Lääkärilehti (10.12.2010) kertoo, kuinka sijaishuoltoon joutuneet (huostaanotetut) nuoret joutuvat leimatuiksi jopa psykiatrisissa palveluissa. Nämä nuoret joutuvat kallonkutistajalle epämääräisemmin perustein ja herkemmin kuin muut nuoret. Silti sijaishuollossa elävä saa huonommin hoitoa. Näin artikkelista voi ymmärtää.
Teen sellaisen rohkean johtopäätöksen, että nuoret joutuvat psykiatriseen hoitoon koneiston tarpeiden vuoksi.
Artikkeli tuosta tutkimuksesta on tämä:
Niina Koponen, Eila Laukkanen, Tommi Tolmunen, Sirpa Ovaskainen:
Joutuvatko sijaishuoltopaikkojen nuoret liian herkästi psykiatriselle osastolle? (ss. 4073-78)
Lehti soimaa myös sitä, että näiden nuorten hoito ei toimi, koska lastensuojelu ja sen sijaishuolto eivät tunnista lasten ja nuorten ongelmia.
Lääkärilehden jutut tulevat kertoneeksi siitä, kuinka lapset ja nuoret sivuutetaan, heistä ei välitetä, vaikka he jo elävät sijaishuollossa, siis poissa omasta kodistaan, tyypillisesti jossain ammattilaisten pyörittämässä laitoksessa! Tämä seikka jaksaa hämmästyttää nämä Lääkärilehden jutut luettuani, mutta olen kauhistellut samaa asiaa jo aiemminkin.
Mihin siis sijaishuoltoa oikeastaan tarvitaan, jos lapset ja nuoret eivät tule siellä hoidetuiksi?! Mistä sijaishuollon ammattilaisille maksetaan palkkaa? Näyttääpä siltä, että sijaishuoltoon voisi palkata työntekijöitä suoraan pystymetsästä, lopputulos olisi sama. Ei mitään eroa.
Lehti käsittelee lastensuojelun sijaishuoltoa ainakin kolmessa eri jutussaan.
http://www.laakarilehti.fi/sisallys/index.html?nr=49,yr=2010
Lääkärilehti löytynee jokaisen paikkakunnan pääkirjastosta.
Lehdessä on myös sijaishuoltoa käsittelevä pääkirjoitus, jonka ovat kirjoittaneet Kari Pylkkänen ja Mauri Marttunen:
"Sijaishuoltonuorten psykiatrisen hoidon tarvetta ei kohdata ajoissa."
Teen sellaisen rohkean johtopäätöksen, että nuoret joutuvat psykiatriseen hoitoon koneiston tarpeiden vuoksi.
Artikkeli tuosta tutkimuksesta on tämä:
Niina Koponen, Eila Laukkanen, Tommi Tolmunen, Sirpa Ovaskainen:
Joutuvatko sijaishuoltopaikkojen nuoret liian herkästi psykiatriselle osastolle? (ss. 4073-78)
Lehti soimaa myös sitä, että näiden nuorten hoito ei toimi, koska lastensuojelu ja sen sijaishuolto eivät tunnista lasten ja nuorten ongelmia.
Lääkärilehden jutut tulevat kertoneeksi siitä, kuinka lapset ja nuoret sivuutetaan, heistä ei välitetä, vaikka he jo elävät sijaishuollossa, siis poissa omasta kodistaan, tyypillisesti jossain ammattilaisten pyörittämässä laitoksessa! Tämä seikka jaksaa hämmästyttää nämä Lääkärilehden jutut luettuani, mutta olen kauhistellut samaa asiaa jo aiemminkin.
Mihin siis sijaishuoltoa oikeastaan tarvitaan, jos lapset ja nuoret eivät tule siellä hoidetuiksi?! Mistä sijaishuollon ammattilaisille maksetaan palkkaa? Näyttääpä siltä, että sijaishuoltoon voisi palkata työntekijöitä suoraan pystymetsästä, lopputulos olisi sama. Ei mitään eroa.
