Miten selitetään suomalaisveneiden heikohko menestys? Taisi olla poikkeuksellisen kevyet tuulet melkein koko matkan.
Vieläkö pohjoismaalaiset veneet kokoontuvat Bequialle joulun viettoon? Aikaisemmin se oli traditio, kun siellä norjalaispariskunta järjesti aaton vastaanoton Holmenkollenvägenillä palmujen katveessa.
http://www.worldcruising.com/arc/results.aspx
Vieläkö pohjoismaalaiset veneet kokoontuvat Bequialle joulun viettoon? Aikaisemmin se oli traditio, kun siellä norjalaispariskunta järjesti aaton vastaanoton Holmenkollenvägenillä palmujen katveessa.
http://www.worldcruising.com/arc/results.aspx
Vastaukset 62
Vanhimmat
Aikas nopea vaikka joutui restarttaamaan?
kun pasaatituulet asettuivat kohdilleen vähän normaalia myöhemmin.
Eihän tuo taida olla vielä maalissakaan.
ARC starttaa liian aikaisin. Ne, jotka ylittävät Atlantin omin nokkineen, lähtevät selvästi myöhemmin ja useasti Kap Verden kautta.
nopea tehnyt reissua jo kolme viikkoa. Keskinopeudeksi tulee hiukan yli 5 solmua.
Veneen ikä ja koko huomioiden ja purjehdusaika vrt. Cruising Division monet vähän isommatkin veneet.
50 merimailia maaliin ja 30.11. lähtö (restart).
ollut montaa venettä Suomesta mukana (4 taisi olla).
Mikael Liliuksen Swan-vene voitti luokkansa. Purjehti tosin Englannin lipun alla.
Swanit olivat hyvin edustettuina joka luokassa kärkipäässä.
Eikös se veropakolaisvene voittanut oman sarjansa?
nätti vene sähkölaitoksella, mutta jouduttu yhtiöittämään tuonne Suomen lounaissaaristoon, Brittilän lumikentille!
venemerkkiä ja täällä kehuttiin kuinka norjalaiset ymmärtävät ko venemerkin päälle ja valitsevat juuri sen osallistuakseen ARC:iin. Taisi olla saksalaista mainostuksen yritystä. Swanit pärjäsivät nyt ja ovat aina menestyneet ARC:ssa olivatpa veneet uusia tai "vanhuksia".
on se, ettei yhdenkään Bavarian olisi ollut mahdollista päästä edes Kanarialle.
Totta puhut, kyllä palstan asiantuntijat tuon tietävät, ei Bavaria sovi valtamerillä.
Ja taas ARC:n tuloslista valehtelee, että muka kaikki osallistuneet 16 Bavariaa purjehtivat maaliin.
Eniten ihmettelen, miten se ARC:n lista kehtaa mainita keskeyttäneiksi aika monta skandia, mm. suomalaisten Finn 35:n ja 2 kpl Hallberg Rassyja.
Ja tätä ARC:n väitettä ei kukaan halua muistaa tai tietää: viimeksi, kun suomalaisbava osallistui ARC:iin, se oli luokkansa kakkonen ja nopein suomalaisvene vaikka mukana oli 2 X:ää.
"... täällä kehuttiin kuinka norjalaiset ymmärtävät ko venemerkin päälle ja valitsevat juuri sen osallistuakseen ARC:iin. Taisi olla saksalaista mainostuksen yritystä."
Niinkö on?
Tänä vuonna ARC:iin osallistui 8 norjalais-Bavariaa ja taisivat ainakin lähes kaikki olla tuloslistan paremmalla puolella, paras yhteistuloksessa sijalla 14, luokkatuloksissa norjalais-Bavariat saivat 2 palkintosijaa. Suuren merenkulkumaan purjehtijan venevalinta.
useimmiten rahaan. Ostetaan halvin. Bavaria on suosittu merkki etenkin purjehdusharrastustaan aloittelevien keskuudessa. Turha yrittää keksiä selityksiä "merenkulkumaista". Norjassa elintaso on noussut. Se näkyy uusien moottori- ja purjeveneiden lisääntymisenä, mitä ei voi olla huomaamatta.
Mukavahan se on, että norskit osallistuvat Arc:iin ja pääsevät ilman havereita maaliin!
