Niin, kaikillahan meillä on ongelmansa ja yksi niistä saattaa olla pelaaminen.
Itselläni on ollut ongelmia kaikkien addiktioita herättävien asioiden suhteen läpi elämäni.
Eli olen siis addikti! (Joku tuumaa tässsä, oletpa nero.)
Nuorena olin ujo ja arka, kunnes löysin kuningas alkoholin, joka teki minusta "kuninkaan".
Sitä rallia ja hauskuutta kesti aikansa ja toimin monenmoisissa pippaloissa herran ja narrin roolissa, kunnes monesti lyöty kirves alkoi ruostumaan ja vanhat vitsit oli jo naurettu.
Sitten tapasin uuden ystävän= Rauhoittavat lääkkeet, sielua ravistaviin krapuloihin, ja se jos mikä antoi uutta pontta jatkaa juomista, miettimättä huomista ja HUPS! Sehän lisäsi vain juomista. Seuralaisista ei ollut pulaa ja elin tavallaan unelmaa, jolla ei ollut päämäärää.
Pikku hiljaa kuitenkin elämä alkoi näivettyä enenevissä määrin.
Pelailin paljon jo nuoruudessa kolikkopelejä ja "mustaajaskaa" baareissa. Välillä meni sadoista markoista pariin tuhanteen, silloin kun hävisi niin vitutti, mutta jos voitti joskus tonnin vanhaa rahaa, niin kaikki oli paremmin, kuin hyvin.
No, tuosta on jo aikaa.
Unohdin pelit jollakin tasolla, eivätkä ne näytelleet suurta roolia pitkään aikaan.
Mutta, auta armias! Nettipokeri! Siitä olisi Columbuskin ollut aikoinaan ihmeissään.
Tänä armonvuonna 2010 tein totaalisen löytöretken kyseiseen maailmaan häviten n. 32 000 EUROA!
Kaikki viina/pilleripäin tehdyt törppöilyt ovat lastenleikkiä tähän konkurssiin nähden!
Mutta, kuten aloitin niin olen addikti, enkä siitä miksikään muutu. Välillä haluaisin todella muuttua, mutta jokainen askel parempaanpäin muistuttaa entisestä, horjuttaen askeleen edestaas.
Lopotomia olisi oikea lääkitys, sillä en halua aiheuttaa muille pahaa oloa, mutta olemalla itseni teen sen. :(
Toivon kaikille hyvää Joulua Paremmat uudetvuodet!
Ps. En tiedä, miksi tänne rustasin? No, ehkä jokin Toivo tai lapamato mussa vielä pihisee. ;)
Itselläni on ollut ongelmia kaikkien addiktioita herättävien asioiden suhteen läpi elämäni.
Eli olen siis addikti! (Joku tuumaa tässsä, oletpa nero.)
Nuorena olin ujo ja arka, kunnes löysin kuningas alkoholin, joka teki minusta "kuninkaan".
Sitä rallia ja hauskuutta kesti aikansa ja toimin monenmoisissa pippaloissa herran ja narrin roolissa, kunnes monesti lyöty kirves alkoi ruostumaan ja vanhat vitsit oli jo naurettu.
Sitten tapasin uuden ystävän= Rauhoittavat lääkkeet, sielua ravistaviin krapuloihin, ja se jos mikä antoi uutta pontta jatkaa juomista, miettimättä huomista ja HUPS! Sehän lisäsi vain juomista. Seuralaisista ei ollut pulaa ja elin tavallaan unelmaa, jolla ei ollut päämäärää.
Pikku hiljaa kuitenkin elämä alkoi näivettyä enenevissä määrin.
Pelailin paljon jo nuoruudessa kolikkopelejä ja "mustaajaskaa" baareissa. Välillä meni sadoista markoista pariin tuhanteen, silloin kun hävisi niin vitutti, mutta jos voitti joskus tonnin vanhaa rahaa, niin kaikki oli paremmin, kuin hyvin.
No, tuosta on jo aikaa.
Unohdin pelit jollakin tasolla, eivätkä ne näytelleet suurta roolia pitkään aikaan.
Mutta, auta armias! Nettipokeri! Siitä olisi Columbuskin ollut aikoinaan ihmeissään.
Tänä armonvuonna 2010 tein totaalisen löytöretken kyseiseen maailmaan häviten n. 32 000 EUROA!
Kaikki viina/pilleripäin tehdyt törppöilyt ovat lastenleikkiä tähän konkurssiin nähden!
Mutta, kuten aloitin niin olen addikti, enkä siitä miksikään muutu. Välillä haluaisin todella muuttua, mutta jokainen askel parempaanpäin muistuttaa entisestä, horjuttaen askeleen edestaas.
Lopotomia olisi oikea lääkitys, sillä en halua aiheuttaa muille pahaa oloa, mutta olemalla itseni teen sen. :(
Toivon kaikille hyvää Joulua Paremmat uudetvuodet!
Ps. En tiedä, miksi tänne rustasin? No, ehkä jokin Toivo tai lapamato mussa vielä pihisee. ;)
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.