Sairaina elämme

täällä Suomessa kauemmin kuin EU-maissa keskimäärin, vaikka kuolemme keskimääräistä vanhempina. Niin kerrottiin yhdessä lehtijutussa. Miten mahtaa olla oma kohtalo tässä asiassa? Ei edes osaa kuvitella, miten itse ajattelee, jos joutuu elämään kauan hoidettavana. Nyt ajattelen, että kerrasta poikki olisi paras.
29837
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 29

Vanhimmat

siinä mukaan sellaiset kuin sokeritauti jne..?
Eli ihmiset saavat jonkin verenpainetaudin jo varhain ja elää kitkuttelevat sen kanssa sitten pitkään?

Äänestä
  • kanssa kitkutella, salli mun nauraa.

    Äänestä

  • :))))) kirjoitti:

    kanssa kitkutella, salli mun nauraa.

    myöntää että itselläni ei ole vielä mitään, mikä lääkitystä vaatisi.
    Työtoveria olen seurannut, hänellä se on aika paha.
    Kyllä se minusta kitkuttamiselta näyttää.
    Ei taida verenpaine ja alkoholi sopia yhteen?

    Äänestä

  • hvannadalshnukur kirjoitti:

    myöntää että itselläni ei ole vielä mitään, mikä lääkitystä vaatisi.
    Työtoveria olen seurannut, hänellä se on aika paha.
    Kyllä se minusta kitkuttamiselta näyttää.
    Ei taida verenpaine ja alkoholi sopia yhteen?

    Ja yleensä verenpainetautia, kuten vaikkapa sokeritautia sairastava eroaa muista, vain siinä, että hoitaa itseään terveellisemmin.

    Verenpainetautia sairastaa suomalaisista n. 600, 000, eli enemmän kuin yksi kymmenestä.
    Eiköhän suurin osa elä siitä elämäänsä kuin muutkin. ilman kitkuttelua.

    Äänestä

  • Reumojen kanssa tässä eletty lähes 55 vuotta, kymmeniä leikkauksia. Vaikea-asteinen laskimovajaatoiminta, radikaalit leikkaukset ja laskimot tuhotuneet vaikeasti. Ankaran verenmyrkytyksen jättämät vauriot, akuutti syöpä (kroonisena jo 15 vuotta). Vaikeat sydänvauriot kroonisista taudeista ja niiden lääkehoidoista (reuma ja sen tulehdukset, kymmenien vuosien kipulääkitykset, verenmyrkytyksen sydänvauriot, syöpähoitojen moninaiset pitkäaikaiset pysyvät vauriot). Syöpä ja sen hoidot aiheuttavat kroonisissa hoitomuodoissa armottomia vaurioita eilimistössä, joita jotuu hoitamaan kymmeniä vuosia, itse asiassa koko loppuelämän. Tässä muutamia mainitakseni, jotka todella aiheuttavat kuluja tosissaan.

    Äänestä

  • Eihän näverrellä kirjoitti:

    Reumojen kanssa tässä eletty lähes 55 vuotta, kymmeniä leikkauksia. Vaikea-asteinen laskimovajaatoiminta, radikaalit leikkaukset ja laskimot tuhotuneet vaikeasti. Ankaran verenmyrkytyksen jättämät vauriot, akuutti syöpä (kroonisena jo 15 vuotta). Vaikeat sydänvauriot kroonisista taudeista ja niiden lääkehoidoista (reuma ja sen tulehdukset, kymmenien vuosien kipulääkitykset, verenmyrkytyksen sydänvauriot, syöpähoitojen moninaiset pitkäaikaiset pysyvät vauriot). Syöpä ja sen hoidot aiheuttavat kroonisissa hoitomuodoissa armottomia vaurioita eilimistössä, joita jotuu hoitamaan kymmeniä vuosia, itse asiassa koko loppuelämän. Tässä muutamia mainitakseni, jotka todella aiheuttavat kuluja tosissaan.

    niin kulujakin, kuin vaikeaakin.
    Mutta sinä ELÄT.
    Eikö se ole hienoa?
    Taidat nauttia jokaisesta päivästä tavalla jota minä en voi käsittää.
    Arvostat jokaista hetkeä?

    Äänestä

  • :)) kirjoitti:

    Ja yleensä verenpainetautia, kuten vaikkapa sokeritautia sairastava eroaa muista, vain siinä, että hoitaa itseään terveellisemmin.

    Verenpainetautia sairastaa suomalaisista n. 600, 000, eli enemmän kuin yksi kymmenestä.
    Eiköhän suurin osa elä siitä elämäänsä kuin muutkin. ilman kitkuttelua.

    pysäytysmerkki.
    Jonka jälkeen pitäisi pitää itsestään hyvää huolta.
    Kyllä minulla on sellainen tunne, että laiskuuttamme emme viitsi tehdä elämäntaparemonttia ja laskuna on sitten sairaudet.
    Ei tietenkään kaikilla, mutta monella.
    Toinen työkaverini voi todella pahoin liikapainon, tupakoinnin, tissuttelun, liikunnanvähyyden ym. vuoksi.
    Mutta hän ei halua vaivautua, vaikka olo alkaa olla todella tukala.
    En minä tiedä, miten sitä sitten voisi toista tukea?

    Äänestä

  • hvannadalshnukur kirjoitti:

    niin kulujakin, kuin vaikeaakin.
    Mutta sinä ELÄT.
    Eikö se ole hienoa?
    Taidat nauttia jokaisesta päivästä tavalla jota minä en voi käsittää.
    Arvostat jokaista hetkeä?

    "Eikö se ole hienoa?
    Taidat nauttia jokaisesta päivästä tavalla jota minä en voi käsittää.
    Arvostat jokaista hetkeä? "

    No tuossa kun asiointireisulla tapasin tuttuja, niiltä alaleuka loksahti tuuman verran alaspäin, että ethän sinä olekkaan kuolevan näköinen. Olet yhtä onnellisen ja iloisen oloinen kuin ennenkin. Mistä hän saisi noin onnellisen ja iloisen olemuksen, mistä ihmeestä ammennat tuota valoisuutta?

    Kun olin sairaalassa päivystyksessä, törmäsin rouvaan, joka toi miestään sinne ambulanssilla. Rouva oli jo aika iäkäs, mutta keskustelinkin kun hän oli niin altis ajatusten vaihtoon. Hän esitteli olevansa sairaalan entinen talouspäällikkö. Juttelimme pitkät tovit, ja hän ihmetteli, miten voin olla niin onnellisen oloinen, ja hyväntuulinen ja iloinen?

    No myönnän, että matala mieliala ei kauaa kyydissä kestä. Ei se jää viikoiksi eikä juuri useammaksi päiväksikään muhimaan matkaan. Mikä osuus siitä sitten onkaan sillä, että sairauksien kanssa on oppinut lapsesta saakka elämään, ei tavallaan tiedäkkään, millaista olisi ollut olla terveenä. Oma elämä on ollut sellaista keksimistä selviämisen kanssa ja se tuntuu niin kotoisalta, että ei sitä pidä minään erikoisena, eikä valittelun aiheena. Se on niinkuin normaalia.

    Äänestä

ymmärrän tuon siten, että lääkittyinä, lääkärin valvonnassa, elämämme saa pituutta.
Tuttava lääkärikin on usein maininnut, kuinka usein moni kuolee seisovilta jaloiltaan, kun ei älyä tutkituttaa itseään.

Tätä palstaa seuraten, tuntuu, että tehdään hoidon estävä hoitotestamentti, jos vaikka kynsi katkeaa.
Eri mieli on sitten, kun kuolema kolkuttaa nurkan takana.

Hoidettavana ja hoidettavana, ei kaikkia hoideta sängyn pohjalle.

Äänestä

  • kiljumies kirjoitti:

    Suurin osa ihmisistä tuohon aikaan ovat kulleet meidän näkövinkkelistä hyvin nuorena. Ja ne harvat tervaskannot, jotka ovat immuniteetiltään olleet "rautaa", ovat sitten eläneet pitkään. Mutta suomen olosuhteissa tuo 130 vuotta on kyllä ihan paskapuhetta. Tuohon aikaan merkittiin ajaksi mitä merkittiin.

    Tuohon aikaan 30:nen oli jo todella vanha ihminen. Nelikymppisestä puhumattakaan. 50:nen oli jo niin vanha, ettei sitä paljoa enää huomattukaan. Nykyisin vastaavaan ikään saavutaan vasta 80 tietämissä. Siis ihminen on saanut n. 30 vuotta laadukasta elämää elintason ja lääketieteen kehittymisen ansiosta lisää.

    Oman äitini sisaruksissa, kolmas osa lapsista kuoli, joko kohta syntymän jälkeen, viimeistään 2-3 vuotiaana tai sitten jo äidin kohtuun ja syntyi kuolleena. Osa sitten eli aikuiseksi, ja kuolivat nuorena. Ja ne tervaskannot, jotka jäljelle jäi, äitini 90:seksi. Ei ikinä rokotettu, muttei kyllä sairastanutkaan mitään tarttuvia tauteja joihin taas hänen sisaruksiaan meni pikkulapsena monta. Lapsia sisaruksia toistakymmentä.

    Äidin sisar nyt 84 vuotias, ja äidin kaksi veljeä n. 70 ikäisinä kuolivat, yksi kuoli tuppasyöpään alle 50:senä (kurkkusyöpä).

    Äänestä

siksi olemme "sairaita".

Äänestä
  • Niin, jos on varaa maksaa yksityislääkärin taksat.

    Itse yritin vuoden alussa päästä terveyskeskukseen. Sain vastauksen, syö suolaa.

    Äänestä

  • luona käynti tee kenestäkään sairasta.

    Vasta tutkimustuloksin diagnoitu sairaus antaa siihen perustan.

    Ei kirjastossakaan käynti tee minusta kirjailijaa.

    Äänestä

  • >>>>>>>>>><<<<<<<<<< kirjoitti:

    luona käynti tee kenestäkään sairasta.

    Vasta tutkimustuloksin diagnoitu sairaus antaa siihen perustan.

    Ei kirjastossakaan käynti tee minusta kirjailijaa.

    niin et voi olla sairas.
    Ja kun et pääse lääkäriin niin olet terve!

    Äänestä

tuota viimeistä vaihtoehtoa.

Äänestä

38-vuotta tuhosin terveyttäni, ensin murrosikäisenä aloittamallani runsaalla tupakoinnilla ja pian sen jälkeen runsastuvalla alkoholin käytöllä.
Työpaikkojen epäterveellinen einesruoka täydensi kuvion.

Verenpaine pysyi kohtuuttoman korkealla lääkityksestä (10mg Ramipril) huolimatta.
Kokonaiskolestroli 8:ssa mutta HDL oli 2:n tietämissä.
Työttömyyseläkkeen ensimmäisinä kuukausina alkoholin käyttö oli päivittäistä.

Puoli vuotta osittaisen raitistumisen ja kuntoilun aloituksen jälkeen oli paineeni ilman pilleriä lääkittyä alhaisempi ja kolestrolini 4,7.
Ruokailutottumuksiani en ole muuttanut eikä painoni ole pudonnut. Vyötärö toki hieman ohentunut.

Olen joskus päissäni kiittänyt geenejäni koska arvattavasti minun elämäntapani olisi tappanut monenkin jo aikaisemmin.

Äänestä
  • Minä olen jo jonkun aikaa ihmetellyt, miksei aloiteta jotain positiivista ja iloista ketjua.
    Ei minulla ainakaan ole sellaisia vaivoja, että aina vaan valittaisin ja näkisin tulevaisuuteni masentavan harmaana. - Tänäänkin olen ollut valtavan iloinen ja onnellinen, kun on ollut niin paljon lunta. On oikea vanhanajan valkoinen joulu. (Ja älkää nyt vastatko, että ei voi mennä ulos, on niin liukasta ja vaikea kulkea, aina palelee, lentokoneet ei lennä, autot pitää kaivaa lumesta esille, ei jaksa tehdä lumitöitä jne jne). - Sillä talviluonto on nyt kauneimmillaan.