Ja harrastuksen aluksi rykäistään Bavalla Atlantin yli kärkijoukossa. Kun taas toisaalla täällä kotovesillä purjehduskonkarit lähtevät kahdenkymmnene vuoden skandivenetotuttelun jälkeen ekstrasuperhyvämerikelpopaatillaan käymään Utössä "pimeään" kesäaikaan. Huhutaan jopa, että joku olisi eksynyt Visbyhyn asti, jonka jälkeen kelpaakin sitten retostella kerhon baaristiskillä ja jaella neuvoja Suomi24 venepalstalla. Kovia skönäreitä. Hattu pois päästä näiden edessä norskeihin verrattuna.
Cruising division
Class A
1. Jeanneau Sun Odyssey 54DS ( BEL)
2. Jeanneau 57 ( RUS)
3. Oyster 575 (GBR)
Class B
1. Beneteau 57 (CRO)
2. Oyster 56 (GBR)
3. Dufour 54 (FRA)
Class C
1. Swan 59 (SWE)
2. Jeanneau Sun Odyssey 45 (ITA)
3. Bavaria 46 (NOR)
Class D
1. Hallberg Rassy 54 (GER)
2. Oyster 53 (GER)
3. Skye 51 (GBR)
Class E
1. Beneteau First 44.7 (NOR)
2. Swan 48 (GBR)
3. Swan 44 (GBR)
Class F
1. Jeanneau Selection 37 (FRA)
2. Oyster 46 (GBR)
3. Bavaria 42 (NOR)
Class G
1. Swan 391 (BEL)
2. Moody 46 (GBR)
3. Swan 42 (GBR)
Class H
1. Hallberg Rassy 42F (FRA)
2. Sweden Yachts 40 (NOR)
3. Comfort 32 (NOR)
Invitation class A
1. Swan 66FD (GBR)
2. Swan 66S (NOR)
3. Contest 62 (RUS)
Racing division
Invitation-Racing, class A
1. Swan 80 (ITA)
Racing class A
1. Beneteau First 47.7 (GBR)
Eikä suomalaisia näy palkintopalleilla.
Ihan uskomaton tuo muutaman bavaristin alemmuuskompleksisuus. (ja näemmä jonkun muunkin).
Mitä nyt yksi Lilius...
Mutta palkintopallisijojen luettelossa nousee Oyster aivan omaan luokkaansa. Ranskikset ovat kyllä pärjänneet hyvin, mutta niitä kun tuppaa olemaan paljon enemmän kuin Oystereita. Ja jos pannaan Oysterit ja Swanit samaan nippuun ja otetaan ehkä vielä HR:t mukaan, ovat laatuveneinä pidetyt tuloksissa todella vahvoilla.
Kuinka moni osallistuja yleensä edes yrittää kisata nopeudessa?
Kuinka sen saisi palstalaisten ymmärrykseen, että ARCissa kisataan vain kilpailuluokassa, ja siinäkin enemmän tai vähemmän leikkimielisesti. Tämä ei ole mikään totinen purjehduskilpailu! Ylivoimaisesti suurin osa veneistä ei edes yritä kisata, onpahan vain karavaanissa mukana yhteisten kekkereiden, yhteishengen ja kenties saatavan infon ja osa kai myös turvallisuudentunteen takia. Onhan se yksi tapa ylittää Atlantti, se sosiaalisempi tapa. Mutta älytöntä vertailla täällä eri veneiden ylitysaikoja ja koittaa tehdä niiden perusteella päätelmiä veneiden ominaisuuksista. Jossakin veneessä kippari on kilpailuhenkisempi tai ainakin tykkää "ajaa niin kovaa kuin pääsee", joissakin veneissä naatiskellaan merellä olosta ihan rauhassa, kalastellaan ja lueskellaan ja pysähdytään välillä pulikoimaan valtameressä. Joissakin veneissä vedetään täysillä, kun mieli halajaa mahdollisimman nopeasti niiden rommidrinkkien äärelle, joissakin säästellään tarkoituksellisesti purjeita ja rikiä, koska edessä on vielä useiden vuosien pallonkierto, eikä senkään takia siis minkäänlaista kiirettä seuraavaan satamaan.
veneiden cruising-vauhtia ja siksi venetyyppejä voi vertailla. Toki osaaminen ja asenne vaikuttavat aina niinkuin kaikissa kotimaisissakin kisatapahtumissa. ARC:ssa on racing-luokka tosissaan skabaajille.
