Hei! Olen 19-vuotias tyttö, joka on kamppaillut syömisen kanssa viimeiset 6 vuotta. Kaikki lähti ideasta pudottaa muutama ylimääräinen kilo. Se ei jäänytkään muutamaan, vaan lopullinen pudotus oli 25 kg. Sairastuin anoreksiaan. Sitä jatkui pari vuotta, kunnes aloin taas syödä. Pian olin normaalipainoinen, nyt painoa on jo liikaa. BEDiä olen sairastanut nyt pari vuotta ja usko alkaa pikkuhiljaa loppua. En tiedä miten pääsen enää jaloilleni ja miten on mahdollista että niinkin ihana asia kuin ruoka voi tuhota (toivottavasti ei kuitenkaan päättää..) elämäni. Miksi en voi elää niinkuin muutkin ihmiset, nauttia elämästä, vaan minun mieleni täyttää jatkuvasti ajatukset ruuasta?! Elämäni tällä hetkellä on helvettiä.
Löytyisikö toista kohtalontoveria, joka haluaisi ruveta sähköpostikaveriksi ja voisimme yhdessä yrittää parantua?
kohtalontoveria etsimässä..
7
773
Vastaukset 7
- tyttö tuolta
Voi kun tarinasi kuulostaa niin tutulta :/ Olen suunnilleen samanikäinen, jolla myös kaikki lähti anoreksiasta ja päättyi BEDiin josta koitan kaikin voimin päästä nyt eroon. En haluaisi omaa s-postiani tai muitakaan tietojani julkaista täällä joten voisitko kertoa sen minulle niin voisin lisätä sinut sitten meseeni?
- B
Hei, itse olen 18-vuotias tyttö. Takana minulla on voitettu jo lapsuudessa esiintynyt BED, vähän vanhempana anoreksia ja nyt jälleen BED. Tämä ikuinen kamppailu ruokaa vastaan on aivan uskomattoman uuvuttavaa. Olisi avartavaa lähteä purkamaan ja voittamaan tätä yhdessä jonkun saman ikäisen kanssa.
- myworld
Täällä yksi lisää, jonka ajatuksista syöminen ja ruoka vie suurimman osan, ihan hirveää. Olen pian 21-vuotias. Kukaan ei ole diagnosoinut minulle syömishäiriötä, tällä viikolla aion soittaa YTHS:lle ja varata ajan syömishäiriöihin erikoistuneelle yleislääkärille.
Olen "itse diagnosoinut" itselleni BED:in, ahmin ruokaa nopeasti suuria määriä kerrallaan, salaa muilta. Tunne syömisen aikana, en osaa edes kuvailla sitä. Siinä ei ole mitään järkeä. Tunnen aina inhoa ja syyllisyyttä itseäni kohtaan ahmimisen jälkeen. Tänään tosin oksensin... toista kertaa. En voinut muutakaan. Olen lihonut puolen vuoden aikana 10-12 kiloa, olen vieläkin normaalipainon rajoilla, mutta olo on tässä vartalossa mitä kamalin eikä vaatteetkaan mene enää hyvin päälle.
Mut voi lisätä meseen [email protected]
Tosin pääsen messengerin äärelle vasta 6.1. seuraavan kerran.
Voimia teillekin!- neitietsivänä
Ei BED tarkoita ahmimisen jälkeen oksentamista, se on BULIMIA. Älkää jooko sekoittako näitä asioita keskenään, kun BED on muutenkin melkoisen huonosti tunnettu häiriö. Miksi olette BED-palstalla, kun kumminkin huutelette oksentaneenne, joka kuuluu BULIMIAAN? Tarkoitus ei ole loukata ketään, en vain tahtoisi ''ulkopuolisten'' pitävän BED:iä BULIMIANA, kun se ei sitä ole.
