Itse uskon siihen oikeaan. En välttämättä taivaaseen määrättyyn, mutta siihen, että koska rakastuminen on hirvittävän vaikeaa, meille ei jää kovin monia vaihtoehtoja. Se vaatii niin monia tekijöitä. Sitä kemiaa, samankaltaisen arvomaailman, täydentävät luonteet, samankaltaisen ymmärryksen elämän suhteen.
Se on maailman inhottavin tunne kun huomaa jonkun ihmisen olevan rakastunut sinuun ja itse et kykene tähän vastaamaan. Voit ajatella, että teillä on paljon yhteistä, voit ajatella että hän on ihana ihminen, kiltti eikä tee kenellekään pahaa, mutta ei se vain menee niin. Harmillista kyllä ja joutuu tuottamaan toiselle pettymyksen. Ja itse saattaa olla se osapuoli, joka saa pakit ja silti sisimmässään tietää, että niin on parempi, koska rakkauden pitää olla molemminpuolista.
Sisareni hakkasi päätään monia vuosia. Oli vaikka millaisia miehiä, osan perään itkettiin, osan takia surtiin, kun toisen sydän särkyi. Viisi vuotta sitten hän tapasi miehen, joka on kuin miespuolinen sisareni. He ovat ulkonäöltäänkin samanlaisia (kuten monet avioparit). Se on vain niin uskomatonta. Heidän kanssakäymisensä on luontevaa. Ihan kuin he olisivat tunteneet toisensa aina :) Sisareni säihkyy edelleen.
Toivon itsellenikin sellaista, mutta kai se on tuuriakin. Kaikki eivät tuota tunnetta koskaan koe.
Se on maailman inhottavin tunne kun huomaa jonkun ihmisen olevan rakastunut sinuun ja itse et kykene tähän vastaamaan. Voit ajatella, että teillä on paljon yhteistä, voit ajatella että hän on ihana ihminen, kiltti eikä tee kenellekään pahaa, mutta ei se vain menee niin. Harmillista kyllä ja joutuu tuottamaan toiselle pettymyksen. Ja itse saattaa olla se osapuoli, joka saa pakit ja silti sisimmässään tietää, että niin on parempi, koska rakkauden pitää olla molemminpuolista.
Sisareni hakkasi päätään monia vuosia. Oli vaikka millaisia miehiä, osan perään itkettiin, osan takia surtiin, kun toisen sydän särkyi. Viisi vuotta sitten hän tapasi miehen, joka on kuin miespuolinen sisareni. He ovat ulkonäöltäänkin samanlaisia (kuten monet avioparit). Se on vain niin uskomatonta. Heidän kanssakäymisensä on luontevaa. Ihan kuin he olisivat tunteneet toisensa aina :) Sisareni säihkyy edelleen.
Toivon itsellenikin sellaista, mutta kai se on tuuriakin. Kaikki eivät tuota tunnetta koskaan koe.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mene ulos ja etsi suhteesi. Täältä löydät vain hyväksikäyttäjiä.
jotain etsimässä ?! en huomannut?? Hän kirjoitti vain kauniin ajatuksensa
Mene sinä ulos "muka hyvää tarkoittavine" neuvoinesi....
Ei kuulunut aiheeseen mitenkään, että ottaa täällä neuvojat aivoon
ihankuin ihmiset itse eivät tietäisi mitä tekevät ???
Juuri näin olen itsekkin kokenut, olen siis tavannut miehen joka voisi olla "veljeni" ja silti hän ei sitä ole.
Uskon että hän on minun rakkauteni, tai niin, minä rakastuin häneen. Aikaisemmin en olisi voinut kuvitellakkaan ihastuvani itsenikaltaiseen mieheen... olen hämmästynyt tästä ja onnellinen että olen hänet kohdannut.
Odotan vain että tiemme kohtaavat...tulevaisuus yhdessä. Kukaan muu ei ole niin kuin hän
ajattelen oman puolikkaani olevan juuri hirveän samanlainen mitä itse mutta hyvässä mielessä että se tuo suhteeseen hyvää ei vain korosta molempien pahoja piirteitä, mitään jeesustelijatyyppiä tai herra täydellisyyttä en etsi enhän itsekään ole täydellinen.samankaltaisuus muttei mitään liian vaikeaa ja mahdotonta.Se olisi helppoa ja kävisi kuin leikki, hanska käteen tai tanssi mitä niitä sanontoja on...hän olisi oikea minulle.Saisimme kaiken, kaiken, kaiken.
Tuo tanssi vertaus on hyvä. Minusta sellaisessa suhteessa saa olla ihan oma itsensä- tietysti toista kunnioittaen. Ei mitään toisessa jatkuvaa roikkumista, ei sairaalloista mustasukkaisuutta. Suurta rakkautta, intohimoa, mutta myös suurta ystävyyttä. Saa nauraa räkä poskella, kaivaa nenää, olla hiukset likaisinakin ja toinen välittää. Ja tärkeintä, ettei kumpikaan pidä parempana tai tärkeämpänä osapuolena itseään.