Kesällä 6 vuotta täyttänyt tyttärenpoika sai viime jouluna lahjaksi rummun, punavihreän, vanhanaikaisen näköisen kaulahihnassa kannettavan - ihan soitin se on, ei mikään lelu. Rumpukalvot olivat kovilla, kun poika harjoitteli, mutta nyt vuoden kuluttua rummutus on jo nautittavaa, pikkumiehellä on rytmitajua. Hänen esikouluryhmänsä esitti vanhan joululaulun "Pieni rumpali" , joka etsii Joulun lasta. Hänkin haluaa antaa lahjan, mutta arasti kyselee, onko soittaminen tarpeeksi arvokas lahja. Esityksessä oli paljon rytmisoittimia ja tämä meidän eskarilainen sai olla rumpalina. Minultakin tämä ympäri maailmaa suosittu joululaulu oli päässyt unohtumaan, nyt etsin Youtubesta eri versioita - moni tunnettu kuorokin esittää sen upeasti. Voiton vie kuitenkin vanha kunnon Bing Crosby.
http://www.youtube.com/watch?v=pD2HGt73wCc
Laitan tähän suomalaiset sanat.
Saapui viesti, pa-ra-pa-pam-pam,
Luo käydä kuninkaan, pa-ra-pa-pam-pam.
Nyt häntä palvoen, pa-ra-pa-pam-pam,
Ja lahjat antaen, pa-ra-pa-pam-pam,
Ra-pa-pam-pam, ra-pa-pam-pam,
Riemuin kiittäen, pa-ra-pa-pam-pam,
Kumartaa.
Seimen lapsi, pa-ra-pa-pam-pam,
Myös olen köyhä vain, pa-ra-pa-pam-pam,
Ja vailla aarteita, pa-ra-pa-pam-pam,
Mut saanko lahjana, pa-ra-pa-pam-pam,
Ra-pa-pam-pam, ra-pa-pam-pam,
Soittaa kiitosta, pa-ra-pa-pam-pam,
Rummuillain?
Äiti lapsen, pa-ra-pa-pam-pam,
Hän nyökkää, hymyää, pa-ra-pa-pam-pam,
Ja kuoroon enkelten, pa-ra-pa-pam-pam,
Nyt liityn soittaen, pa-ra-pa-pam-pam,
Ra-pa-pam-pam, ra-pa-pam-pam.
Herraa tahtoen, pa-ra-pa-pam-pam,
Ylistää.
Mieleen tulee myös Disneyn Bambi-elokuvan Pikku Kani, joka on aina uteliaana paikalla, kun jotain tapahtuu ja alkaa rummuttaa isoilla takajaloillaan innokkaasti maata, toimii siis viidakkorumpuna. Hänen viisautensa on : Jos sinulla ei ole hyvää sanottavaa, älä sano mitään.
http://www.youtube.com/watch?v=pD2HGt73wCc
Laitan tähän suomalaiset sanat.
Saapui viesti, pa-ra-pa-pam-pam,
Luo käydä kuninkaan, pa-ra-pa-pam-pam.
Nyt häntä palvoen, pa-ra-pa-pam-pam,
Ja lahjat antaen, pa-ra-pa-pam-pam,
Ra-pa-pam-pam, ra-pa-pam-pam,
Riemuin kiittäen, pa-ra-pa-pam-pam,
Kumartaa.
Seimen lapsi, pa-ra-pa-pam-pam,
Myös olen köyhä vain, pa-ra-pa-pam-pam,
Ja vailla aarteita, pa-ra-pa-pam-pam,
Mut saanko lahjana, pa-ra-pa-pam-pam,
Ra-pa-pam-pam, ra-pa-pam-pam,
Soittaa kiitosta, pa-ra-pa-pam-pam,
Rummuillain?
Äiti lapsen, pa-ra-pa-pam-pam,
Hän nyökkää, hymyää, pa-ra-pa-pam-pam,
Ja kuoroon enkelten, pa-ra-pa-pam-pam,
Nyt liityn soittaen, pa-ra-pa-pam-pam,
Ra-pa-pam-pam, ra-pa-pam-pam.
Herraa tahtoen, pa-ra-pa-pam-pam,
Ylistää.
Mieleen tulee myös Disneyn Bambi-elokuvan Pikku Kani, joka on aina uteliaana paikalla, kun jotain tapahtuu ja alkaa rummuttaa isoilla takajaloillaan innokkaasti maata, toimii siis viidakkorumpuna. Hänen viisautensa on : Jos sinulla ei ole hyvää sanottavaa, älä sano mitään.
Vastaukset 19
Vanhimmat
näköjään on vielä. Minäkin olin aikoinaan lastenlasten tarhan joulujuhlissa, aina oli hyvin harjoiteltu ja jouluinen ohjelma.