Lehti käsittelee lastensuojelun sijaishuoltoa ainakin kolmessa eri jutussaan.
http://www.laakarilehti.fi/sisallys/index.html?nr=49,yr=2010
Lääkärilehti löytynee jokaisen paikkakunnan pääkirjastosta.
Lehdessä on myös sijaishuoltoa käsittelevä pääkirjoitus, jonka ovat kirjoittaneet Kari Pylkkänen ja Mauri Marttunen:
"Sijaishuoltonuorten psykiatrisen hoidon tarvetta ei kohdata ajoissa."
Vastaukset 24
Vanhimmat
jokseenkin ainoa tukimuoto on psykiatrsen diagnoosin hankkiminen sijoitetulle. Ei sieltä muuta saa ja edellinenkään ei mikään tukimuoto ole. Päin vastoin leima. Sijoittamattomilla on enemmän psykiatrista ammatillisuutta vaativia ongelmia. Sijoittamattomat vaikkapa koulukiusaajat jäävät vaille tarvitsemaansa psykiatria.
Sijaisvanhemmissa on omassa lapsuudessaan osattomiksi jääneitä, psykiatrin tarpeessa olevia herkkä hipiäisiä tunne köyhiä. Itsensä hoidattamisen sijaan he ottavat sijaislapsia ja turmelevat näitä. Tehkää kaikki vanhemmat ja sivusta seuraajat huoli-ilmoituksia sijaisvanhemmista, että saataisiin sijoituksia vähennettyä ja sitä myöten nuori sukupolvi pidettyä tervepäisenä. Lastensuojelu sairastuttaa lapsia silmien edessä. Foorumilla on paljon huolikirjoituksia, mutta tutkitaanko lastensuojelun olosuhteita. Sijoitetuilla teetetään paljon ilmaista työtä, onko kukaan kuullut onko työsuojeltarkastajat koskaan selvittäneet sijoitetuilta itseltään, mitä ja miten paljon he joutuvat tekemään orjatyötä perheissä ja laitoksissa.
Helsingin Sanomat 10.1.2010.
Mielenterveys- ja päihdepalvelut eivät nykyisellään pysty takaamaan ihmisoikeuksien toteutumista.
Linkki artikkeliin.
Lue kommentit 55 kpl.
Katso muut aiheeseen liittyvät uutiset.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Mielenterveyspalveluissa räikeitä puutteita/1135252028905
-------
Ei varmasti huostaanotetut saa psykiatrista hoitoa sen paremmin kuin muutakaan, vaikka tehdään jopa hoidollisia huostaanottoja, joissa puuttuva peruspalvelu ollaan korvaavinaan huostaanotolla.
Ei se ole mitään muuta kuin lapsesta tehdään rahahana laitokselle, kukaan ei ikinä ole tutkinut lasten kuntoa laitoksesta vapautumisen jälkeen. Ei mitään seurantaa ole ja rikos lasta kohtaan on moninkertainen.
Näitä uutisia näyttää olevan useampiakin. Tämä linkki on edellisestä HS. uutisesta.
Helsingin Sanomat 1.6.2010.
Suomi käyttää pakkohoitoa enemmän kuin muut pohjoismaat.
Lue uutinen, sekä 83 kommenttia.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135257553450?ref=lk_hs_ko_1
-----
Helsingin Sanomat/STT 20.10.2009.
Ministeri Risikko otti vetoomuksen vastaan aamupäivällä.
Allekirjoittajien mielestä psyykkiseen sairastuminen tarkoittaa vaaraa joutua yhteiskunnan ulkopuolelle.
Itseasiassa näinhän on jo tapahtunut luku taitaa lähennellä jo sataatuhatta.
Pelkkä vetoomuksen vastaanottaminen ei riitä, tarttis kans tehrä jottain.
