Pintaa syvemmälle

Pystyykö tämä foorumi mahdollistamaan asiallista ja syvempää ajatustenvaihtoa?-Miksi me jo vuosikymmeniä taaksemme jättäneet olemme lokeroituneet ihmisinä omiin ympyröihimme?Eikö elämä ole opettanut mitään?Miten voisin keventää kanssamatkaajani lopputaivalta?-Missä ovat ne kuusikymmppiset,joiden harras toive omasta kodista ja halvemmista asumiskustannuksista jäi elämän aikana toteutumatta?Missä ovat ne isät ja äidit,joiden lapset eivät selvinneet "yhteiskuntakelpoisina" hyvään ammattiin ja toimeentuloon?-Elämämme täällä maan päällä on lyhyt ajanrahtunen.Se olikin erilainen kuin toiveemme ja suunnitelmamme nuoruuden keväässä.-Omaa asuntoa rukoilen vieläkin;jospa vaikka pankkilainalla eläkevuosina syntymäseudulta!-Toivoa pitää olla loppuun asti.
Ilman tulevaa kirkkautta ja taivasta ei tässä elämässä mitään tarkoitusta olisikaan.Enemmän kai pitäisi elää sydän taivaassa ja jalat maassa.Se kaivattu,oma kotikin on kerran sataprosenttisesti totta.Ja kaikki lapseni ovat kerran täysin terveitä.Ja tulee päivä,kun kyynelteni vuo on iäksi kuivunut.En koe enää milloinkaan tuskaa,ahdistusta ja turvattomuutta.OLEN SAAPUNUT KOTIIN!-Mikä on siis tärkeää elämässä? Tämä hetki,vierelläkulkija,Jumalan armo ja rakkaus.-Ihminen,lähimmäinen;miten Sinä tänään jaksat?
10574
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

Pirkko, olet outo lintu palstoilla. Sinä haluaisit keskustella "Perimmäisistä kysymyksistä" mennen pintaa syvemmälle.
Olisin iloisesti yllättynyt jos voimme näin tehdä täällä palstalla.
Sopiiko Sinulle ?
Aloitammeko vaikka aiheesta:
- Kuka on minun lähimmäiseni ?

Äänestä
  • Keskustelu on hyvä asia.-Kuka on minun lähimmäiseni?-Siihen voisi vastata pitkästi ja raamatullisesti,mutta totean henkilökohtaisesti vain näin:Lähimmäiseni on kärsivä ihminen lähellä ja kaukana.Hän voi olla perheenjäsen,katulapsi Pietarissa,naapurini...jne.Sinäkin.-Niin.Yksinäisyyskin kuuluu kärsimykseen.-Muuten:tarvitseeko hyvinvoiva ihminen lähimmäistä?Ymmärtävätkö hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevat toisiaan?

    Äänestä

  • Pirkko kirjoitti:

    Keskustelu on hyvä asia.-Kuka on minun lähimmäiseni?-Siihen voisi vastata pitkästi ja raamatullisesti,mutta totean henkilökohtaisesti vain näin:Lähimmäiseni on kärsivä ihminen lähellä ja kaukana.Hän voi olla perheenjäsen,katulapsi Pietarissa,naapurini...jne.Sinäkin.-Niin.Yksinäisyyskin kuuluu kärsimykseen.-Muuten:tarvitseeko hyvinvoiva ihminen lähimmäistä?Ymmärtävätkö hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevat toisiaan?

    Minun mielestäni lähimmäisellä ei tarvitse olla mitenkään erikoisen kurjat tai surkeat oltavat.
    Kyllä hyvinvoiva ja iloinen ,toimelias ihminen on yhtälailla lähimmäinen. Terveet mukavat naapurin lapset ovat lähimmäisiä,ei tarvitse välttämättä etsiä Viipurin katulapsia ilahduttaakseen lähimmäislapsiakaan.
    Minä koen monenlaisia ihmisiä lähimmäisikseni. Olenko väärässä? Pitääkö puhuessaan lähimmäisestä
    olla jotenkin uskonnollinen ja hakea mallia
    raamatusta. Minun mielestäni ei.
    Erilaisissa elämän tilanteissa olevat ihmiset ymmärtävät ehkä huonommin toisiaan kuin vertaiset. Kuitenkin hyvät ystävät ymmärtävät toista missä tilanteessa tahansa.Ja on olemassa luonnostaan empaattisia ihmisiä ja sitten taas niitä jotka eivät juuri kuuntele eivätkä ymmärrä toista ihmistä.

