Vain muutos on pysyvää, mutta nyt joulun 2010 tullen olisi aika julistaa kouluverkkorauha.
Kun kaupunginjohtaja Salminenkaan ei pidä uusien koululakkautuspäätösten tekoa tarpeellisina lähivuosina, olisi tarpeen julistaa välirauha kouluverkkoon. Liian kauan on yhtäjaksoisesti viranhaltijat laatineet uusia lakkautusohjelmia päätyökseen ja liian kauan ovat kyläkoulujen puolesta olijat odotelleet ainaisessa epävarmuudessa.
Jos luottamushenkilöiden enemmistö on samaa mieltä kuin kaupunginjohtaja Salminen, tulisi kaupungin pidättäytyä toistaiseksi uusien koululakkautusten valmistelutyöltä. Kuka valtuutetuista tämän voisi saada aikaiseksi? Mieluiten joku muu kuin Juokslahteen tai Koskenpäähän leimautuva henkilö.
Muutoin kun joulurauha raukeaa, jatkuu sivistystoimessa loppiaisen jälkeen suunnittelutyö, joka ei lopu ennen kuin viimeisenkin kyläkoulun valo saadaan sammumaan.
Kun kaupunginjohtaja Salminenkaan ei pidä uusien koululakkautuspäätösten tekoa tarpeellisina lähivuosina, olisi tarpeen julistaa välirauha kouluverkkoon. Liian kauan on yhtäjaksoisesti viranhaltijat laatineet uusia lakkautusohjelmia päätyökseen ja liian kauan ovat kyläkoulujen puolesta olijat odotelleet ainaisessa epävarmuudessa.
Jos luottamushenkilöiden enemmistö on samaa mieltä kuin kaupunginjohtaja Salminen, tulisi kaupungin pidättäytyä toistaiseksi uusien koululakkautusten valmistelutyöltä. Kuka valtuutetuista tämän voisi saada aikaiseksi? Mieluiten joku muu kuin Juokslahteen tai Koskenpäähän leimautuva henkilö.
Muutoin kun joulurauha raukeaa, jatkuu sivistystoimessa loppiaisen jälkeen suunnittelutyö, joka ei lopu ennen kuin viimeisenkin kyläkoulun valo saadaan sammumaan.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Mikä rauhanjulistaja luulet olevas.
Syytä olla Rauhan Julistus.
L Kilpeläinen ei neuvottele eikä lepää ennenkuin saa loputkin röttelökoulut nurin.
L Kilpeläinen on tooooodella sitkeä sissi. Mielenkiintoista nähdä taisteleeko parin vuoden päästä yhtä suurella innokkuudella myös Koskenpään koulua nurin kuin on ahkeroinut näiden kepu-kylien koulujen kimpussa.
Ei niitä kouluja kukaan yksinään lopeta. Kilpeläinen on vain tehnyt sitä työtä, joka on hänelle tehtäväksi annettu. Ei siinä ole yleensä työntekijällä suurta sananvaltaa lähteä muita ratkaisuja sooloilemaan.
L Kilpeläinen on ollut omissa toimissaan kiitettävän johdonmukainen, mutta valitettavan kyläkouluvastainen.
Tuon asian nyt jokainen on voinut todeta ilman pienintäkään ilkeilyä.
Jos kouluverkkovälirauha julistettaisiin, niin L Kilpeläinenkin voisi hengähtää suurten voittojensa jälkeen.
Kuinka pitkä on välirauha? Kuinka kauan kestää ennen kuin Mäntykallion ja Koskenpään oppilasmäärät alkavat laskea kriittiselle rajalle?
Valtuuso ja hallitus päättävät.
"Kuinka pitkä on välirauha?"
2. maailmansodassa Suomen osalta välirauha kesti reilun vuoden.
Saisko Salminen ja valtuutetut pidettyä L Kilpeläisen erossa uusien koululakkautusten teosta yhtä pitkään?
Ei mitään lapsellista kouluvälirauhaa tarvita. Se palvelee vain kyläkoulujen puolustajien etuja.
Kaupunki jatkaa kouluverkon saneerausta taloudellisen tilanteen niin vaatiessa.
Ei muuta kuin turhat koulut kiinni sitä mukaa kuin siihen tarjoutuu mahdollisuus. Mitään kylärötisköjä ei nykyaikana tarvita. Maailmalle niiden penskojen on kuitenkin lähdettävä. Parempi, että tottuvat toimimaan ihmisten ilmoilla ja nuoresta pitäen.
99 prosenttia ihmiskunnan elon historiasta ihmiset ovat asuneet pienissä heimoissa ja kylissä. Siksi siihen on aivokoppamme parhaiten sopeutunut ja siellä mielemme lepää. Teollistuneesta keinomaailmasta pääsee pakoon vapaa-aikana. Luonnossa tai kemiallisesti.
Meillä on Suomen sitkeimmät koululakkauttajat. Ne koskaan lepää, eikä rauhaa tarvitse. Tuoreen veren haju nenässä jatkavat jahtia joulun jälkeen.
Aivan oikein. Kaikki turhat koulut vaan kiinni ja lapset nykyaikaisiin uusiin kouluihin. Ei kuntaliitoksista muuten mitään hyötyä ole, jos ei rakenteita panna uusiksi.
Koskenpään kouluun. Muistattehan, että vasta vähän aikaa sitten lautakunta siirsi koskenpään koulun oppilaaksiottoaluetta kohti jämsänkosken keskustaa. Syys oli vain ja ainoastaan se että näin saadaan epätarkoituksenmukainen rakenne säilymään. Mäntykallion koulussa olis hyvin tilaa kaikille koskenpään oppilaille. Se olis luonteva jatke salmislaiselle kyläkoulupolitiikalle.
Ei kai Salminen ole vielä yhtään koulua ollut lopettamassa. Päätöksethän oli tehty jo ennen kuin hän edes haki Jämsän kaupunginjohtajan paikkaa
"Kaikki turhat koulut vaan kiinni ja lapset nykyaikaisiin uusiin kouluihin. Ei kuntaliitoksista muuten mitään hyötyä ole, jos ei rakenteita panna uusiksi."
Järjen jättiläisiä nämä koululakkautusasiantuntijat. Kerro ihmeessä miten kuntaliitokset ovat muuttaneet Koskenpään ja Juokslahden asemaa rakenneuudistusmielessä.
Valtuusto päätti Salmisen esityksestä Alhojärven ja Lahden koulujen lakkautuksen. Miten se nyt sinua niin kainostuttaa, että kaupunginjohtaja Salminen se esityksen teki koulujen lopettamisesta? Sellainen on Salminen.
Esityksen tekeminen on ihan eri asia kuin asiasta päättäminen, tyhmä.
Salminen on tuhat kertaa Mattilaa parempi.
Edellinen moittii Salmista tyhmäksi? Varmasti noin nuori mies tekee myös tyhmiä päätöksiä, kunnes niistä oppii:
Kylläpäs olet tosi tyhmä kun et ymmärtänyt viestiäni.
Kaikkien Jämsän kaupungin palvelujen asema on muuttunut kuntaliitoksessa. Nyt niitä palveluja on tarkasteltava yhtenä kokonaisuutena. Taloudellisin ratkaisu voi tulevaisuudessa olla että pistetään Länkipohjan Koskenpään ja Juokslahden lisäksi vielä joku Jämsänkosken koulukin kiinni.
Koskenpään ja Juokslahden asemaa palveluiden järjestämisessä pitää tietenkin miettiä. Pyysin vain kertomaan mitä helvetin tekemistä kuntaliitoksilla on ollut pohdittaessa näiden koulujen asemaa palveluverkossa. Ei tehdyt kuntaliitokset ole tuoneet Juokslahdelle tai koskenpäälle uusia vaihtoehtoja tai poistanut niitä.
Kuntaliitokset vaikuttavat kaikkien palvelujen asemaan, eikä Koskenpää tai Juokslahti tee siinä mitään poikkeusta. Uutta Jämsää katsotaan uutena kokonaisuutena, jossa joka ikinen palvelu tarkastellaan uudelleen. Siitä onko kuntaliitokset tuoneet jotakin jollekin kylälle tai jättäneet tuomatta ei ole kysymys.
Eikös Juokslahden ja Koskenpään osalta ole oleellista juuri se, asettuuko niiden merkitys palveluverkoston osana erilaiseksi kuntaliitoksen jälkeen kuin ennen kuntaliitosta.
Sen toki ymmärtää, jos kuntaliitos tuo päällekkäisyyttä yleishallintoon ja tämä päällekkäisyys karsitaan pois.
Sitä taas ei voi ymmärtää jos puhtaasti kunnan yhden kulman lähipalveluita hoitava koulu pistetään kylmäksi kuntaliitoksen jälkeen. Varsinkin kun kuntaan liitetty lisäalue on aivan toisella puolella pitäjää.
"Sitä taas ei voi ymmärtää jos puhtaasti kunnan yhden kulman lähipalveluita hoitava koulu pistetään kylmäksi kuntaliitoksen jälkeen. Varsinkin kun kuntaan liitetty lisäalue on aivan toisella puolella pitäjää."
Ei mee näköjään jakeluun. Kyllä kai se on katsottava asiaa niin, että ne koulut pidetään toiminnassa, jotka parhaiten vastaavat nykyajan vaatimuksia ja ovat taloudellisesti järkevimpiä pitää toiminnassa. Ei kunnan parhaita kouluja voida pitää vajaakäytössä tai peräti sulkea sen takia, että jonkin kulmakunnan lähikoulu on asukkaidensa mielestä vaikka kuinka hyvä ja toimintakelpoinen.
No miksi sitten yritit alunperin väittää koululakkautusten johtuvan ja olevan välttämättömia juuri kuntaliitosten vuoksi.
Kuntaliitokset mahdollistavat tiettyjä rationalisointeja kunnan palvelutuotannossa. ( tai siis mahdollistaisivat jos irtisanomissuojaa ja lomauttamattomuussopimusta ei olisi ) Kun näitä kuntaliitoksen mahdollistamia luontevia toimia ei voida tehdä. Kun yleishallintoa ei pystytä sopeuttamaan, yleishallinnon virkamiehet valmistelevat päätöksiä, jolla lätkitään nurin kuntalaisten lähipalveluita.
Enhän minä mitään ole vaihtanut. Samaa asiaa olen yrittänyt selittää koko ajan. Kuntaliitosten jälkeen meillä on kokonaan uusi kunta ja päätökset on tehtävä sen asettamissa rajoissa. Sitähän tässä olen selittänyt koko ajan, mutta ei tahdo vaan mennä perille.
Pistetään vaan koskenpää ja Juokslahti nurin niin sillähän se ratkeaa Portukalin talousvaje. Meillä on nyt kokonaan uusi valuutta ja päätökset on tehtävä sen asettamissa rajoissa
Persun tönkii yksittäisiä asioita ilman että heillä on kykyä kantaa kokonaisvastuuta yhteiskunnasta (Eu / valtio / kunta / työttömienyhdistys).
Ja jos todellisia ongelmia ei ole niin ne tehdään vaikka tosiasioita vääristelemällä. Seillä on persujen politiikan syvä ydin. Moni suomalainen erehtyy äänestämään näitä taas seuraavissakin vaaleissa.
Valitettavasti.
Salaminen heitti pallon ksml:ssä kylille. Jutussa mietti mahdollisuutta ulkoistaa joitain palveluja kylille. Mitä lie tarkoittanut. Sama se missä vanhusten palveluasuntola on, vaikka sivukylillä, mutta ei se minkään kyläyhdistyksen ydintoimintaan kuulu, vaan vaatii osaavan yrittäjän ja sopivat tilat. Niinkuin myös päiväkoti.
Yksityisiä kouluja Suomessa on. Enemmänkin kuntien toimien vuoksi kuin sen ansiosta. Voisko kylillä alkaa tarhaamaan huostaanotettavia lapsia?
Jämsän kaupungin johto ei tee mitään välirautaa vaan hyökkää jämsäläisten kimppuun kuin nälkäinen leijona - ja on vielä pahempikin kuin nälkäinen leijona.
Leijona tulee kylläiseksi yhdestä aikuisesta mutta kaupungin johto ei tule kylläiseksi ennen kuin verotus on kaikilta osin Suomen korkein ja jämsäläiset siirtyneet asumaan toiseen kuntaan.
V I H J E
On käyty salaisia neuvotteluja jospa Jyväskylä kaavoittaisi juokslahdelle asuntotontteja niin siellä olisi pari prossaa alempi verotus kun siirryttäisiin sinne asumaan. Voisimme sitten hakea koko juokslahden siirtämistä Jyväskylään.
Usea Juokslahtelainen on jo liittynyt Jyväskylän vesi- ja viemäriverkostoon kun jämsäläinen Korpilahdella oleva johtaja estää alueen kunnallistekniikan rakentamisen.
Näin Korpilahtelainen johtaja ajaa Jämsää Jyväskylä liitokseen jotta saisi parempaa palkkaa suuremmassa kaupungissa ja vielä viiden vuoden irtisanomissuojan.
Jyväskylä on lähempänä kuin luuliskaan. Jämsän poliittinen- ja virkamiesjohto tekee vakavan virheen kun vuodesta toiseen käytetään porsaanreikiä joilla verovaroja ujutetaan suunnittelu- ja konsulttifirmoille sekä tilitoimistoille. Jämsän "Jamitti" pidetään tahallaan ja tarkoituksella akkoja täynnä ilman työn tekoa. Kaupunki palkkaa tilitoimistoja hoitamaan kaupungin vuokratalojen Jämsekin ym. rahaliikennettä vaikka kaupungin taloushallinnossa olisi toimettomana riittävä määrä työntekijöitä näitä töitä tekemään.
Ja kaupunginjohtaja ihmettelee miten niin paljon kaupungin työntekijöitä sopii valokuvaan työaikana.
Jos olisi pätevä kaupunginjohtaja niin hän siirtäisi toimettomia virkamiehiä työn suunnitteluun vaan kun kaupunginjohto ei ymmärrä mitä sana työnsuunnittelu tarkoittaa.
Eira Korpisen toimittamassa ansiokkaassa "Eläköön kyläkoulu!" -kirjassa Kilpeläinen kirjoittaa kyläkoulun laadusta opettajien arvioimana.
Kilpeläinen: mm " Merkittävänä opetusmuotona käytetään eheytettyä kokonaisopetusta. Siihen liittyy huomattavasti yhhteistoiminnallisia ja oppilaskeskeisiä työtapoja, kuten ryhmä- ja parityöskentelyä, projekti-, urakka-, ja teematyöskentelyä sekä juhlia, esiintymisiä ja leikkejä. Opettajien mukaan yhdysluokkaopetuksen ansiota ovat myös ongelmakeskeisyys, kokemuksellinen oppiminen sekä tutkimalla ja tekemällä oppiminen. Muun muassa näihin työtapoihin liittyen koulun lähiympäristöä hyödynnetäänkin runsaasti opetuksessa.
Kyläkoulun oppimis- ja kasvuympäristön osa-alueet integroidaan käytännössä saumattomaksi kokonaisuudeksi. fyysinen ympäristö on pedagogisen toiminnan, yhteisöllisyyden ja turvallisen ilmapiirin perusta. Tarkoituksenmukaiset opetusjärjestelyt sekä yhteistoiminnalliset ja oppilaskeskeiset opetusmuodot kuvastavat kyläkoulujen pedagogisia vahvuuksia: modernia, innovatiivista kyläkoulupedagogiikkaa. Opettajien kertomat käytännön kokemukset kyläkoulumaailmasta osoittavat kyläkoulut erinomaisiksi ja arvokkaiksi oppimis- ja kasvuympäristöiksi.
Kyläkoulut tarjoavat nykyaikaiset fyysiset, psykologiset ja pedagogiset puitteet konstruktivistiselle opiskelulle ja oppilaiden kokonaisvaltaiselle, persoonalliselle kasvulle. Kyläkoulu on lasta varten ja sen todellinen arvo lähikouluna olisi nostettava voimakkaasti esiin tulevaisuuden koulutussuunnittelussa"
Oivaltavaa ja edistyksellistä ajattelua Kilpeläiseltä!
Kilpeläinen:
"Kyläkoulun psyykkistä ja sosiaalista oppimis- ja kasvuympäristöä ilmentää voimakas yhteisöllisyys ja laadukas ilmapiiri. Yhteisöllisyys näkyy koulun sisäisessä yhteistoiminnassa lasten ja koulun henkilökunnan välisenä avoimena, innostuneena ja luottamuksellisena yhteistyönä. Yhdysluokissa oppilaat oppivat huomioimaan eri-ikäisiä luokkatovereitaan. Tämä ilmenee kohteliaana käytöksenä, auttamishaluna ja erilaisuuden hyväksymisenä sekä toisten arvostamisena ja kannustamisena. Sosiaalisten taitojen harjoittelu näyttääkin olevan yhtenä tavoitealueena kyläkoulujen toiminnassa.
Yhteisöllisyyttä ilmentävät myös koulun ja kodin välinen vapaamuotoinen yhteistoiminta, avoin ja luonteva kommunikointi. Yhteiset juhlat ja talkootoiminta yhteistyömuotoina osoittavat koulua ympäröivän kyläyhteisön yhteisöllisyyttä ja edistävät toimijoiden yhteenkuuluvuutta ja me-henkeä. Koulu koetaankin kyläyhteisön keskukseksi."
Kilpeläisen erittelemissä havainnoissa korostuu erinomaisella tavalla lasten oikeuksien painotus: on kiinnitettävä huomiota lapsen etuun. Kilpeläisen mukaan lapsen saama turvallinen, rauhallinen ja kodinomainen lapsuus ei ole mitattavissa numeerisin luvuin. Ihmisläheisillä kyläkouluilla voisi olla suuri merkitys tulevaisuuden koulusuunnittelussa.
Kelkka on kääntymässä kyläkouluille suotuisaksi.
Kunnassamme vielä toimivat kyläkoulut kaipaavat huolenpitoa ja rauhoitusta. Kyläkoulut - niinkuin ihmisetkin - viihtyvät sellaisessa kulttuurissa jossa on yhteistoimintaa, lämpöä ja avoimuutta ja johon erilaiset ihmiset ovat tervetulleita. Mikäli kyläkouluille sallitaan murunen opetukseen varatuista resursseista, voivat ne kukoistaa edelleenkin.
Kansainvälistä mainetta Suomelle tuoneen PISA-tutkimuksen erinomaisten oppimistulosten salaisuus voi löytyä myös kyläkouluista. Tarkempien tutkimusten mukaan juuri maaseudun tytöt saavuttivat parhaat tulokset PISA-tutkimuksessa. Kyläkoulujen erityispiirteistä löytyy yhtäläisyyksiä moderneihin oppimiskäsityksiin, joiden pohjalta uusimmat perusopetuksen opetussuunnitelmat on laadittu:
- Koulutuksen lähtökohdissa korostuu kognitiivis-humanistinen oppimisnäkemys, jonka mukaisesti oppilas on aktiivinen, opiskelustaan vastuuta ottava yksilö.
- Lähikoulu-kyläkoulu ei ole ainoastaan lasten oppimisen paikka, vaan se on kaikille kylän asukkaille avoin oppimiskeskus, jopa kulttuuri- ja hyvinvointikeskus, jossa eri-ikäiset voivat harrastaa ja opiskella myös yhdessä. Tällä on erityisen tärkeä merkitys lasten ja nuorten identiteetin kehitykselle sekä kaikkien kyläläisten hyvinvoinnille ja viihtyvyydelle. Samalla koulutila tulee hyödynnettyä tehokkaasti.
- Kyläkouluyksikkö on joustava ympäristö erilaisille pedagogisille innovaatioille. Moderni teknologia tarjoaa rajattomat mahdollisuudet toteuttaa mm etäopetusta verkkopedagogiikan avulla.
- Kyläkoulu on edelläkävijä vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa, joka on uusissa koululaeissa suositeltu opetusjärjestely. Eri-ikäiset oppilaat vaikuttavat myönteisesti esimerkiksi toistensa sosiaaliseen kehitykseen, yhteistyötaitoihin, itsetuntoon, identiteettiin ja minäkuvaan.
- Monet tärkeät taidot ja tiedot opitaan luonnollisissa olosuhteissa, missä esiin nousevat ongelmat ratkaistaan yhteistoiminnallisesti. Opettaja ottaa huomioon opetusta suunnitellessaan oppilaan taustan, vanhempien ja koulun muun henkilökunnan osaamisen ja laajemman yhteisön. Yhdessä oppilaiden kanssa asetetaan oppimisen tavoitteet ja ongelmat, kehitetään menetelmät ja haetaan ongelmiin ratkaisut. Tällöin oppilaat hahmottavat laajoja kokonaisuuksia yli oppiainerajojen. Tällaisessa oppimisessa suomalaiset ovat erottautuneet muun muassa kansainvälisissä koulusaavutustutkimuksissa.
- Koulutuksellinen tasa-arvo, inkluusio- ja lähikouluperiaate toteutuu kyläkouluissa hyvin, sillä esim. erityisopetus voidaan usein hoitaa samassa opetusryhmässä. Lasta ei tarvitse siirtää muualle, lapsi ei leimaudu ja samalla voidaan säästää kustannuksissa. On hyvin tavallista, että varttuneempi oppilas ohjaa toista oppilasta.
-Moderni kyläkoulu on ollut edelläkävijä kansainvälistymisessä. Suomalaisen kyläkoulun oppilas elää aktiivisena jäsenenä keskellä maailmankylää.
-Opettajan työ kyläkoulussa on esimerkki uudenlaisesta opettajuudesta, jossa on keskeistä monipuolinen yhteistyö vanhempien ja muidenkin asiantuntijoiden kanssa sekä verkottuminen muiden kanssa. Kyläkoulun opettajan haasteellinen työ edellyttää organisaattorin, suunnittelijan sekä yhteistyön taitoja. Opettajan ei tarvitse tehdä työtään yksin. Hän voi toteuttaa itseään ja hyödyntää erityistaitojaan sekä luovuuttaan vapaammin pienessä kouluyksikössä kuin suuressa koulussa olisi mahdollista.
Kunhan ensin saadaan jo tehdyt lakkautukset toimeenpantua ja valitukset käsiteltyä, voidaan jatkaa koulurauhaanpakottamista.
Jokos ne kyläkoulukuuhelot taas alkaa elämöintinsä. Jämsän koulupolitiikka on menossa hyvään suuntaan, kunhan saadaan ne loputkin röttelökoulut lopetettua.
Urjalan valtuusto ei halunnut lakkautuksia, vaan sääti viime marraskuun kokouksessaan oppilasmäärärajaksi 17, joiden laskentapäivä nyt määrättiin.
http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite/Pirkanmaa/1194666408285/artikkeli/tassa kunnassa ei kylakouluja hevin lakkauteta.html