Tuossa alempana joku kirjoitti tuosta kansainvälisyydestä. Meillä on sillä tavalla, että lastemme nimet ovat Aleksi, Laura ja Marleena. Aleksia ulkomaalaiset ovat kutsuneet nimellä Alex, Laura taas on ollut Laura ja Marleena on muotoutunut nimeksi Marlene eli ei ainakaan ole ollut meillä ongelmia ulkomaalaisten kanssa. Minun nimi on ollut sitten Christine ulkomaalaisille. Mieheni on Paavo ja sitä ulkomaalaiset ovat kummastelleet.
kansainvälisyydestä
Kristiina
6281
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
minun nimeni on Valpuri eika kukaan ole sita miksikaan muuntanut, saati sen kummemmin ihmetellyt. Ja hyva niin.
Minakaan en ole hakenut englanninkielisia versioita tuttavieni nimille, kylla mina kykenen jollain lailla lausumaan esim. italialaisia, zimbabwelaisia, intialaisia, norjalaisia nimia, samalla tavalla kuin he kykenevat suomalaisiin.
Minunkin nimeni on perinteinen suomalainen. Ei sitäkään ole kukaan sen kummemmin ihmetellyt tai tehnyt mitään englantilaisia muunnoksia nimelleni.
Ulkomaillakin ihmiset ovat ihan tavallisia ihmisiä ja 100 prosentin varmuudella ymmärtävät, että kiinalaisella on todennäköisesti kiinalainen nimi, norjalaisiella norjalainen, ranskalaisella ranskalainen jne. ja Suomesta kotoisin olevalla suomalainen nimi. Kuka tahansa aivan varmasti ymmärtää, että on eri kieliä ja kulttuureita ja erilaisia nimiä.
En minä todellakaan kummastele, jos jollain alkuasukkaalla viidakossa on nimi Podfkwal Tkdkgöl. Kuka tahansa oppii lausumaan minkä tahansa nimen, jopa suomalaisen nimen.
Olen päivittäin paljon tekemisissä ulkomaalaisten kanssa ja jatkuva nimen tavaaminen jokaisen puhelun ja tapaamisen yhteydessä vituttaa oikein helvetisti, kun vastapuoli ei itseni esiteltyäni samantien käsitä kuinka se kirjoitetaan, vaikka nimi on niinkin yksinkertainen kuin "Martti", englanniksi "Mootti" tai sitten se vääntyy muotoon "Marty". Helvetti.
Oikean kirjoitusasun, nimen alkuperän ja muiden epäolennaisuuksien selvittämiseen joutuu lähes aina haaskaamaan puolesta minuutista useisiin minuutteihin, etenkin kun vastassa on oikein utelias ja "muka kiinnostunut" smalltalk-expertti, jolle saa selvittää kyllästymiseen asti sukujuurensa ja nimen alkuperän.
Onneksi nimeni ei kuitenaan ole mikään helvetin "Väinö-Petteri". Siinä nimittäin voisi nimenmuutos tulla hyvin äkkiä ajankohtaiseksi.
etko sina koskaa tee samaa ulkkareille joiden kanssa olet tekemisissa?
Pieni vaiva.
Mina usein tavaan nimeni saman tien suoaan esittelyn jalkeen ja sitten asia on hoidettu.
...ellei tarvitse tehdä sitä jopa kymmeniä kertoja päivässä.
mutta jos miettii, miten lapsi pääsisi samasta tilanteesta tulevaisuudessa helpommin,on ehkä syytä valita lyhyt nimi. Sellaista nimeä ei olekaan, joka on kaikilla kielillä helppo kirjoittaa. Suomalaisia nopeasti tavattavia nimiä esim. Leo, Pia, Mia, Elo, Ola, Ano, Ea, Lea...