Vain pieni osa ARC-veneistä jatkaa purjehdusta Tyynelle merelle, jossa pitemmät legit odottavat. Numerotietoja veneiden liikkumisesta löytyy J.Cornellin kirjoista, jos tilastot kiinnostavat.
parinsadan veneen joukko on jo niin suuri, että siinä alkaa erottua eri venetyyppien ominaisuudet matkapurjehduksessa. Huolimatta erilaisista Arciin osallitumisen syistä kaikilla matkaan lähteneillä kriteerinä varmaan on päästä "suorinta tietä ja mahdollisimman pikaisesti" perille ei siellä avomerellä turhaan keinuskella.
Vertailua vielä parantaa, jos ottaa vertailuun useamman vuoden tulokset.
Yksittäisten aikojen vertailussa ei niinkään ole mieltä, mutta eri venetyyppien sijoittuminen antaa jo viitteitä veneen valintaa avomeriolosuhteisiin.
Kas kummaa, palstalla jollaksi leimattu venetyyppi valoitti 2 ykkössijaa:
Class E
1. Beneteau First 44.7 (NOR)
Class F
1. Jeanneau Selection 37 (FRA)
Nämä ja vastaavat riittävällä purjealalla varustetut veneet ovat erinomaisia Itämeren kevyisiin kesäkeleihin.
kirjoitin ei kannata vertailla yksittäisiä tuloksia ja parantaa vertailua, kun ottaa tuloksia useammalta vuodelta. Näin tulee myös erilaiset sääolosuhteet paremmin huomioitua.
Itsestään selvää on, että kevyt ja runsaalla purjealalla varustettu purjevene on paras valinta erilaisiin sääolosuhteisiin.
http://www.vanderwel-racing.com/design/images/barco.jpg
Ei yleensäkään ole kiire päästä rantaan jos haluaa merelle. Mukava kyyti on voittaja.
Muuten kyllä olen samaa mieltä kiireestä, mutta joku kesäretki Itämerellä on sittenkin eri asia kuin isompien merten ylitykset. "Ylimääräiset" vuorokaudet merellä eivät ole yhtä kivoja kuin maaliin/etappisatamaan pääsy. Tuskin ne hitaasta seilaamisesta johtuvat lisäpäivät ovat kivoja miehistöllekään.
Atlantin yli olen seilannut kolme kertaa ( muita valtameriä Atlantin lisäksi). Sen verran pitkiä matkoja ne ovat, ettei mielellään turhia viivyttele. Eli purjetta aina ylhäällä niin, että vene kulkee mahdollisimman joutuisasti ja mukavasti. Usein on ollut spinnuajoa yötä päivää, vaikka ei ollut mikään kisa menossa eikä ainoatakaan muuta venettä horisontissa.
Mukavammin kulkevassa veneessä matka miellyttävämpi vaikka kestäisikin pari päivää kauemmin kuin lattapohjalla paukuttelu. Vielä kovemmassa kelissä se hitaampi mukavampi vene olisi perillä ensin.
Kivampi tulla virkeänä ja ehjänä perille kuin meritautisena ja rättiväsyneenä. Kevyessä raaserissa g-voimat ovat suuremmat kuin painavammassa (ja vähän hitaammassa) paatissa. Se on osoitettu, että g-voimat provosoivat meritaudin kehittymistä.
kaukalolla en matkapurjehdukselle lähtisi. Kilpapurjehdukset on toinen juttu ja Arcihan on pääasiassa matkapurjehdustapahtuma.
Nuorille ja kokemattomille monet asiat on itsestäänselvyyksiä. Elämä kuitenkin kouluttaa kovapäisemmänkin - yleensä.
Onhan tuo jo ilmoittanut olevansa ikityhmä
Jos voittaa niin henkselit paukkuu ja kehutaan venettä ja taitoja.
Jos ei parjää niin voi sanoa "Eihän tänne ole tosisaan tultu kilpailemaan, matkapurjehdustapahtumahan tämä on eikä kilpailu".
Ensimmäisissä maaliin tulleissa veneissä olivat miehistöt todella huonovointisen näköisiä. Yli puolet heistä jouduttiin viemään sairaalaan toipumaan kokemuksistaan. G-voimat pääsivät yllättämään karskeimmatkin. Hitaampien veneiden saapuessa maaliin, oli vieläkin monet vuoteen omina kamalasti hakkaavien veneiden uhreina. Vai olenko ymmärtänyt väärin?
