoja) ja aina lisääntyvää ympäristö ym. byrokratiaa ja veroja.
Vai uskotko tosissasi, että lähiaikoina kunnat lakkaavat lypsämästä kansaa tonteilla, virkamiehet luopuvat byrokratiasammostaan kansalaisten hyväksi, verot laskevat ja maapallon energiaongelmat ratkaistaan?
Älä ainakaan odota henkeäsi pidätellen...
Oma ABC korttini maksoi siis rapsakat 20 vuotta sitten noin 500€.
http://www.autokoulupasila.fi/info.asp?id=12
Vaikka ajokortti on hieman muuttunut noista ajoista, niin kyllä täytyy todetta hinta on myös muuttunut.
B-kortti n. 1600€ (tähän verrattuna hinta kolminkertaistanut)
AB-kortti 2300€ C-koorotus 1400€ = 3700€
Kyllä:
" Sähkön hinta on nouseva, koska kysyntä on kasvussa "
Asuntojen/tonttien hinnat suorastaan rommaa koska kaikki tahtoisivat omaan?
siitä vielä noin 300€ lisäkuluja.
ABC ajokortin hinta on siis vaatimattomasti vain KAHDEKSANKERTAISTUNUT.
Koska ajokortti on nyt kalliimpi kuin koskaan, niin se tarkoittaa varmaan sitä että sen hinta romahtaa hetkenä minä hyvänsä. Toivottavasti viimeistään syksyllä, sillä tytär täyttää seuraavan vuoden alussa 18v.
Minun B-ajokorttini Vantaalla maksoi v. 1992 noin 7000 mk. Nyt se maksaa Pasilassa 1395,00 € viranomaiskuluja 203,50 € sekä pimeäajokurssi 80 €. Hinta on noussut yllättävän vähän.
Et vastannut yhteenkään kysymykseen. kerro meille kaikille paljonko oli kyseiset asiat 80 luvulla ja paljonko ne on nyt? tuollainen jonninjoutava analyysi vailla mitään konkreettista ei kiinnosta!
amisviiksiä kun ajokorttien hinnat kovin kiinnostaa.
Niin, lukiolaisethan ei korttia tarvi, koska auto on liian tekninen laita..
Puhutaan asioista siten että rommaritkin ymmärtävät, eli käytetään markkoja. Ensimmäisessä kesätyöapikassani vuonna 1985 sain palkkaa 19 mk/tunti. Nyt palkkani on noin 105 mk/tunti
suurinpiirtein saman kuin vuonna 1975 jos katsotaan mitä keskiverto kuukausipalkalla saa hankittua.
Siinä sitä on tyffelipojalle mietittävää.....
minä taasen sain ekasta työpaikasta 27mk/h! Eli palkkani oli melkein puolet parempi kuin sinun.
Tosin aloitin työt v. 1990 rimapoikana ja luulin ettei kukaan voi ansaita vähempää.
Nythän tuo on markoiksi laskettuna (kuuden kertoimella että tyhny ymmärtää, oikea kerroinhan on n. viisi koska rahan arvo on JO muuttunut €uroaikana) 132Mk. En silti pidä itseäni hyvätuloisena, joten minulla ei ole varaa asua vuokralla.
Tämän hetkinen palkkani onkin 167 mk/tunti, ei 105 niin kuin tuli hätäisesti laskeskeltua.
Itse olin ensimmäisen kerran kesätöissä 16 vuotiaana 1986, sain alkukesästä 20mk/h ja loppukesästä 22mk/h (kaapeli-TV kaapeleiden maahan hautaamista). Nyt tuntipalkkani on 141mk/h. Nousu siis noin seitsenkertaiseksi.
Minä muistelen joskus pentuna ihmetelleeni mutsin bussilippuja. Silloin oli käytössä kilometripohjainen veloitus ja ennalta ostettuihin lippuvihkoihin merkittiin lippujen arvo stanssaamalla reät ao. sarakkeisiin. Muistaakseni Vantaa - H:gin keskusta maksoi 1,70 mk. Nyt kertalippu maksaa 4 € - toki kk-lippuja käytettäessä pääsee melkein puolet halvemmalla.
Ja tässähän näitä olisi lisää:
http://www.yhteishyva.fi/yhteishyva/asiakasmielipide/muistojen_markka_kyselyn_tulok/fi_FI/muistojen_markka_kyselyn_tulokset/
Toisaalta... Kaikille €uro nosti hinnat 6-kertaisiksi -pelleille on syytä palauttaa mieleen, että markalla ei todellakaan saanut enää 90-luvun lopulla litraa maitoa ja eikä usein sitä kahvikupillistakaan. Perempitasoisissa kahviloissa kupillinen maksoi pikemminkin 6 mk (erikoiskahvit 8-10 mk) ja pullat reilun kympin, joten "normisettiin" ei aina riittänyt 20 mk seteli. Nykyään kahvi maksaa 1,50-2,00 € ja pulla kolmisen euroa, joten aika samoissa mennään, kun huomioidaan, että tässä on taas jokunen vuosi vierähtänyt & inflaatio laukannut.
Totta, ajastaan jälkeen jääneet ei osaa edes muistella juuri euroa edeltänyttä aikaa, vaan hinnat on muistissa vuosien, jopa vuosikymmenten takaa,
Jos en väärin muista niin bensan hinta lähenteli jossain vaiheessa markka-aikoina kymmentä markkaa, kun alan yrittäjiä alkoi pelottaa että yhdellä markkanumerolla varustetut ilmaoitustalut ei enään riitä, vaan ne joudutaan kaikki pian uusimaan.
juu näin se juuri kannattaa laskea, nimittäin oman ansiotason nousuun suhteutettuna kaikki hinnannousu tuntuu naurettavalta. Mun eka kesätyön tuntiliksa oli 2 mk (olin 7-v vuonna -84) ja nyt tienaan n 235 mk tunnissa. Ihmeellistä mutta totta: Olen kuluneiden 26 vuoden aikana kasvanut aikuiseksi ja hankkinut ammatillisen pätevyyden.
katsokaapa huviksenne inflaatiokorjattua hintaindeksiä. Asuntojen hinnoissa ollaan luvussa 140, eli 89-91 kuplahinnoissa ja kohta mennään niistäkin ohi...
Toki ei takaa mitään että ei vielä noustaisi vaikka 3 vuotta lisää, mutta jos vertaillaan historiallista varallisuuden kasvua ja tuottoa, niin asunnot ovat olleet yksi heikoimmin tuottavista sijoitusinstrumenteista.
Myöskään tietenkään useimmissa euroopan maissa toteutunut hintaromahdus (n.30-40%) ei koske suomea, koska meillähän on talous terveellä pohjalla...