Linkki uutiseen, jossa oli vaivaiset 6 kommenttia.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135250338858?ref=lk_hs_ko_1
---
Suomesssa tehdään paljon perättömiä insesti-, raiskaus ja väkivaltasyytöksiä.
Tietyt tahot tekevät "tutkimuksia ja väitöksiä" pääasiassa naisiin kohdistuvasta väkivallasta.
Esimerkiksi Tilastokeskusen tutkimuksen mukaan vuonna 1995-1997 välisenä aikana poliisin tietoon tuli vuosittain n 1200 puolisoon kohdistunutta väkivat tatapausta. Miesuhreja oli runsaat 200 ja naisuhreja runsaat 900 kpl.
Jostain syystä naisiin kohdistuvasta väkivallasta uutisoitiin 90.000 naista joutuu joka vuosi puolisonsa pahoinpitelemäksi. Luku kasvoi kasvamistaan seuraavaksi luku oli jo 285.000.
Image ledessä 2007 luku olikin jo 550.000.
Raiskauksia poliisin tietoon tulee vuosittain noin 500, joista n 200 voidaan todistaa tapahtuneeksi.
Jostain syystä raiskattujen määrä kasvoi kasvamistaan.
Image lehden mukaan lukumääräksi ilmoitettiin: "joka vuosi suomessa raiskataan 15.000 naista ja 46.000 naista kokee seksuaalista häirintää.".
Rikosylikonstaapeli Marja vuento, joka on tutkinut seksuaalirikoksia lähes 30 vuotta toesi. "Täysin hatusta vedetty luku, luvuissa ovat mukana myös kaikki raiskauskriisikeskus Tukinaiseen tulleet soittoyritykset.
Voidaan pohtia ovatko "tutkimukset" tarkoitushakuisia", joidena avulla saadaan tutkmusmäärärahoja, tai voidaan syyllistää miehiä tarkoitusellisesti.
Mitä hurjempia lukuja tutkija,- tai jsjestö esittää.
MOT ohjelman mukaan ilmoituksen "hullusta" olivat tehneet, ex puolisot, vanhemmat, tai jopa kunnan viranhaltijat.
Kuinka voimme olla varmoja, että ilmoituksen tehneet eivät ole "hurahtaneita", kuten esimerkiksi MOT ohjelmissa esitetyt perättömät insestisyytökset.
Kysymyksessä voi olla ns valemuistosyndrooma, istutetut muistot, jonka avulla voidaan manipuloida ihminen "muistamaan", että hän on ollut uhri.
Vähän samoin kuin TV oujelmasarjassa Pahuus, jossa Oliver Hook hypnotisoi ihmisiä kuvittelemaan, että heidän edessään olevalla studion lattialla on lähde, jossa on raikasta vettä, jollonka ihmiset alkoivat ammentamaan kourillaan vettä "lähteestä".
Hook lisäsi "lähteeseen viinaa" ja kohta porukka oli kännissä ja alkoi kaatuilemaan.
Lainaus MOT ohjelmasta.
Monen kertomus vaikutti aluksi hurjalta. Usein aloite hoitoon toimittamiseski oli tullut kolmannelta osapuolelta, ex puolisolta, vanhemmalta, tai jopa kunnan viranomaiselta.
Eräs nainen on laittanut internettiin videoita noutamisestaan. Valkotakkiset ja poliisit saapuivat yllättäen.
Klikkaa sinisellä olevia sanoja, lue lisää.
Lue kommentit 139 kpl.
http://blogit.yle.fi/mot/hullu-vai-ei
----
lastensuojelun asiakaskunnassa kuitenkin terveydenhuollon asiakkaiksi???????
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/Koulukotien lapset oireilevat yhä useammin henkisesti/art-1288337163036.html
Julkaistu: 09.08.2007 16:05
Koulukotiin sijoitettavien lasten ja nuorten ongelmat ovat yhä useammin psyykkisiä, sanoo opetusjohtaja Jarmo Toivomäki koulukotikeskus Kasvun Yhteisöistä.
