Poikaystävän perhe

no mulla oli sama homma aluksi,en osannu mieheni isälle puhua mitään,mieheni äidin kanssa juttelin jotain joskus vähä,nyt ollaan oltu 4v yhdessä ni alkaa jo helpottaa se jännitys ja saatan joskus pari sanaa sanoo mieheni isälle :) ja jos esim samassa ruokapöydässä olette ni eihän sun tarvi sille poika ystäväs isälle puhuu vaan voit puhuu sekä isälle että äidille kummalleki,jos se helpottais.
Ja kyl mun mieheni vanhemmat ymmärsi aluksi sen että jännittää,ni ne sit yleensä kyseli minulta kaikkee ja mä vastailin,vuosi melkein meni sillain,sit rohkaistuin aina vähä pari sanaa sanoon ja nykyään juttelen mieheni äidille kaikkee maan ja taivaan väliltä,pystyn puhumaan hänelle melkein kaikesta ja hän on minulle todella tärkeä ja rakas.
Mieheni isälle puhun kunnolla vain silloin kun olen kännissä,yleensä tervehdin ja saatetaan pari sanaa vaihtaa säästä,lapsen oppimiset ja kuulumiset kerron ja sit jätän mieheni isänsä kanssa jutteleen miesten juttuja ja menen mieheni äidin luo keittiöön auttamaan ruoanlaitossa.

Eli kyl se siitä lähtee ja ku tutustuu paremmin ja aikaa kuluu ni kyl se jännityski loppuu joskus :) rohkeesti juttelet kaikkee,puhut vaikka että kuin kovia pakkasia nyt ollu ulkona tai jotain säästä ym. :)
tsemppiä ja voimia :)

Vessassa heitä vielä vedet syliin niin ihmiset voi luulla että olet kussut housuihisi. Ei elämä kaadu siihenkään vaikka oikeesti pissaisit housuihisi jännäpissat :D