Saisi se sataa enemmän.
Tuullakin niin että hulmuaisi helmat.
Myrskytä raivoisasti.
Jäätyneellä järvenselällä.
Silloin eläisin.
Tuntisin itseni.
Rajuilman hengeksi.
Rakastan voimalla.
Sanoilla noilla.
Kiivaudella hengitän.
Olen olemassa tunteena.
Perustavaa laatua.
Jos saan sanoa.
Aika hetkessä tässä.
Rakkauden kynnöksessä.
Ilakoi ja itken.
Hymyillen hetket talletan.
Sydänmeeni.
Sinne rakkauden laatikkoon.
Jonne kukaan toinen ei näe.
Haaveiden lokeroon.
Painan rakkauteni hituset.
Myrskyävästä silmästä
Tuullakin niin että hulmuaisi helmat.
Myrskytä raivoisasti.
Jäätyneellä järvenselällä.
Silloin eläisin.
Tuntisin itseni.
Rajuilman hengeksi.
Rakastan voimalla.
Sanoilla noilla.
Kiivaudella hengitän.
Olen olemassa tunteena.
Perustavaa laatua.
Jos saan sanoa.
Aika hetkessä tässä.
Rakkauden kynnöksessä.
Ilakoi ja itken.
Hymyillen hetket talletan.
Sydänmeeni.
Sinne rakkauden laatikkoon.
Jonne kukaan toinen ei näe.
Haaveiden lokeroon.
Painan rakkauteni hituset.
Myrskyävästä silmästä
Vastaukset 5
Vanhimmat
Rakkauden kätköjä
niitä kukin erikseen
haaveillen
yhdessä kätköllä eläen
ps.kuinka kätköt niin
arvokkaita ovatkaan...
laulaa ja itkee voimalla, omalla
erikoisella tavallasi.
Ei tästä voinut sanoa kuin, hyvä
sanarikas voimakas runo josta
ei puutu rakkaus.
Ja mikä runo.
Saisi se sataa enemmänkin.
Riehua myrskynä rakkauden meri.
Ottaa mittaa ihmisen tunteesta.
Riepoa, repiä, raastaa.
Kyllä sen ihminen kestää.
Jotkut meistä jopa
Osaisivat nauttia siitä.
Sen voimasta, sen elämän mausta.
Rakkauden kiivaasta kivusta.
Suloinen on myrskysi sävel.
Voiko olla toivetta suurempaa,
kuin kulkea lävitse myrskyn.
Tuntea sen voima, sen rakkaus.
Saada kokea se.
Niin, että myrskyn laannuttua.
Tuntisit itsesi rakastetuksi.
Kokonaan.
-----------------
Olipa miellyttävä paluu pienen poissaolon jälkeen.
Aivan upeaa runoutta, jossa rakkaus ja voima kohoavat ilmoille, kuin ukkospilven rinta kesäpäivän iltana erämaajärven takaa. Kun on kokenut ukkosmyrskyn erämaassa, voi löytää samanlaista voimaa ja jylhyyttä runostasi. Varsinkin sen alkuosa tuo mieleeni juuri samanlaista elämisen ja kokemisen riemua. Kokemisen nautintoa.
Siitäkin huolimatta, että runosi aihe on selkeästi ajankohtainen ja talvinen.
No, niin. Pysähdyin hetkeksi miettimään, miksi runosi toi ensimmäisenä mieleeni juuri kesäisen myrskyn, vaikka kaikki viitteet talveen osoittivatkin. En keksi syytä.
Kyllähän talvinen lumimyrsky antaa haastetta ainakin vastaavasti, eikä se elämyksessään varmasti kesäiselle häviä. ....no jäin pohtimaan.
Runo on jälleen kerran niin voimakkaan tunnetäyteinen ja elämyksellinen, että sen luettuaan todella haluaa joutua myrskyn silmään.
Kiitos Margitta.
Kaikki onkin kaivanneet sinua,,,minä eritoten,,,hih,,,hymy sulle palkan sain jo,,,,
Ihanaa Joulun Taikaa, Uutta Vuotta Ehompaa Ceerosein
Kiitos Margitta.
Tuntuupa olevan
tarttuvaa laatua
tuo hymysi.
Ja vielä tuo
lämmin Jouluhali.
Sekö jo nostaa
kuumetta pintaan.
Kun poskia niin
käy kuumottamaan
ja sydämen kohdalla
niin metkasti
vihlasee rintaan.
--------
Kiitos vielä Margitta ja Riemullista Joulunaikaa. Tuokoon Tuleva Vuosi Onnen ja Ilon Täyteisiä Hetkiä