Ongelmat saattavat ilmetä esimerkiksi ahdistuneisuutena ja hallitsemattomana käytöksenä.
Toivomäen mukaan koulukotien lapset ilmensivät aiemmin pahaa oloa ja aikuisten kadonnutta kasvatusotetta tyypillisesti esimerkiksi tekemällä rikoksia, käyttämällä päihteitä ja karkailemalla.
Ongelmien luonteen muuttuminen on vaatinut muutoksia myös henkilökunnan koulutukseen sekä asumis- ja hoitomuotoihin, Toivomäki kertoo.
Koulukotien tulijamäärät ovat pysyneet hänen mukaansa jokseenkin tasaisina.
Vaikeimmin oirehtivien lasten hoidossa ovat lisääntyneet myös erilaiset perhekodit ja lastensuojelun pienyksiköt, jotka voivat olla yksityisiä tai kunnallisia.
STT
Lainaus Lääkärilehdestä (numero 49, 10.12.2010):
Sijaishuoltoon turvaan kerätyt, pahalta ja vaaroilta pelastettuja lapsia ja nuoria uhkaa kuolema:
"Mirjam Kallandin ym. selvitys osoittaa, että sijaishuoltopaikkojen lasten ja nuorten kuolleisuusluvut ovat suuremmat kuin muun samanikäisen väestön." (s. 4077)
Kyseinen tutkimus on tämä:
Kalland, M
Pensol, TH
Meriläinen J ym.
Mortality in children registered in the Finnish child welfare registery:
population based study.
BMJ 2001; 323:207-8.
Yliopisto lehdessä 6/5 kirjoitettiin tämän päivän ongelmista jo vuonna 1995.
Paljastavatko nämä kirjoitukset, että joillakin on pallo hukassa, tai heille on iskostettu asenteellisuus.
(Istutetut muistot. Valemuistot. False Memory Syndrome)
Aiheina.
Ammattitaidon puute johtaa ylilyönteihin.
Asiantuntijana käytetty professori Fredrik Almqvist myöntää, etteivät lapsen etu ja vanhempien oikeudet todellakaan toteutuisi, niinkuin pitäisi, mutta hänen johtopäätöksensä on virheellinen.
Tuntuu pahasti siltä, että Niko-case paljasti Suomessa vasta jäävuorn huipun. Kyse on aina raskaasta syytteestä.
Ensimmäinen insestihysterian muoto paljastui Clevelandissa Englannissa 1987.
Sirpa Taskisen toimittamassa kirjassa väärät epäilyt ovat tilastollisesti todennäköisempiä, kuin havaitsematta jätetyt.
Käsittelemme Lea Parkkosen artikkelia artikkelia Insestikeskustelun ylilyönnnit.
Anu Suomela Insestin selvittämiseen tarvitaan oikeuslaitosta.
Mielenterveyden ennaltaehkäisy.
Lisäksi muita artikkeleita.
http://yliopistolehti.helsinki.fi/yl6puhe.htm
----
mitä todella ls:ssa on viimeisen 20 vuoden aikana tapahtunut ja miten siellä lapsia on kohdeltu.
Lääkärilehdessä no 49/2010 on kirjoitus seuraavasta "alkuperäistutkimuksesta" (kuten lehti tutkimuksen nimeää):
"Joutuvatko sijaishuoltopaikkojen nuoret liian herkästi nuorisopsykiatriselle osastolle?"
Niina Koponen, Eila Laukkanen, Tommi Tolmunen, Sirpa Ovaskainen
ss. 4073-4078
http://www.laakarilehti.fi/sisallys/index.html?nr=49,yr=2010
He kirjoittavat Päätelmät-väliotsikon alla:
"Sijaishuoltopaikkojen nuoret tulevat useammin tarkkailulähetteellä kuin muut nuoret, vaikka selvitettyjen kliinisten mittareiden valossa heidän psykiatriset häiriönsä eivät ole niin vakavia kuin muualta tulevien nuorten."
Pohdinta-väliotsikon alla kirjoittajat toteavat seuraavaa:
"Sijaishuoltopaikoista tulleet nuoret ohjautuivat useammin kuin muut nuoret suljettuun nuorisopsykiatriseen osastohoitoon vastentahtoisesti. Kun sijaishuoltoa tarvitsevat nuoret jaoteltiin lähetetyypin mukaan, mitään tilastollisesti merkitsevää eroa ei todettu iän, sukupuolen, nuoren kokeman toivottomuuden tai masennuksen suhteen. Psykiatrian näkökulmasta tilanne oli siis ristiriitainen."
Julmaa kyydittämistä. Muilutusta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Muilutus
Lääkärilehti kirjoittaa jutussaan, että jos nuorelle tehtäisiin psykiatrinen arvio jo ennen sijoituspaikan valintaa, osattaisiin hoitoa suunnitella etukäteen paremmin ja valita sopiva sijoituspaikka.
Lehti on haastatellut nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Linnea Karlssonia,
http://hyvaterveys.fi/artikkelit/Murrosikä-väärään-aikaan/599/
http://www.psykiatriantutkijakoulu.fi/index.php?k=11122
jota siteerataan seuraavasti:
"Tiedetään, että enemmistö kodin ulkopuolelle sijoitetuista nuorista kärsii jostain hoitoa vaativasta mielenterveyden häiriöstä. Kaikki nuoret eivät kuitenkaan saa oikeanlaista nuorisopsykiatrista hoitoa, Karlsson kertoo." (sivu 4058)
Kyseisen Lääkärilehden (49/2010) jutun mukaan sijaishuollossa ei osata hoitaa nuoria. Nuoret eivät pääse kalliissa ja raskaassa sijaishuollossa eli kodin ulkopuolelle sijoittamisen aikana eroon niistä ongelmistaan, joiden takia heidät ovat pois kodeistaan revitty:
"Tyyppitilanne osastolle tullessa on sellainen, jossa nuori on menettänyt malttinsa ja käyttäytyy aggressiivisesti tai itsetuhoisesti. Usein syyt osastolle tuloon ovat samantyyppisiä kuin ne, joiden takia nuori on alunperin sijoitettu, Karlsson kertoo." (sivu 4058)
Lääkärilehden sijaishuoltoartikkelissa viitataan monin tavoin siihen, että sijaishuollossa elävien (eli usein huostaanotettujen) nuorten psykiatrinen hoito ei toteudu. Seuraava virke puhuu sen puolesta, että sijaishuollossa nuori saa vähemmän psykiatrista hoitoa kuin kotona asuessaan.
Ehkäpä ne sijaishuollossa työskentelevät ja lasten kodin ulkopuolelle sijoittamisesta elävät ovat niin hyviä psykiatrian ammattilaisia ja taitajia, että heidän ammattitaitonsa riittää. Psykiatria ei enää siihen väliin tarvita.
Lehden tutkimusartikkelissa kirjoitetaan:
"Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella tehdyn selvityksen mukaan 36 prosenttia sijaishuoltopaikassa olleista nuorista oli ollut psykiatrisessa sairaalahoidossa ennen sijoitusta ja kahdeksan prosenttia tarvitsi sairaalahoitoa sijaishuollon aikana." (s. 4074)
Tuossa lainaamassani pätkässä viitataan seuraavaan lähteeseen:
Nenonen, S.
Nuorten sijaishuoltoselvitys Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin julkaisuja, 2004.
http://www.terkko.helsinki.fi/helka/?field=sanahaku&term=Child psychiatry&start=180
Sijaishuollossa tarjottava psykiatrinen hoito näyttäisi olevan enimmäkseen vallankäyttöä ja tarkoitushakuista nuoren pelottelua.
Mun nuori oli HDl:n hoito-osastolla. Hällä meni vointi oikeasti huolestuttavan huonoksi, mihin työntekijät ei reagoineet yhtään mitenkään, pyynnöstäni huolimatta eivät ottaneet kriisiä käsiteltäväksi lääkärin kanssa. Lääkäri siis on siellä olemassa omasta takaa.(Ilmaantui siis viiltelyä ja hän harkitsi vakavissaan pakoa, mitä "nuoren hatkailuksi" siellä nimitettiin).
Vein siis lapsen itse lääkäriin ja sitä kautta lähti nopea kotiutussuunnitelma rullaamaan.
Tää on varmasti monien kohdalla tuttu kuvio, paitsi että sijaishuolto kiiruhtaa ensin passittamaan lapsen epämääräisin perustein psyk.hoitoon. Ilmeisesti omat kädet on puhtaat näillä sijaistoimijoilla...mielestänsä.
Lääkärilehti kertoo mielenkiintoisen tiedon sijaishuollon vaatimista rahavirroista:
Lastensuojelun sijaishuollon kustannukset ovat noin 433 miljoonaa euroa vuodessa. (sivu 4073)
Artikkelin tieto on peräisin seuraavasta lähteestä:
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kaste, 2008-2011. Sosiaali- ja terveysministeriö.
Ja lukekaapa seuraavat lainaukset Lääkärilehdessä julkaistusta tutkimusartikkelista:
"Joutuvatko sijaishuoltopaikkojen nuoret liian herkästi nuorisopsykiatriselle osastolle?"
Niina Koponen, Eila Laukkanen, Tommi Tolmunen, Sirpa Ovaskainen
Ns. nostossa todetaan iskevästi:
"Ristiriita voi syntyä, kun nuori ei pärjää sijaishuoltopaikassa eikä hän tarvitse nuorisopsykiatrista hoitoa." (sivu 4076)
Leipäteksti jatkaa:
"Sijaishuoltopaikasta tulleet tulivat selkeästi useammin osastolle tarkkailulähetteellä ja päivystysaikana kuin osastolle muualta tulleet nuoret (35,5 prosenttia)."
Niinpä niin. Sijaishuoltonuorella on selvästi otsassaan leima: hankala tapaus. Mutta, mutta, silti nämä vaikeat tapaukset eivät saa samassa määrin hoitoa kuin muualta tulevat eli omissa kodeissaan asuvat nuoret:
"Sijaishuoltopaikoista tulleiden nuorten hoitojaksot olivat tilastollisesti merkittävästi lyhyempiä kuin muualta tulleiden nuorten hoitojaksot."
Nähtävästi sijaishuoltopaikka on niin ammattitaitoinen, että siellä osataan psykiatriakin... Ja mahtaisiko lyhyemmät hoitojaksot liittyä siihenkin, että sijaishuoltopaikka (kuten perhekoti, nuorisokoti jne...) menettävät runsaat vuorokausimaksunsa, jos nuori asuu pitkään hoidettavana psykiatrisella osastolla. Money talks, ei nuoren tarve. Business on tärkein.
...että miksi lapset/nuoret on joutuneet psyk. sairaanhoitoon! Onkohan monilla käytetty trendikästä yhteydenpitorajoitusta omaisiin? Sehän ainakin saa kenet tahansa pois tolaltaan!
Sitten traumaperäinen vaurio varmasti syntyy kun lapsi pannaan huostaan. -Kuka sellaisesta ei särkyisi? Traumahan tulee tilanteessa, jossa itse ei voi vaikuttaa kielteisten tapahtumien kulkuun.
Myös koulukiusattuja otetaan huostaan.