Kerran olin pitkäkölisessä veneessä, joka oli kiinnitetty laiturin ja poijun väliin tukevasti. Se helskutin paatti rullasi jo laiturissa olemattoman maston ja matalan kölin vähäisen hitauden takia. Olin tulla merisairaaksi. Veneen suuri massa ei jostain syystä riittänyt vaimennukseksi. Veneissä, joissa on korkeampi masto ja syvempi köli ovat vakaampia.
Merkillinen tarve uppotukkiveneilijöillä on puhua nykyaikaisista cruisereista tai cruiser/racereista, mutta sitten he kuitenkin ottavat vertauksiinsa racer-veneiden ominaisuuksia. Ei tavanomaista cruiser-venettä kovinkaan helposti saa kulkemaan niin, että aallot paukkuvat pohjaan.
Kummallista spekulointia. Matkaveneiden laatu mitataan kai muissa ominaisuuksissa kuin nopeudessa. Mitä nopeampi ylitys sitä tukalammat olot.
Siinäpäse on ihan oikeassa. Kaivetaanpa vielä analyysia 2009 ARCista:
"ARC 2009 tulokset on julkistettu:
http://www.worldcruising.com/arc/results.aspx
Suomalaiset pärjäsivät tässä purjehduksessa (kilpailuksi ei cruising-luokkia tulisi kutsua) mukavasti: FG 46 Luna Azzurra tuli ensimmäisenä maaliin B-luokassa ja oli ensimmäinen myös tasoitusten ja moottorituntirangaistusten jälkeen. FG38 Spica tuli omassa F-luokassaan neljänneksi.
Tuloslistaa tutkimalla saa myös realistisen käsityksen tämän purjehduksen luonteesta. B-luokassa purjehti viisi samanlaista Beneteau 57-venettä (ainakin riittävän samanlaisia että heille annettu ARC-tasoitusluku oli sama). Niiden korjatut ajat tunneiksi muutettuna olivat 408,7/414,6/415,9/471,7/484,7. Pisin aika siis 18,6 % pitempi kuin nopein.
F-luokassa oli kolme samanlaista Swan 46 Mk I venettä. Niiden ajat 369,2/412,1/464,9 h eli pisin aika 25,9 % lyhintä pitempi. Nämä ovat tyypillisiä ARC-tuloksia; nopeimmassa Swan 46:ssa oli miehistönä viisi nuorta suomalaista kolmen varttuneemman italialaisen lisäksi ja purjehdukseen todella panostetiin. Hitaimmassa n 70-vuotias pariskunta ja heidän samanikäisiä tuttaviaan ja ARC oli heille mukava Atlantin ylitys, ei kisa.
Kun tälläkin palstalla on yritetty vetää erilaisia johtopäätöksiä veneiden nopeuksista ARC-tulosten perusteella voidaan todeta että parhaat ajat antavat indikaation siitä mihin veneellä päästään jos purjehditaan hyvin eikä käy huono tuuri reitti- ja säävalinnassa. Osa purjehtii cruising-luokassakin kaikki yöt spinnaakkerilla, osa taas ottaa varovaisemmin. "
Jos masto poistetaan (=olematon masto), vene alkaa rullata aallokossa holtittomasti.
Raskaalla korkealla mastolla on enemmän hitausmomenttia (vastustaa rullausta) kuin saman pituisella kevyellä hiilikuitumastolla.
Matkaveneissäkin on eroja. Toisia on helppo purjehtia tasaisen vauhdikkaasti, koska ne ovat suuntavakaita, sietävät tuulta, eivät broutsaa. Keskinopeus on hyvä ja matka edistyy, autopilotti pystyy ohjaamaan kaikissa tilanteissa. Sitten on niitä, jotka ovat herkkiä "karkaamaan käsistä" ellei ohjaamisessa ole tarkka tai purjeita vähennä puuskissa. Itselläni on ollut kummankin sorttisia veneitä. Jälkimmäisen tyyppistä ei voinut ajaa autopilotilla, jos oli korkeaa aallokkoa tai ellei vauhtia pudottanut purjeita vähentämällä.