    Äänestä

  • MUMMELI1 kirjoitti:

    Minun mielestäni lähimmäisellä ei tarvitse olla mitenkään erikoisen kurjat tai surkeat oltavat.
    Kyllä hyvinvoiva ja iloinen ,toimelias ihminen on yhtälailla lähimmäinen. Terveet mukavat naapurin lapset ovat lähimmäisiä,ei tarvitse välttämättä etsiä Viipurin katulapsia ilahduttaakseen lähimmäislapsiakaan.
    Minä koen monenlaisia ihmisiä lähimmäisikseni. Olenko väärässä? Pitääkö puhuessaan lähimmäisestä
    olla jotenkin uskonnollinen ja hakea mallia
    raamatusta. Minun mielestäni ei.
    Erilaisissa elämän tilanteissa olevat ihmiset ymmärtävät ehkä huonommin toisiaan kuin vertaiset. Kuitenkin hyvät ystävät ymmärtävät toista missä tilanteessa tahansa.Ja on olemassa luonnostaan empaattisia ihmisiä ja sitten taas niitä jotka eivät juuri kuuntele eivätkä ymmärrä toista ihmistä.

    Tuokin on totta,mitä kerroit.Mietin asiaa tuosta näkökulmasta itsekin,mutta jostakin syystä kohdalleni osuu useimmiten apua ja tukea tarvitsevia lähimmäisiä.-Hankalien,vaikeiden ja hyväksikäyttävien ihmisten rinnalla minä ainakin tarvitsen ylimääräisen annoksen lähimmäisenrakkautta sekä määrätietoista lujuutta ja viisautta.Siinä lähimmäisyys koetellaan.

    Äänestä

  • Pirkko kirjoitti:

    Tuokin on totta,mitä kerroit.Mietin asiaa tuosta näkökulmasta itsekin,mutta jostakin syystä kohdalleni osuu useimmiten apua ja tukea tarvitsevia lähimmäisiä.-Hankalien,vaikeiden ja hyväksikäyttävien ihmisten rinnalla minä ainakin tarvitsen ylimääräisen annoksen lähimmäisenrakkautta sekä määrätietoista lujuutta ja viisautta.Siinä lähimmäisyys koetellaan.

    Hiljainen rukous,kuin lennosta laskettu
    väsynyt siipi isän kämmenellä,
    siinä kaikki tämänpäiväiseni.

    Jumala puhalla armosi lempeys
    värisevään siipeen.
    Anna tuulesi käydä sen alitse
    kohottamaan voimassa jälleen
    kirkkaita päiviä kohti.

    Äänestä

  • Anu kirjoitti:

    Hiljainen rukous,kuin lennosta laskettu
    väsynyt siipi isän kämmenellä,
    siinä kaikki tämänpäiväiseni.

    Jumala puhalla armosi lempeys
    värisevään siipeen.
    Anna tuulesi käydä sen alitse
    kohottamaan voimassa jälleen
    kirkkaita päiviä kohti.

    Kun lukee jotakin näin koskettavaa ja kaunista,se hiljentää....rakkaudella Sinua siunaten,Anu!

    Äänestä

  • Pirkko kirjoitti:

    Kun lukee jotakin näin koskettavaa ja kaunista,se hiljentää....rakkaudella Sinua siunaten,Anu!

    Uskon, että itsekin opin vielä jotain: enemmän ymmärrystä, enemmän empatiaa, enemmän auttamisen halua, enemmän konkreettisen avun antoa käytännön toimin, lasten auttamista, lapsille toiminnan järjestämistä, lapsille ilon tuottamista kaikin mahdollisin keinoin, lasten ja vanhempien yhteisen ilon järjestämistä, elämäniloa lapsille ja aikuisille, koko heidän perheilleen!

    Äänestä

  • Hili(ma)kka kirjoitti:

    Uskon, että itsekin opin vielä jotain: enemmän ymmärrystä, enemmän empatiaa, enemmän auttamisen halua, enemmän konkreettisen avun antoa käytännön toimin, lasten auttamista, lapsille toiminnan järjestämistä, lapsille ilon tuottamista kaikin mahdollisin keinoin, lasten ja vanhempien yhteisen ilon järjestämistä, elämäniloa lapsille ja aikuisille, koko heidän perheilleen!

    Kuka on lähimmäisesi?

    Rakkautta etsit turhaan,sen siemen on sinussa
    itsessäsi.Mitä enemmän annat sitä toisille
    sitä suurempana se jää käsiisi.

    Älä mene kenenkään ohi,kylvä sydämesi pala palalta
    auringon-nosun ja auringon-laskun välisellä tiellä.

    Sinä näet vesilähteitten puhkeavan kuivaan maahan
    Kukkien nostavan lakastuneet päänsä,
    siinä on rakkaus.

    Äänestä

  • ANU kirjoitti:

    Kuka on lähimmäisesi?

    Rakkautta etsit turhaan,sen siemen on sinussa
    itsessäsi.Mitä enemmän annat sitä toisille
    sitä suurempana se jää käsiisi.

    Älä mene kenenkään ohi,kylvä sydämesi pala palalta
    auringon-nosun ja auringon-laskun välisellä tiellä.

    Sinä näet vesilähteitten puhkeavan kuivaan maahan
    Kukkien nostavan lakastuneet päänsä,
    siinä on rakkaus.

    Terveiset vain "ketjuun" kirjoittaneille!Maailmassa on paljon ihania ihmisiä.-Anun runojen sanomaan ei ole mitään lisättävää.Jokaisella meillä on omat ainutlaatuiset lahjamme.-Parasta minusta on se,ettei tarvitse yrittää olla enempää kuin on.Saa olla aito;heikkoudessaan ja voimassaan.Saa luottaa siihen koko painollaan,että elämäni on Korkeimman kädessä.
    -Miten usein lankeankaan yrittämään olla parempi ihminen?-Lopputulos on aina sama:Jos ei Jumalan armo riitä,niin olen toivoton tapaus.Onneksi sen armon varaan voin jäädä.
    -Lainaan tähän erästä A.Solzhenitsyn runoa,jonka sanoma kertoo ehkä selvemmin sen,mitä tässä olen yrittänyt tuoda esille.

    Rukous

    Miten helppoa minun onkaan
    elää kanssasi,Herra!
    Kun järkeni neuvottomana
    väistyy tai hämmentyy.
    Kun viisaimmatkaan ihmiset
    eivät näe tämän päivän iltaa pitemmälle,
    eivätkä tiedä,mitä huomenna pitää tehdä -
    Sinä annat minulle selvän varmuuden,
    että Sinä olet ja että Sinä pidät huolen,
    etteivät kaikki hyvyyden tiet olisi tukossa.

    Maallisen maineeni kukkuloilla
    minä katson taakseni ihmetellen tietä,
    jota en olisi voinut koskaan itse keksiä;
    ihmeellinen tie toivottomuuden läpi -
    tänne mistä minäkin saatoin
    lähettää ihmiskunnalle
    Sinun säteittesi heijastusta.
    Ja niin paljon kuin minun
    niitä vielä on heijastettava,
    Sinä annat minulle.
    Ja mitä en ehdi -
    sen Sinä olet siis määrännyt muitten tehdä.

    Äänestä

  • Pirkko kirjoitti:

    Terveiset vain "ketjuun" kirjoittaneille!Maailmassa on paljon ihania ihmisiä.-Anun runojen sanomaan ei ole mitään lisättävää.Jokaisella meillä on omat ainutlaatuiset lahjamme.-Parasta minusta on se,ettei tarvitse yrittää olla enempää kuin on.Saa olla aito;heikkoudessaan ja voimassaan.Saa luottaa siihen koko painollaan,että elämäni on Korkeimman kädessä.
    -Miten usein lankeankaan yrittämään olla parempi ihminen?-Lopputulos on aina sama:Jos ei Jumalan armo riitä,niin olen toivoton tapaus.Onneksi sen armon varaan voin jäädä.
    -Lainaan tähän erästä A.Solzhenitsyn runoa,jonka sanoma kertoo ehkä selvemmin sen,mitä tässä olen yrittänyt tuoda esille.