- myworld
neitietsivänä kirjoitti:
Ei BED tarkoita ahmimisen jälkeen oksentamista, se on BULIMIA. Älkää jooko sekoittako näitä asioita keskenään, kun BED on muutenkin melkoisen huonosti tunnettu häiriö. Miksi olette BED-palstalla, kun kumminkin huutelette oksentaneenne, joka kuuluu BULIMIAAN? Tarkoitus ei ole loukata ketään, en vain tahtoisi ''ulkopuolisten'' pitävän BED:iä BULIMIANA, kun se ei sitä ole.
En koe kuuluvani kokonaan kumpaakaan, pidemmän aikaa minulla on ollut tällaista BED-tyyppistä oireilua. Enkö saa sitten kirjoittaa tänne ollenkaan, jos en osaa lokeroida itseäni täydellisesti?
Enemmän ajatukseni kulkevat BED-sairaudenkuvan mukana... - m
myworld kirjoitti:
En koe kuuluvani kokonaan kumpaakaan, pidemmän aikaa minulla on ollut tällaista BED-tyyppistä oireilua. Enkö saa sitten kirjoittaa tänne ollenkaan, jos en osaa lokeroida itseäni täydellisesti?
Enemmän ajatukseni kulkevat BED-sairaudenkuvan mukana...Tiedän kyllä sairastavani bediä enkä bulimiaa. En oksenna ahmimaani ruokaa. Haaveilletteko te (jotka olette sairastaneet anoreksian ennen bediä) koskaan ajasta anoreksian aikaan? Minä haaveilen siitä nykyään jopa melko usein, vaikka anoreksia on helvetillinen sairaus. Se oikeasti pilaa koko elämän, mutta niin pilaa bedikin. Haluaisin vaan niin kovasti olla taas normaalipainossa ja elää onnellisesti. Mieluummin sairastaisin anoreksiaa kuin tätä. Sillä vaikka anoreksia-aikoihin kärsin nukkumisvaikeuksista ja pinna oli todella todella kireällä ja oli henkisesti ja fyysisesti aivan puhki niin silti nautin elämästäni enemmän kuin nyt. Vaikka piti lähteä kahden tunnin juoksulenkille joka päivä koulun jälkeen jne jne..
- lisa.lionette
Olen myös 19-v tyttö, sairastin anoreksiaa 6 vuotta, nykyaan jotain bedin tyyppistä on ollut melkein 2 vuotta ja siitä on seurannut masennus. Olen kuitenkin päättänyt visusti parantua, koska itsemurha ei ole oikea ratkaisu. Jos olet oikeasti kiinnostunut parantumaan ja vaihtamaan parantumista edistäviä ajatuksia, niin ota yhteyttä, niin voidaan parantua yhdessä. [email protected]
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomalaisten pinna paloi - Ärsytys iskee uudesta TTK-juontajasta "Eihän tälle voi kun nauraa"
Oliko Veronica Verho hyvä valinta TTK-juontajaksi? Uuden TTK-juontajan henkilöllisyyttä on arvailtu siitä asti, kun Va1172426Mitä tapahtuu?
Mitä tapahtuu Humalojalla? Poliiseja talon ympärillä ja paljon ihmisiä pitkin pihoja???401552Suomi on viittä vaille sodassa Venäjän kanssa...
...syynä tähän on kokoomuslainen presidenttimme Stubb. Hän on ainoa eurooppalaisen maan johtaja, joka kärkkäästi ja taha6441028- 106993
- 71962
- 98906
- 48875
Olen vähän epävarma siitä, oletko kiltti
Nainen, ensivaikutelma oli, että olet tosi hyväsydäminen eli siinä mielessä harvinaisuus. Eli et mene virran mukana, etk76710- 70706
Herkkä, hellä, aurinkoinen, kaunis upea, valonsäde on hän nainen
Ja myös fiksu, älykäs ja luonnonläheinen. Erittäin mielenkiintoinen ja kiltti ihminen. Haluan tuntea hänet, koska kaik31696