Minullakin on hyvä kuva päiväkodeista, entinen tarha-nimitys olisi ollut hauskempi , samoin seimi aivan pienten hoitopaikkana. Myös päiväkotien isovanhempien päivät ovat mukavia : lapset esittelevät paikkoja, askarelujaan, ovat leiponeet ohjaajiensa kanssa, esiintyvät tärkeinä ohjelmanumeroissaan. Viimeksi tuo samainen eskariryhmä lauloi Emma-valssin. Heillä on musiikkikasvatuksesta innostunut mies opettajanaan. Lyön rumpua sen asian puolesta, että ammattikasvattajissa pitäisi olla enemmän miehiä, mutta palkkaus ei houkuttele.
Monica tuolla Ruunen ketjussa esitti toiveen, että kaikki rekatut tekisivät aloituksia ja vastaisivat toistensa ketjuihin. Se on ehkä liikaa vaadittu, mutta minä en ole nökönuuka siitä, jos ketju rönsyilee aloituksesta ja nikin ei tarvitse olla rekattu , lauseenpätkäkin on ok, jos se ei ole vihamielinen.
Lapsuudesta muistuu mieleen joulu, jolloin veljeni sai huuliharpun lahjaksi, voi sitä vingutusta. Yhteen aikaan lähes joka kotiin ilmestyi melodica, jolla sai jo helpommin siedettävää musisointia aikaan. Kyllähän kaikki lapset rummun tekevät vaikka kattilasta, jota kauhoilla paukuttavat.
Hyvin mieleen tarttuva, mestarisäveltäjän työ tämä pini rumpalipoika. Myös kaikki suuret orketerit maailmalla tätä esittävät.
Olen kuullut tuon erilaisilla sanoilla, joissa ei joulusta mitään mainita, vain joukon edessä kulkeva pikku rumpali. Mutta upea on tuo kappale, varmaan mahtava ison orkesterin esittämänkin. Niinkuin lastenkin.
Pieneen rumpalipoikaan liittyvän legendan lisäksi on toinenkin samantapainen, joka liittyy jouluruuusuun. Legendan mukaan pikkutyttö halusi antaa vastasyntyneelle Jeesus-lapselle lahjan, mutta oli kylmä talvi, kukat hangen alla, eikä hänellä ollut muutakaan annettavaa. Tyttö alkoi itkeä, ja joka kyyneleestä puhkesi nietoksen keskelle pieni kukkanen, jouluruusu. Jouluruusu on nimestään huolimatta leinikin sukua, Helleborus niger. Niger tulee siitä, että sen mustaa juurta käytti jo antiikin maineikas parantaja Melampos aivastuttamiseen. Toiselta nimeltä kasvi onkin musta pärskäjuuri.
Jouluruusu on taas pitkän tauon jälkeen muodissa, ja uhkeanpunaisen joulutähden rinnalla se on suloisen kaunis, sen saa myös menestymään ulkona, kevään ensimmäisenä kukkijana. Amarylliksen, tai oikeammin ritarinkukan, kasvattaminen on jännittävää ja ihan helppoakin. Jos kaunein joulukukka pitäisi valita, minulle se olisi tämä ritarikukka valkeana ja hehkuvanpunaisena, kestävä leikkokukkanakin. Hyasintin tuoksu kuuluu jouluun siinä missä piparien tuoksukin. Suuri punainen tulppaanikimppu on juhlava, ja lapsuudesta muistan pienet somat tulppaanipesät , kieloja ja hyasinttejakin oli. Kukkakaupan ikkuna oli vuodesta toiseen somistettu rihmaan ripustetuilla pumpulipalloilla, jotka kuvasivat lumisadetta. Kukkakaupan lähetit juoksuttivat kukkapaketteja, niitten availu ja paikalleen asettelu ovat kauniita lapsuuden joulumuistoja.
ilmaisevat, että jollain lailla elät nyt voimakkaasti elämäsi parhaimpia aikoja. Kiitos siitä, että välität sen meille muillekin!
Hyvää Joulua!
joululaulujen joukossa pienen nelivuotiaanikin takia, hänhän se jo vauvana rummutteli.
Nyt musiikkiopistossa on jo toinen soitin opettelun alla, ja eilinen ilta,
kun olimme heillä kahdestaan, oli minulle kyllä elämyksiä täynnä, ehkä hänellekin, kun hän - hyvänä isäntänä - mummilleen kaiken opetti. Isompi oli soittimineen vanhempineen vielä yhdessä esiintymisessä ennen joulua, painetussa ohjelmassa oli nimensäkin, ja sitä äiti minullekin iloisena näytti.
Tuo jouluruusu tosiaan näyttääkin leinikkien sukuun kuuluvalta, vaikka suurempi onkin kuin tuttu niittyleinikkimme. Vaatimaton ja kaunis joulukukka.
Hyvää tiistaipäivän jatkoa!
ovat niin täynnä tunnelmia, mutta kerran oli niin huvittava logiikka pienellä tyttärelläni, joka sai esittää Mariaa Jeesuslapsi sylissään tarhassa.
Kotiin palatessamme autossa tyttö mietti vielä Jeesuslapsen syntymää---ja tajutessaan kaikissa kodeissa vietettävän joulua huudahti: Niin paljon Jeesuksia!
PS. On sitä hyväntahtoisesti naurettu vuosien varrella:D
voisikin joulua myös juhlia.
Onhan syntyminen, - sekä oma että lasten ja lastenlasten
- niin sanomattoman suuri lahja!
Kiittäkäämme Luojaa!
Saimme ssyntyä ihmisiksi,
ajatelkaahan, mitä muita vaihtoehtoja olisi ollut!
Minä sain esittää koulussa yhden pojan kanssa aasia, minä on onneksi edessä, poika piti minua vyötäröltä ja kulki matalana. Hän kuulemma pelkäsi koko ajan, että pieraisen, itse se olisi edessä tehnyt niin. Villti oli heitetty vaan päälle ja aasista käytiin. Onneksi ewi kuitenkaan sillä aasilla yritetty ratsastaa !
Näin suomalaisena miehenä on tää Tuikkikaa oi jouluntähtöset sen riipaisevan sanoituksen takkii. Tämän sanoituksen taustaa selvitti joku toimittaja, tekijän henkilökohtaisen menetyksen takia.
on minustakin aina ollut kaunis.
Superlatiivin käyttö tässäkään ei silti ole paikallaan,
sillä tilanteet vaihtuvat ja tykkäämiset niiden mukana.
http://jamuualla.blogspot.com/2009/12/tuikkikaa-oi-joulun-tahtoset.html
Laitoin tuon sanoittajan tarinan, surullinen on siksi kai pitikin kuunnella tuo laulua you tubesta.
Matti Salmisen ääni ei ole ikinä kehittynyt mielestäni esim. prof. Eero Lehtisen lauluäänen tasolle. (etunimen saatan muistaa väärinkin)
Välisoitto kolmannen säkeistön ajan saa odottamaan viimeistä säkeistöä.
On lohdullista huomata miten eletään yhdessä SUOMALAISTA kristillistä joulua. Siunattua joulua teille kaikille !
Ne nukkuvat vielä untaan
nuo kukkaset kahleissa roudan,
vaan kerran ne nostavat päänsä
kun päivä suo lämmön ja poudan.
Kun rakkaus kultaisin vaunuin
sun luokseni noutaa, armain,
ah silloinpa kukkahan puhkee
myös maailma kolkoin ja harmain.
Näin morsioksi sinut vien,
käyn kanssas pitkän elon tien.
Niin oikukas on onni maan -
jos lemmit mua, mä onnen saan.
Ne nukkuvat sielussamme
ja mykkinä katsovat meitä
nuo jotka on syntyvä kerran
kun rakkaus kutsuvi heitä.
Ja siksipä hellyyden kaipuu
nyt täyttävi sydämemme,
ja siksipä unta myös näämme
me hetkistä rakkautemme.
Näin morsioksi sinut vien,
käyn kanssas pitkän elon tien.
Niin oikukas on onni maan -
jos lemmit mua, mä onnen saan.
Ja laulukin nukkuu vielä
mi kerran soi helkkyvin kielin
kun äärellä pienoisen kehdon
me valvomme hartahain mielin.
Oi armaani lauluni muista
kun valkeina hohtaa hapset
ja onnesta uuden laulun
jo laativat lastemme lapset.
Näin morsioksi sinut vien,
käyn kanssas pitkän elon tien.
Niin oikukas on onni maan -
jos lemmit mua, mä onnen saan.
Tänään on talvipäivän seisaus, saamme päivä päivältä lisääntyvän valon myötä alkaa odottaa kevättä. Marjatta Leppänen on laulanut tätä , varmaan tuttu muillekin. Etenkin jouluna suvut kokoontuvat yhteen tai ainakin muistavat toisiaan, pienoisen kehdon ja seimen äärellä tuntuu elämän jatkuvuus väkevänä.
Kiitos edelliselle kirjoittajalle kauniista toivotuksesta ja kaikista muistakin ketjun kirjoituksista. Jouluiloa kaikille !
Olen syntynyt joulupäivänä eikä kätilöä meinannut mistään saada siihen hätiin. Oikea aika olisi ollut vasta tammikuussa, mutta kaipa äitimuorilla oli niin paljon ylimääräistä työtä joulusta, lattiatkin hankasi juuriharjalla. Eipä ennen lahjoja syntymäpäivinä muutkaan paljon saaneet, nytki se kuitataan joululahjoilla. Kävin pojanpojanpoikaa syksyllä synnytys sairaalassa katsomassa, sellainen muovinen kaukalo oli seimenä. Tuossa sivun yläreunassa näyttää olevan tv.stä tuttu toimittaja, joka on saanut joulun lapsen.
Hyvää joulua koko palstalle !
Saanen tähän joulutunnelman sekaan heittää erään kaikkien aikojen jazzrumpalin soittonäytteen.
Se on vanhoilta hyviltä ajoilta näyte siitä, että osattiin sitä ennekin ja mielestäni viihdyttävämmin, kuin nykyään.
http://www.youtube.com/watch?v=cHr4XQ9SEcg&feature=related