    Rukous

    Miten helppoa minun onkaan
    elää kanssasi,Herra!
    Kun järkeni neuvottomana
    väistyy tai hämmentyy.
    Kun viisaimmatkaan ihmiset
    eivät näe tämän päivän iltaa pitemmälle,
    eivätkä tiedä,mitä huomenna pitää tehdä -
    Sinä annat minulle selvän varmuuden,
    että Sinä olet ja että Sinä pidät huolen,
    etteivät kaikki hyvyyden tiet olisi tukossa.

    Maallisen maineeni kukkuloilla
    minä katson taakseni ihmetellen tietä,
    jota en olisi voinut koskaan itse keksiä;
    ihmeellinen tie toivottomuuden läpi -
    tänne mistä minäkin saatoin
    lähettää ihmiskunnalle
    Sinun säteittesi heijastusta.
    Ja niin paljon kuin minun
    niitä vielä on heijastettava,
    Sinä annat minulle.
    Ja mitä en ehdi -
    sen Sinä olet siis määrännyt muitten tehdä.

    Tässä vielä muutamalla ajatuksella jatkan....
    Melko uusi ja outokin on minulle tämä keskustelukanava ja tuntuu siltä,että osittain "pintaraapaisulla" käydään asioita läpi.Toki jokaisella on oikeus itsensä "suojata" ja se lienee monissa tilanteissa välttämätöntäkin ja on viisautta.-Minua on aina innostanut kosketus eläviin,tunteviin,avoimiin,persoonallisiin,"itsensä näköisiin" ihmisiin,joiden kanssa voi jakaa tuntoja vapaasti ja puolittaa elämän kuormia.
    -Olen monissa ihmissuhde- ym. ryhmissä ollut paljon mukana vuosien varrella,mutta nyt on tullut vähän taukoa monien elämänmuutosten myötä.Siksi kysyisinkin:millaisia keskusteluryhmiä toimii mahdollisesti täällä Myyrmäki-Martinlaakso-Kaivoksela-Kannelmäki-sektorilla?-Vertaistukiryhmiä ym.? -Nyt on varmasti kesätaukoa näissä,mutta syksyllä alkavistakin olisi mukava tietää.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Pirkko kirjoitti:

Pystyykö tämä foorumi mahdollistamaan asiallista ja syvempää ajatustenvaihtoa?-Miksi me jo vuosikymmeniä taaksemme jättäneet olemme lokeroituneet ihmisinä omiin ympyröihimme?Eikö elämä ole opettanut mitään?Miten voisin keventää kanssamatkaajani lopputaivalta?-Missä ovat ne kuusikymmppiset,joiden harras toive omasta kodista ja halvemmista asumiskustannuksista jäi elämän aikana toteutumatta?Missä ovat ne isät ja äidit,joiden lapset eivät selvinneet "yhteiskuntakelpoisina" hyvään ammattiin ja toimeentuloon?-Elämämme täällä maan päällä on lyhyt ajanrahtunen.Se olikin erilainen kuin toiveemme ja suunnitelmamme nuoruuden keväässä.-Omaa asuntoa rukoilen vieläkin;jospa vaikka pankkilainalla eläkevuosina syntymäseudulta!-Toivoa pitää olla loppuun asti.
Ilman tulevaa kirkkautta ja taivasta ei tässä elämässä mitään tarkoitusta olisikaan.Enemmän kai pitäisi elää sydän taivaassa ja jalat maassa.Se kaivattu,oma kotikin on kerran sataprosenttisesti totta.Ja kaikki lapseni ovat kerran täysin terveitä.Ja tulee päivä,kun kyynelteni vuo on iäksi kuivunut.En koe enää milloinkaan tuskaa,ahdistusta ja turvattomuutta.OLEN SAAPUNUT KOTIIN!-Mikä on siis tärkeää elämässä? Tämä hetki,vierelläkulkija,Jumalan armo ja rakkaus.-Ihminen,lähimmäinen;miten Sinä tänään jaksat?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu