toinen korvani, joka on sairas sisäkorvasta, ja tutkittu on kuvaamalla, että niin on, vaan ei tiedetä vielä syytä muutoksiin sisäkorvassani. Kortisonikuurin aikana, jonka korvalääkärini määräsi minulle, ei korvani tällä tyylillä tinnittänyt, mutta nyt kun kortisoni on jo aikapäiviä sitten loppuun syöty, on sairas korvain taasen vallan mahdoton, inhottavaa kuunneella tinnityksen lisämausteena tuota sykkeen tahtista hupsutusta.
Tasapainokin on liikkuessani vallan kadoksissa. Tärykalvossa on tympastiaputki, mutta ei siitä näköjään minkäänlaista apua ole, en ainakaan ole havainnut minkäänlaista hyötyä.
Rassaa todellakin jo koko elämistä.
Onko kohtalotovereita kenties??
Tasapainokin on liikkuessani vallan kadoksissa. Tärykalvossa on tympastiaputki, mutta ei siitä näköjään minkäänlaista apua ole, en ainakaan ole havainnut minkäänlaista hyötyä.
Rassaa todellakin jo koko elämistä.
Onko kohtalotovereita kenties??
Vastaukset 4
Vanhimmat
Että ei löytynytkään toista tänne kirjoittavaa samoista oireista kärsivää.
Olen siis suomi24:n palstan uniikkitapaus!
Kyllä näissä tinnityksissä on niin monia mausteita, ettei taida kahta samanlaista tapausta löytyvän.
Kortisonia on haluttanut kokeilla, mutta sivuvaikutukisa pelkään.
sivuvaikutustensa vuoksi pelätä. Minun koko vartalooni kortisoni todellakin vaikutti monin eri tavoin.
Syötätti enempi kuin normisti, eli turposin kuurin aikana, ja unirytmiä häiriköi jne.
Eräs yöllinen kokemus täytyy kertoa vaikka ei ihan samanlaista olekaan.
Valvoessani sängyssä pää tyynyllä kuulin oman sydämeni sykkeen yhtä selvästi kuin olisin kuunnellut jonkun toisen rintakehää. Jopa silloin tällöin sattuva lisälyöntikin kuului hyvin. Eteisten ja kammioiden lyönnit erottuivat toisistaan.
Mutta lisää: Pidän rannekelloani tyynyn alla. Se on miesten vieterikello. Sen tikityksen kuuntelu vaatii keskittymistä enkä kuule sitä kolmea senttiä kauempaa korvastani. Mutta nyt, monena yönä se kuuluu tyynyn läpi niin selvästi, että lievä metallinen kaikukin on mukana. Volyymi on käsittämättömän kova. En ollut unessa, kuuntelin nakutusta tuntikausia.
Kuulossa täytyy olla jokin ominaisuus, joka tilapäisesti parantaa herkkyyttä. Vai olisiko arkisempaa selitystä?