Juuri niin, mitä korkeampi masto ja mitä syvempi köli (= mitä suurempi vene), sitä rauhallisempaa rullaus tai keinuminen on.
Pitkä ja matala köli tuossa suhteessa huonoin, syvä eväköli parempi ja syvä eväköli bulbilla paras.
Olit siis poijussa ilman purjeita. Rullaus tuskin on ongelma purjeilla kulkeville, ainakaan mainitsemistasi syistä, kyllähän pitkäkölisissä on tarpeeksi köliä ja purjepintaa rauhoittamaan rullaus. Rullaus on moottorilla ajavien ja moottoriveneiden ja ongelma.
Muut asiat on oleellisempia.
vai g-voimia purjeveneessä ja vieläpä niin, että "Se on osoitettu, että g-voimat provosoivat meritaudin kehittymistä".
Höh. Hitausmomentti päinvastoin lisää rullaamista. Hitausmomentti kun tarkoittaa sitä kuinka kauan vene jatkaa kerran aloittamaansa keinuntaa. Ja raskaalla mastolla liike kestää pidempään kuin kevyellä hiilikuitumastolla. Tämä on yksi niistä syistä, minkä vuoksi kilpaveneiden mastot pyritään saamaan mahdollisimman keveiksi
Jos olet kiinnostunut avomerellä purjehtimisesta ja veneiden merikelpoisuudesta, suosittelisin tutustumaan Southamptonin yliopiston tuulitunneli- ja tankkitestejä tehneen purjehtija-tutkijan Tony Marchaj´n tunnettuun kirjaan ”Seaworthiness, the Forgotten Factor”, Adlar Coles, London, 1996.
Kirjan luku 4, ”Boat Motion in a Seaway”, käsittelee veneen liikkeitä merenkäynnissä ja mitä fysiologisia vaikutuksia kiihtyvyysvoimat aiheuttavat.
Ellet omista ko kirjaa tai et halua opiskella kirjastossa, netistäkin löytänet tietoa googlaamalla vaikkapa purjeveneen ”roll acceleration” tai ”motion fomfort”.
Tässä yksi siteeraus g-voimista purjeveneessä: "Roll Acceleration: Marchaj lists four physiological states or roll; Imperceptible, Tolerable, Threshold of Malaise, and Intolerable. Malaise starts at .1 G, Intolerable begins at .18 G. Spending much time under these levels of acceleration reduces physical effectiveness and decision making ability through sleep deprivation. G levels above .06 are considered undesirable for offshore cruising conditions. Several light weight, large beam designs have G levels above .4, definitely "intolerable" for any length of time. The roll per has dimensions of seconds. The general rule of thumb is that boats with periods less than 4 seconds are stiff and periods greater than 8 seconds are tender".
Kokeilepa löytyisikö esim. näistä linkeistä vastauksia niihin purjeveneasioihin, joita et vielä tunne:
http://www.sailingusa.info/design_winds.htm#Sailboat
http://www.johnsboatstuff.com/Articles/design.htm
"oppia ikä kaikki" viestissä! Ko kirjassa on faktatietoa maston, kölin ja runkomuodon vaikutuksesta rullaukseen.
Pelkkä standardi sapattivuoden Karibian kierros tarkoittaa paljon enemmän ankkurissaolotunteja kuin purjehdustunteja. Pallonkierrolla suhde vain kasvaa. Ja käytännöllisesti katsoen kaikille pitkää matkaa tekeville ne purjehdukset ovat vain siirtymiä paikasta toiseen, pääasia on se paikoillaan olo.
Veneestä kuin veneestä tulee varsin epämiellyttävä, kun masto on poissa ja veneestä tulee jäykempi. Samaan suuntaan vaikuttaa köli. Pitkän ja matalan kölin suuresta pinta-alasta ei ole kovinkaan paljon iloa rullauksen vaimennuksessa, siihen tarvitaan enemmän syvän kölin hitausmomenttia.
Siinähän sanotaan että kevyet leveärunkoiset sietämättömiä merenkäynnissä.
Pitkäkölisessä n. 1.5 m syväys, kölipaino 50% painosta, mukavuutta tuova viinilasimallinen pohjamuoto vs. leveä kevyt lattapohja jossa bulbi keppikölin päässä runsaassa parissa metrissä. Jälkimmäisessä häkkyrässä ei haluaisi pallonkiertoon. Pelkkä hitausmomentti ei paljon lohduta.
itse kiertelin sekä modernilla ja pitkällä kölillä. Ainoa etu modernissa syvässä kölissä oli ankkurissa ollessa kovassa tuulessa rauhallisuus. Keinuminen oli molemmissa samaa tasoa kun keula on tuulessa. Pitkäkölinen tahtoo ajelehtia laidasta laitaan tuulella. Mutta sekään ei ole ongelma jos vakauttaa veneen pienellä purjeella tai apuköydellä ankkuriketjusta veneen sivulle. Vaan matkan teossa en edes miettisi kuin pitkäkölistä.
Eli meinaat, että raskaalla mastolla rullaa vähemmän? Lue vaan kirjaasi tarkemmin
Siksi vanhoissa troolareissa on masto, se hidastaa rullaamista.
Raskaalla mastolla on hitausmomentti, joka hidastaa rullaamista.
Jos ihan maalaijärjellä asiaa mietit. Aalto heilauttaa veneen, masto 15 metrin korkeudella tulee lunnollisesti pikkaisen jäljessä, ja kun se on raskas niin se ei heilahda aallon mukana takaisin ylös, vaan jatkaa hetken matkaa ja nousee hitaasti ylös, ja tuolloin aalto on jo käynyt toisella puolen ja on tulossa takaisin maston heilahdusta vastaan.
Kokeileppas asiaa näin: Mene kylpyyn, heiluta kehoillasi kylpyammeeseen edestakainen aalto, laita aaltoon yksi raska kelluva esine ja yksi kevyt, seuraa miten kappaleet liikkuvat aallossa.
Ilman mastoa vene tekee 2 heilahdusliikettä siinä missä raskasmastoinen yhden, näin karrikoidusti.
Ja kun masto on raskas, veneen rullaaminen on eri taajuudella kuin aallon, niin se muuttuu väkisinkin harvemmaksi.
Kyse on ominaisvärähtelytaajuudesta.
Toki voi olla että maston ja veneen mitoitus on juuri tietyssa aallokossa moniavärähtelyltään sama kuin aallokko, ja sillon meno on epämiellyttävintä, ja jokaiselle veneelle se löytyy.
Ihan samasta syystä savupiippuihin tehdään "kierteet" piipun yläosaan, jotta sillä rikotaan tuulesta aiheutuva ominaisvärähteytaajuus.
Oletko koskaan purjehtinut moista? Eli siis nopeaa hyvin purjehtivaa avomerivenettä? Minä olen, ueampaakin erillaista, samoin kuin raskaampia. Jos meritauti on ongelma, niin sen saa niin kuin keveässä kuin raskaassa veneessä. Tällöin pitää harrastaa jotain muuta kuin avomeripurjehdusta. Raskaan ka kevyen veneen erot tulevat ilmi keleissä, joihin matkapurjehtija ei edes lähde, kun kilpapurjehtija taas ottaa veneestään irti sen, minkä turvallisesti voi. Ja näissä tilanteissa kevyt ja lyhytkölinen vene eroaa pitkästä ja raskaskölisestä tiukassa kryssissä: jos veneen köli on kovin lyhyt se muuttaa suuntaansa kölin ympärillä, ilmiö jonka tuntee veneen sisätiloissa ja pinnassa, muttei ole muutoin huomattavissa kannella; lisäksi kevyen veneen vauhti saattaa hidastua aallossa, ja kun purjetta on painoon nähden paljon, vene kiihtyy taas nopeasti aallon ylitettyään.
Kyseisiä ongelmia ei ole, jos purjehtii kovemmassa tuulessa (
Viinilasipohja ja masto vaikuttavatkin samalla tavalla, vähentävät veneen vakavuutta. IOR-aikana oli yleistä nostaa osa kölipainosta pilssiin hitausmomenttien pienentämiseksi, erityisesti poikkiakselin suuntaisen. Bulbiköli toimii vähän ristiriitaisesti, mutta tämän juonteen pääkohtaa ajatellen se lisää hitausmomenttia paljon enemmän kuin pitkä köli ja siten vaimentaa rullaamista. Yhdistettynä lattapohjaan taitaa pohjamuodon tuottama suuri vakavuus hallita liikkeitä.
Veneen suunnittelu on kompromisssien tekoa lähes jokaisen tekijän osalta. Siksi lähes kaikki ääripäät ovat ainakin yhdeltä osin surkeita ja optimi on jossain siellä välissä. Luonnollisesti raaserin optimi on jossain eri paikassa kuin cruiserin. Melkoisen epäinhimillistä menoa on VOR-veneiden miehistöillä, mutta näköjään siitäkin kovat kaverit selviävät. Kiihtyvyydet ovat takuulla sillä "intolerable"-alueella. Cruiserin tulee päästä säällisessä ajassa perille ja tarjota sen jälkeen mukavat olot oleskeluun sellaisessakin paikoissa, joita täällä saaristossa pidettäisiin täysin kelvottomina yöpymiseen. Niihin vaatimuksiin ei parasta ratkaisua ole olemassa, on vain yksilön tarpeisiin mahdollisimman sopivia.
höpö höpö. kilpaveneissä on kevyet mastot sen vuoksi, että maston aiheuttama keinunta on mahdollisimman vähäistä ja lyhytaikaista. Näin tuulen virtaukset pysyvät paremmin purjeissa kiinni. Jos raskaampi masto vähentäisi/hidastaisi veneen rullausta, kilpaveneiden mastot olisivat kovin toisenlaisia.
Mutta kun näin alettiin kirjoittelemaan, niin kerrotko tarkemmin mitä tarkoitat kirjoittaessasi, että:
"Kyse on ominaisvärähtelytaajuudesta.
Toki voi olla että maston ja veneen mitoitus on juuri tietyssa aallokossa moniavärähtelyltään sama kuin aallokko, ja sillon meno on epämiellyttävintä, ja jokaiselle veneelle se löytyy."
Näin joululomalla voisimme vaikka jatkaa keskustelua. Olen kilpa- ja matkapurjehtinut kuudella vuosikymmenellä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, aloittanut 1960-luvulla. Mutta enpä ole kuullut/lukenut purjeveneen "ominaisvärähtelytaajuudesta" veneen rullaamiseen liittyen. (Kovan tuulen spinnuajossa, ns "karmanin pyörteet" toki saattavat sotkea koko spinnuajon, mutta sitähän et taida tarkoittaa"). Joten avaisitko hiukan näkemyksiäsi
"Ja jos epäilettä, niin tutkikaapa millaisialla veneneillä yksin purjehtijat kiertävät kilpaa maapallon (pysähtymättä) ja ylittävät Atlannin "
No totta helvetissä, kun kilpailussa ainoa faktori on nopeus, ei mukavuus.
Jos et mene lujaa on turha mennä kilpailuun.
Ei niissä kilpaveneissä ole juuri muutakaan viihtyvyyttä, kuten sisätiloja tai muuta.
On aika turha edes vertailla kilpaveneitä ja matkaveneitä.
Ihan sama kuin vertailisi kilpa-autoa ja matkailuautoa.
Taas sekoitetaan 2 asiaa.
Purjeveneessä rullausta hallitaan purjeilla, ei mastolla.
Purjeiden tarkoitus on pitää vene kallellaan.
Kilpaveneissä taas masto tehdään mahdollisimman kevykesi kuten kaikki muukin, tämä pätee kaikeen kilpailuun, niin pyöristä veneisiin. Sillon ei prioriteettilistan kärjessä ole mukavuus.
Ihanteellinen kilpavenehän on sellainen missä massakskipistettä siirtämättä saadaan vene mahdollismman kevyeksi. Jokainen kilo pois kannesta on myös kilo pois kölistä on solmun osa lisää vauhtia. Se onko kisaajan mukva olla vai ei, on täysin sivuseikka. Ja se joka väittää että kilpaveneet ovat mukavia kuten matkaveneet ei ole kilpaveneessä ollut. Jännää se voi olla ja hauskaa, mutta harvoin mukavaa.
Moderni, kevyt, nopea eväkölinen vene voi tuntua karkaavan käsistä niin helposti, että vähänkin kokematonta kipparia alkaa hirvittää. Näin kävi tutulle kaverille, joka veti lopulta Atlantin yli keskimäärin 2-3 solmua - ei raukka uskaltanut pitää kuin nenäliinan kokoista rättiä ylhäällä. Kirosi reissun päätteeksi, että tuli valittua väärä venetyyppi, ja alkoi samantien katsella perinteisiä pitkäkölisiä matkaveneitä.
Tuli kaveriskin järkiinsä.
Miksi keskittyä ohjaamiseen kun voi keskittyä niin moneen muuhun asiaan.
kilpaveneiden teossa tavoite on, että vene on paitsi kevyt se, että painopiste on mahdollisimman alhaalla ja se, että veneen hitausmomentti on mahdollisimman vähäinen. Ja masto on kevyt hitausmomentista johtuen. Maston painolla on merkitystä veneen rullaamiselle, siitähän näissä viesteisssä on kyse. Ja ihan tiedoksi: kevyellä puomilla varustettu vene on huomattavasti helpompi jiipata kovassa tuulessa kuin vene jossa on perinteinen, raskas puomi. Olen ollut paljonkin kilpaveneissä, useampiakin vuorokausia yhteenmenoon. Purjehduksellisessa mukavuudessa - mitä sillä sitten kukin tarkoittaakin- ei perinteisemmän matkaveneen ja nykyiaikaisen kilpaveneen välillä ole isoa eroa. Sisätiloissa toki on eroja.
Sisätiloissa toki on eroja. Avomerkikilpaveneissä tosin on perussysteemit: ruanlaittomahdollisuudet, WC, lämppäri ja punkat. Jääkaappeja, lämminvesijärjestelmiä; väliovia, joilla sisätilat jaetaan erillisiin hytteihin,
voi olla vähemmän. Voi olla, koska esim. Suomessa puhtaita avomerkilpaveneitä ei ole kuin muutama, suurin osa kilpaveneiksi lasketuista veneistä on erillaisia r/c ratkaisuja, joissa sisätilavarustelut vaihtelevat. Venettä käytetään sekä kilpailuun että matkapurjehduksen, kuten meidänkin perheen venettä. Purjehduksellisessa mukavuudessa - mitä sillä kukin tarkoittaa- puhtaan kilpaveneen ja perinteisen matakveneen välillä on tokin eroja. Kilpavenettä saattaa jossain keleissä joutua ajamaan tarkemmin, ja usein niitä muutoinkin purjehditaan tarkemmin- toinen tykkää äidistä ja toinen tyttärestä
Höpö, höpö. Nyt yrität kehittää varsinaista Suoli 24- legendaa.
Tuossa on sitten vene, joka ei sinulle eikä muillekaan pitkäkölifaneille kelpaa:
http://www.kmy.nl/bestewind-gb.php
Jos pitkäkölisyydellä olisi purjehduksellisia etuja, niin Bestewind-veneissä ei käytettäisi eväkölejä. Se, että suuri osa pallonkiertäjistä purjehtii vanhoilla veneillä, johtuu pelkästään siitä, että heillä ei ole laittaa rahaa uudempiin.
Nykyaikaisen C/R veneen omistajana preferoin luonnollisesti eväköliä. (Venettä käytetään kilpa- ja matkapurjehdukseen. Veneen pääsääntöinen valintakriteeri olivat purjehdukselliset kuitenkin niin, että vaimo ja muu perhe hyväksyivät veneen). En kuitenkaan ajattelisi niin kategorisesti, että pitkästä kölistä ei olisi mitään etuja. Toiset pitää äidistä ja toiset tyttärestä. Jos joskus harkitsisin pallon kiertoa - mitä todellakaan en tee - voisin aivan hyvin vaihtaa pitkäköliseen veneeseen.
Olen harkinnut, että jäätyäni eläkkeelle - jos nyt ylipäätään joku pääsee eläkkeelle ja/tai nykyisessä elämänrytmissä on täysipäinen eläkkeelle siirtyessään- alkaisin pitämään venettä Välimerellä: purjehtisin veneilykauden, nostaisin talvikaudeksi ylös johonkin paikalliseen marinaan ja keväällä taas jatkettaisiin. Venettä en kuitenkaan nykyisestä vaihtaisi, kyse olisi nautiskelusta, johon kuuluu ehdottomasti hyvin purjehtiva vene. Joku pallon kierto taas tuntuu tylsältä pitkin merta menemiseltä; lähes työltä
Viime vuonna Pelican -nimisen veneen kippari ei suostunut jättämään venettä kun miehistö noukittiin kopteriin. Saiko hän veneensä rantaan?