Ehkä nuo oireet poikkeaa keskimääräisistä esim rajattomien lasten/narsististen lasten oireiluista? (Kiusaajia ei taidetata edes harkita sijoitettaviksi?)
ei kukaan voi erottaa sivusta lasta seuraamalla, mikä on rajattoman kasvatuksen tulosta ja mikä esim. lääkkeillä hoidettavaa ylivilkkaushäiriötä.
Toinen yhtä vaikea yhtälö on erottaa As-oireisto kaltoinkohdellun lapsen oirekuvasta. Viime mainittu luokitus on hylätty jo muualla maailmassa kymmeniä vuosia sitten, mutta suomalaispsykiatria käyttää sitä vielä tänäkin päivänä. Sijareiden tieto-taidosta jäi esimerkkinä mieleen kun eräs sijaishoitaja selitti lapsen oireita ja kyseli, voiko tällä olla adhd, johon toinen älyniekka vastasi: "Ei varmasti, koska tunnen yhden adhd-lapsen ja hän ei käyttäydy tuolla tavoin ollenkaan". Voi itku!
Yleensä kansan ja erityisesti sijareiden mielessä nuo kaikki ovat iloisessa sekamelskassa ja kaiken, huom! KAIKEN syy on kelvoton vanhempi yksin ja ainoastaan. Tuollaisella sijari-sossu-kaupan kassa -taidolla kun lapsia diagnosoidaan, niin jälki on sen mukaista.
Psykiatrien valtaa oireiden tulkinnassa olisi vähennettävä ehdottomasti! Jopa psykiatrien ammattikunnassa tuomitaan heistä huostahulluimpien toiminta, johon yleensä kuuluu myös terveydenhoitolain rikkominen siinä, että vanhempia ei kuunnella mitenkään lapsen hoitoon ja tutkimuksiin liittyvissä asioissa. Mielestäni vain hyvin, hyvin harvat lapset hyötyvät lopulta psykiatrisesta hoidosta. Koko ammattikunta on aivan yliarvostettua nykyään.
Onko jollakulla mahdollisuus kirjautua sivuille? Siinä kun on se keskustele -palsta, niin kiinnostaisi tietää että onko aiheesta tullut keskustelua. Voisiko siirtää tänne kommentteja?
Nimimerkki "kuinkahan"!
Ajattelin itsekin aivan samaa. Olisi tosi kiinnostavaa käydä lukemassa ja jopa kirjoittamassakin Lääkärilehden keskusteluihin. Siellä näytti olevan käynnissä meidän intressejämme sivuavia aiheita, muun muassa äidin merkityksestä puhutaan...
http://www.laakarilehti.fi/sisallys/index.html?nr=49,yr=2010
Lääkärilehden keskustelussa juuri nyt:
Pandemiaetiikkaa (Artikkelikeskustelu)
Z73 (Keskustelutaulu)
Kivulias äiti – tapauksen ratkaisu (Miten sinä hoitaisit)
Ja tosiaan. Jokaisesta lehden jutustakin näyttää olevan mahdollista käynnistää keskustelu. Olisipa hauska lukea!
Lastensuojelu ja sijaishuolto ovat täynnä rikollisia laittomuuksia ja mustia, mielivaltaisia asenteita ja käytäntöjä, joita saa ilmeisesti harjoittaa ilman negatiivisia seuraamuksia- vieläpä veronmaksajien rahoilla.
Lastensuojelukoneisto itse tarvitsisi varhaista puuttumista, ennenkuin asennevammoista ehtii muodostua lasten ja heidän perheidensä elämät tuhoavaa rikollista laiminlyöntiä, pahoinpitelyä ja syrjäyttämistä.
Taisi jossakin mennä pielee, koko Varpuilu?
Kunkahan monta perhettä on ajettu ahdinkoon Varpuilulla ja huolilla?
Vieläkö Varpuilua jatketaan, vaikka se on todistettu katastrofiksi.
Linkissä useita aiheeseen liittyviä kirjoituksia ja varoituksia.
http://dialogi.stakes.fi/FI/tesson arkisto/tesso5/sivu/34.htm
--------
Monet rouvat ovat löytäneet lastensuojelusta elinikäisen suojatyöpaikan ja valvomattoman areenan, jossa voi toteuttaa mielivaltaa- vieläpä saaden palkkaa ja gloriaa.
Asiakkaiden leimaaminen, kyykyttäminen ja syrjäyttäminen on lastensuojelun näkökulmasta rationaalista toimintaa: se tuottaa lisää uusia asiakkaita, lastensuojelulle uusia virkoja, uranäkymiä ja lisärahoitusta ja takaa, että asiakkaat alkavat toteuttaa saamiaan leimoja ja pysyvät koneiston kynsissä. Eli lastensuojelun toimintakyvyttömiksi syrjäyttämät tuottavat lastensuojelulle olemassaolon oikeusta.
Hyvään kätkeytynyt paha on pahuuden lajeista vaikeimmin havaittava ja voitettava. Suomalaisten valistumattomuus ja virkamiesusko takaavat, että paha ei paljastu vielä vuosiin.
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2424700/tietamattomyys-heikentaa-demokratiaa
Tässä ote:
"Uschanov sanoo kirjansa olevan suunnattu sellaista retoriikkaa vastaan, jossa vedotaan kansan mielipiteeseen ja puhutaan kansan nimissä, oli mielipide mitattu miten mielivaltaisesti tahansa.
Mielipidemittauksissa vastauksiin vaikuttaa suuresti kysymysten kehystäminen. Eräässä tutkimuksessa yli 50 prosenttia suomalaisista oli täysin samaa mieltä väitteestä ”Veroja pitäisi Suomessa alentaa”. Mutta kun väitteeseen lisättiin sivulause ”vaikka se johtaisikin tuntuvaan sosiaaliturvan leikkaamiseen”, täysin samanmielisiä oli enää 12 prosenttia.
Uschanov peräänkuluttaakin puolueilta ja poliitikoilta johtajuutta kansalaisten oletettujen mielipiteiden peesaamisen sijasta.
Suora demokratia
ei toimi Kaliforniassa
Oikeistohenkiset tutkijat ovat tehneet ihmisten tietämättömyydestä demokratian vastaisia johtopäätöksiä. Äärimmäisintä kantaa edustaa amerikkalainen taloustieteilijä Bryan Caplan, jonka mielestä yleiseen äänioikeuteen siirtyminen oli suuri virhe. Hänen mukaansa taloustieteilijöiden tulisi saada ratkaista talouspolitiikan linja. Uschanov huomauttaa sarkastisesti, että Caplanin kirja ilmestyi vain muutamaa kuukautta ennen maailmanlaajuista finanssikriisiä, jota useimmat ekonomistit eivät olleet kyenneet ennustamaan ja jonka mahdollisuudenkin monet heistä olivat kiistäneet.
Tietämättömyyteen vedoten on ehdotettu myös äänioikeuden sitomista koulusivistykseen sekä lisääntyvää yksityistämistä ja julkisen sektorin supistamista niin pieneksi kuin mahdollista. Uschanov argumentoi kirjassaan myös tällaisia vaatimuksia vastaan. Hän rinnastaa äänioikeuden muihin perusoikeuksiin ja muistuttaa, että markkinasuhteet ja yksityisten yhtiöiden valta voivat rajoittaa ihmisten vapautta siinä missä valtiovaltakin."
.,.,.,.,.,.,.,.,eli esim tuo:
"Tietämättömyyteen vedoten on ehdotettu myös äänioikeuden sitomista koulusivistykseen sekä lisääntyvää yksityistämistä ja julkisen sektorin supistamista niin pieneksi kuin mahdollista. Uschanov argumentoi kirjassaan myös tällaisia vaatimuksia vastaan."