    Äänestä

  • i h a n a a kirjoitti:

    Minä olen jo jonkun aikaa ihmetellyt, miksei aloiteta jotain positiivista ja iloista ketjua.
    Ei minulla ainakaan ole sellaisia vaivoja, että aina vaan valittaisin ja näkisin tulevaisuuteni masentavan harmaana. - Tänäänkin olen ollut valtavan iloinen ja onnellinen, kun on ollut niin paljon lunta. On oikea vanhanajan valkoinen joulu. (Ja älkää nyt vastatko, että ei voi mennä ulos, on niin liukasta ja vaikea kulkea, aina palelee, lentokoneet ei lennä, autot pitää kaivaa lumesta esille, ei jaksa tehdä lumitöitä jne jne). - Sillä talviluonto on nyt kauneimmillaan.

    Kauankohan olet ollut palstalla? Onhan täälä yritelty monenmoista vaan aina nämä katkerat ihmiset ovat tulleet myös osingolle ja pilanneet ketjun. Aremmat luovuttavat ja vaikeahan sitä on parin, kolmen kanssa jatkaa.
    Ihmettelen että miksi porukat ei tule silloin mukaan kun tarvetta olisi, luu kurkkuun piruilijoille on minun makuuni. Kuin puput pää piilossa....häntä näkyy on useampien kirjoittelu, joku roti tähän v**ttuiluun täytyy tehdä, sairaat on osoitettava hoitoon ja siihen tarvitsemme myös Seriffiä jos meillä sellainen kerta on!
    Ylläpidolle voi lähettää viestiä, rekkaamatonkin ja kertoa miten alas on 60 palsta mennyt, kun ilkeilyt ja poistopyynnöt eivät kiinnosta ketään.
    Aijon kysyä paljon muutakin, huomenna...jos olen poistanut lopullisesti rekisteröidyn nimimerkkini ja se oli poissa parisen viikkoa, nyt kun avattiin uusi suoli24 olenkin Vain piilottanut nimimerkkini????
    Kirjoitin perjantaina päivällä viestin, ei vastausta ei tilanteen korjausta...ei siis mitään! Miten voin olla piilossa kun olen nicin poistanut ja ihan varmistuksien kautta?
    Iloitse sinä, avaa kiva keskustelu ja muista istua päätteesi ääressä 24h, vastailet jokaiselle mukavasti, sehän on joidenkin mielestä keskustelun aloittajan tehtävä...miten aikuiset ihmiset vaatii aloittajalta jokaiseen sanomiseensa vastausta? Ettekö osaa keskustella keskenänne? Kukaan tuollaista jaksa, haluakaan.
    Latu on avattu, kirjoittelijat jatkaa hiihtämistä.
    Nämä lukijamäärät ovat myös hanurista, sitä selviteltiin 50v sivulla, ja korjautui kyselijän kohdalla, silti joillain on uskomaatomia käyntejä,joten formaatti on pe*seestä!

    Äänestä

  • aloita sinä <3 kirjoitti:

    Kauankohan olet ollut palstalla? Onhan täälä yritelty monenmoista vaan aina nämä katkerat ihmiset ovat tulleet myös osingolle ja pilanneet ketjun. Aremmat luovuttavat ja vaikeahan sitä on parin, kolmen kanssa jatkaa.
    Ihmettelen että miksi porukat ei tule silloin mukaan kun tarvetta olisi, luu kurkkuun piruilijoille on minun makuuni. Kuin puput pää piilossa....häntä näkyy on useampien kirjoittelu, joku roti tähän v**ttuiluun täytyy tehdä, sairaat on osoitettava hoitoon ja siihen tarvitsemme myös Seriffiä jos meillä sellainen kerta on!
    Ylläpidolle voi lähettää viestiä, rekkaamatonkin ja kertoa miten alas on 60 palsta mennyt, kun ilkeilyt ja poistopyynnöt eivät kiinnosta ketään.
    Aijon kysyä paljon muutakin, huomenna...jos olen poistanut lopullisesti rekisteröidyn nimimerkkini ja se oli poissa parisen viikkoa, nyt kun avattiin uusi suoli24 olenkin Vain piilottanut nimimerkkini????
    Kirjoitin perjantaina päivällä viestin, ei vastausta ei tilanteen korjausta...ei siis mitään! Miten voin olla piilossa kun olen nicin poistanut ja ihan varmistuksien kautta?
    Iloitse sinä, avaa kiva keskustelu ja muista istua päätteesi ääressä 24h, vastailet jokaiselle mukavasti, sehän on joidenkin mielestä keskustelun aloittajan tehtävä...miten aikuiset ihmiset vaatii aloittajalta jokaiseen sanomiseensa vastausta? Ettekö osaa keskustella keskenänne? Kukaan tuollaista jaksa, haluakaan.
    Latu on avattu, kirjoittelijat jatkaa hiihtämistä.
    Nämä lukijamäärät ovat myös hanurista, sitä selviteltiin 50v sivulla, ja korjautui kyselijän kohdalla, silti joillain on uskomaatomia käyntejä,joten formaatti on pe*seestä!

    Joulurauhaa toivottelen sulle.


    (jos jätettäisiin nämä palstan arvostelut pois, ei ne ainakaan positiivisuutta herätä, eikä myöskään sopua)

    Äänestä

  • i h a n a a kirjoitti:

    Minä olen jo jonkun aikaa ihmetellyt, miksei aloiteta jotain positiivista ja iloista ketjua.
    Ei minulla ainakaan ole sellaisia vaivoja, että aina vaan valittaisin ja näkisin tulevaisuuteni masentavan harmaana. - Tänäänkin olen ollut valtavan iloinen ja onnellinen, kun on ollut niin paljon lunta. On oikea vanhanajan valkoinen joulu. (Ja älkää nyt vastatko, että ei voi mennä ulos, on niin liukasta ja vaikea kulkea, aina palelee, lentokoneet ei lennä, autot pitää kaivaa lumesta esille, ei jaksa tehdä lumitöitä jne jne). - Sillä talviluonto on nyt kauneimmillaan.

    Sinä olet juuri henkilö, joka saa karvat nousemaan. Lunta, ihanaa, minä katsoin aamulla ikkunasta ja koko päivä taas pilalla, kun lunta vaan tulee lisää. Ei kerrostalossa siihen tarvi koskea, mutta se uusi auto.... Sitten taas huomenna 20-30 pakkasta, revi siitä nautinto.

    Äänestä

  • i h a n a a kirjoitti:

    Minä olen jo jonkun aikaa ihmetellyt, miksei aloiteta jotain positiivista ja iloista ketjua.
    Ei minulla ainakaan ole sellaisia vaivoja, että aina vaan valittaisin ja näkisin tulevaisuuteni masentavan harmaana. - Tänäänkin olen ollut valtavan iloinen ja onnellinen, kun on ollut niin paljon lunta. On oikea vanhanajan valkoinen joulu. (Ja älkää nyt vastatko, että ei voi mennä ulos, on niin liukasta ja vaikea kulkea, aina palelee, lentokoneet ei lennä, autot pitää kaivaa lumesta esille, ei jaksa tehdä lumitöitä jne jne). - Sillä talviluonto on nyt kauneimmillaan.

    Joo, ei voikkaan mennä ulos. Ei rollaattori täällä liiku. Mut ei se mitään, ikkunasta näkee ihanan kauniita maisemia. Eikä sekään mitään, vaikka keittiön ikkuaa vastapäätä on naapurin sikalan paskakaivo. Mut lumen allahan sekin on. Ei siitä mitään haittaa ole, jos ei mielikuvissaan tee haittaa kun tietää että se on paskakaivo.

    Ulos tosiaan ei ole menijäksi. Sängystäkin piti nostaa ja pukea, kun on niin kovat kivut. En edes keittiön pöytää pysty raivaamaan, en astioita koneeseen laittamaan. Mut ei se mitään, olkoot siinä pöydällä, siinhän ovat valmiina, kun seuraavan kerran menen keittiöön. Eipä tämä elämä jouluun lopu.

    Aamurusko mollotti puolenpäivän aikaan niin räikeästi silmiin, et pikkusen piti siirtyä ikkunanpuitteen kohdalle, että näki jotain. Ulos katsominen on kuin katsosi ikkunan kokoista joukurottia. Kaunis mieto rusko taivaanrannassa. Aivan ihanan joulumaisema.

    Hyvää Joulua kaikille tyytyväisille ja purnareille!

    Äänestä

  • Älä ärsytä kirjoitti:

    Sinä olet juuri henkilö, joka saa karvat nousemaan. Lunta, ihanaa, minä katsoin aamulla ikkunasta ja koko päivä taas pilalla, kun lunta vaan tulee lisää. Ei kerrostalossa siihen tarvi koskea, mutta se uusi auto.... Sitten taas huomenna 20-30 pakkasta, revi siitä nautinto.

    Huomattu on, että lunta on. Kaksi päivää olen ollut katolla lumitöissä ja jos huomisen (= joulupäivän) vielä jaksan, niin asuinrakennuksen katolta on enimmät lumet poissa. 60 cm kovaa, raskasta lunta. Ulkorakennuksen katosta selvinnen parissa päivässä. Tosin lupasivat lisää lunta, joten harrastusta riittää...

    Väärinajattelijat kertovat, että se viimekesäinen Meksikonlahden öljylähteen räjäytys oli tarkoitettu pysäyttämään Golfvirta ja se on pysähtynytkin. Tarkoituksena ilmaston jäähdyttämisen avulla tuhota ruuantuotantoa ja siten tälläkin tavalla vähentää tämän pallon asukkaita. Suomihan ei parin viime vuoden hyvästä sadosta varastoinut mitään vaan viljaa ainakin poltettiin voimalaitoksissa... Jyrki Käteinen osaisi bilderbergiläisenä kertoa tarkemmat yksityiskohdat, vaikka löytää ne netistäkin. Jyrkin mukaan vuosi 2013 olisi varsinaisen toiminnan vuosi. Ken elää, se näkee.

    Äänestä

pohdiskeltu eri näkökulmista. Ehkä pääsemme tai haluamme lääkäriin muita paremmin/useammin ja saamme "sairaan" diagnoosin. Milloinkahan ihminen on voittopuolisesti sairas? Eikös viiden vuoden jälkeen syövän sairastanut ole"terve", jos kokeet niin osoittavat? Molemmat vanhempani sairastivat hyvin paljon, mutta olivat useimmiten positiivisia ja hyvällä tuulella. Kuten täälläkin joku, jolla on monenlaista vaivaa. Kukahan tekee sen tosi iloisen aloituksen, johon kukaan ei vastaa valittamalla? Itselläni on kaikki hyvin ja olen tyytyväinen, kun kävelin bussille ja bussilta eli kaikkiaan noin 5 km. Jospa toi vähän lisää terveitä minuutteja.

Äänestä
  • kaikki taudit ovat olleet tai ovat, verenpaine, sokeri, verenohennus, plus muut lääkkeet. Näin talvella en kävele tanssin kylläkin ja ... jne. syöpää leikattu, sydäntä korjattu, viina sopii kaikkien kanssa yhteen.

    Äänestä

  • Minäkin tunnen olevani terve, eikä ole mitään lääkityksiä. Muistan kuitenkin joitakin työkavereita, jotka aina puhuivat vain sairauksistaan. Olivat kai saaneet sympatiat kotona vain sairastamisen kautta.
    Säälittävää ainainen sairauksien valittelu. Kaikillahan on jotain kremppaa, mutta maailmassa tapahtuu paljon mielenkiintoisempiakin asioita, kuin naapurintädin kolesterolin nousu. Minusta sairauksista valittaminen on heikkouden merkki.

    Äänestä

  • Joo, jossain vaiheessa noin ajateltiinkin, että jos 5 vuotta on mennyt, eikä syöpä ole uusinut, niin se on parantunut. Nyt on tullut uusi kriteeri. Jos syöpä alunperinkin on ollut levinnyt, niin nykyisen asenteen mukaan se on sen jälkeen krooninen parantumaton tauti, mutta silti se voi pysyä remissiossa, eli lepovaiheessa 10-15:kin vuotta. Ja taas alkaa elämään sopivan tilaisuuden tullen. Onhan meitä näin kokeneita.

    Vaikka syöpö on matkakummanimme, ei se silti elämän iloa vie. Sen kanssa oppii elmään, jos vain tahtoo. Tämä on niin ihmeellinen tauti, että se niittää hengiltä ihmisiä, joilla on kaikki elämisen mahdollisuudet, ja sitten taas ihminen, jolla ei enää ole toivoakaan, niin kas, kaveri elää vielä jopa 20 vuoden kuluttuakin onnellisena. En tiedä, onko minkään taudin kohdalla korostettu niin paljon sitä omaa ajattelua ja taistelutahtoa, kuin syövän kohdalla? Ja sittenkään se ei kaikkia auta, vaikka on kuinka luja taistelutahto. Sevaan niittää satoaan niin käsittämättömällä tavalla. Toinen syöpäpotilas elää kymmeniä vuosia vielä siitäkin huolimatta, että se tauti kytee hänessä.

    Äänestä

  • sorry valittajat kirjoitti:

    Minäkin tunnen olevani terve, eikä ole mitään lääkityksiä. Muistan kuitenkin joitakin työkavereita, jotka aina puhuivat vain sairauksistaan. Olivat kai saaneet sympatiat kotona vain sairastamisen kautta.
    Säälittävää ainainen sairauksien valittelu. Kaikillahan on jotain kremppaa, mutta maailmassa tapahtuu paljon mielenkiintoisempiakin asioita, kuin naapurintädin kolesterolin nousu. Minusta sairauksista valittaminen on heikkouden merkki.

    ovat selän takana valittava kansa. Ei silloin, kun on tilaisuus.

    Äänestä

Onhan sairauksia joihin emme voi vaikuttaa, mutta paljonko on niitä, jotka itse aiheutamme??? Ylipaino, tupakointi, alkoholin liikakäyttö jne, ovat sairauden aiheuttajia, joihin voimme itse vaikuttaa... Uskompa että suurin osa sydän ja verisuonisairauksista johtuvat juuri noista... Samoin diabetes... Perinnölliset geeneissä saadut jutut ovat erikseen samoinkuin työperäiset...

Kyllä itsestä huolehtiminen on aloitettava paljon ennen kun merkit moisista vaivoista ilmoittavat itsestään... Elämäntapojen muutos esim. eläkkeelle jäädessä, kun tuota työn antamaa "liikuntaa" ei ole, kostautuu usein juuri painon nousuna sohvalla... Myöhäistä useinkin on tehokkaan liikunnan aloitus kun esim. paha sydäninfarkti on käynyt... Sopivalla elämäntavan muutoksella tästäkin selviää... Moni on päässyt eroon diabeteksestään juuri ruokavaliolla ja painon pudotuksella...

Niin... Kyllä liikuntakyky katoaa jollei sitä käytä!!!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


1943 kirjoitti:

täällä Suomessa kauemmin kuin EU-maissa keskimäärin, vaikka kuolemme keskimääräistä vanhempina. Niin kerrottiin yhdessä lehtijutussa. Miten mahtaa olla oma kohtalo tässä asiassa? Ei edes osaa kuvitella, miten itse ajattelee, jos joutuu elämään kauan hoidettavana. Nyt ajattelen, että kerrasta poikki olisi paras.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu