http://www.teamstyrbord.com/ -linkistä löytyy Beneteau -laatua. Onneksi minulla on Bavaria tai Swan
Onneksi ei ole Beneteau
ARC 2011
593779
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 59
Vanhimmat
Johan se on aikakin että venepuolella tulee sama käytäntö kuin muussakin maailmassa.
Kun vehettä käyttää kilpailutoiminnassa niin takuut raukeaa, sama pätee autoihin, kelkkoihin ja muihin ajoneuvoihin.
Ihan oikea systeemi, kilpailussa vehkeet ovat kovemmalla kuin tarkoitus on, ja siellä ollaan omalla vastuulla.
Veneessä vika, jos sen saa purjehtimalla rikki. Veneen tulee aina kestää enemmän kuin kipparin ja paljon enemmän kuin kipparin vaimon, kuten aikaisemmin yleisenä totuutena pidettiin.
Ei missään tuotteissa, ei siis missään takuu koske jos tuotetta käytetään kilpailussa.
Niin se vaan on
Ja mielestäni ihan oikein.
En minö haulua venettä tilatessani olla se, joka maksaa kilpailijoiden rikkomiset.
Kun katsoo sitä videota sieltä ruotsalaisesta kisasta niin ymmärrän ihan hyvin että veistämö sanoutuu irti vaurioista jotka syntyvät kisailussa.
Edelleen veneen on pakko kestää kaikki purjehduksesta aiheutuvat, siis myös kilpapurjehduksesta aiheutuvat rasitukset. Kivilleajot ja yhteentörmäykset ovat sitten oma lukunsa.
Kilpailu on kovaa hommaa, sinne mennään omalla vastuulla, jos ei ole varaa ei pidä kilpailla.
Sama homma se on kaikkialla, takuut ei kata kilpailutoimintaa, miksi ihmeessä sen pitäisi veneilyssä kattaa?
Purjehduksesta aiheutuvat rasitukset voivat tulla aivan yhtä hyvin vastaan muussakin purjehduksessa kuin kilpailussa. Tulee sekä vahinkoja että sääyllätyksiä ja kokemattomalle vielä paljon helpommin. Siksi.
Samalla lailla voi tulla rasituksia autoon samoin kuten kilpailussa niin siviilivvä.
Mutta kuten sanoin niin näemmä ihan oikean linjan on valmistaja ottanut.
Kilpailutoiminta on kilpailutoimintaa ja se on ihan jotain muta kuin pyhäpurjehdus.
Kilpapurjehduksella ja pyhäpurjehduksella on sen verran eroa, että kilpaillessa merelle lähdetään kalenterin mukaan, pyhäpurjehdukselle sääennusteen mukaan. Kilpaillessa useammin, mutta ennen pitkää pyhäpurjehduksellakin joutuu koviin olosuhteisiin. Eikö valmistajalla ole vastuuta pieleen menneen sääennusteen varalle?
valmistaja tuotetta myydessään, että myytävä vene ei kestä kilpapurjehdusta? Auttaisi ostajaa veneen valintatilanteessa.
Oltiin Purjelaivasäätiön vuokraamalla beneteau 50 Portugalista Kanarialle neljä vuotta sitten. Veneen keulahytistä irtosi pitkittäislaipio ja rustit alkoivat vuotaa, kun puskettiin 18-22 m/s tuulessa sivuvastaiseen ihan normiajoa. Aivan järkyttävää rutinaa ja kolinaa. En ymmärrä kuka tällaisen veneen on muka tarkastanut avomerikelposeksi A-kategoriaan Eli jopa 28 m/s tuuleen, jossa aallotkin voivat olla yli 6 metrisiä. Pilipali paskaa...
Midnight Sun, Beneteau 50 jossa oli muuntuva sisäjärjestely. Missäköhän sekin seilaa nykyisin? Oli siis Midnight Sun-vuokraamon lippu-nimikko-edustusvene ja talveksi vuokrattuna Purjelaivasäätiölle.
Köyhillä ei ole varaa edes omaan veneeseen atlantin ylitykseen, niin eipä ole varaa sanoa purjeveneistä yhtään mitään.
Harmittaahan se köyhiä vainoharhaisia uppotukkipurjehtijoita, jos joku first 40.7 purjehtii ohi 100m2 purjealallaan.Sitä harmitusta sitten puretaan tänne palstalle eri mieltä oleviin.
Eräskin valitti, että genoakiskot ovat vanhoissa halvoissa enlantilaisissa kilpafirsteissä irronneet, ei tajunnut, että muutammalla pultilla ja sikafleksillä olisi saanut edullisesti haipakkaa kulkevan purren.
http://www.boatshop24.co.uk/MjU1ODJ QU5DQTEy=-Beneteau_First_40_7.html
Sattu vastoin ennustetta viiime syksy-yönä huono keli: puuskissa 32 ms ja muuten 26ms ja piti nousta 50 astetta tosituuleen.
Veneeseen ei tullut muuta kuin Nooan hevosenkenkäteline vääntyi tuulen paineesta suoraksi ja harkenin vaunujen purjetapit vääntyi.
Jos vene olisi ollut huonompilaatuinen, niin olisin vaimon kanssa vainaja.
On kiva tunne, että veneeseen voi luottaa. On kirjoitettu, että Jumalakin lepää joskus.
No oli sinulla keli! Tuollaista ei usein tapahdu, kerro vähän tarkemmin. Missä ja milloin tuo tapahtui, vielä kiinnostaisi mistä ja mihin olit menossa.
Ei se tiedä edes mikä vene sillä on, bava tai swan;-)
Varmaan sillä on joku bava, ei swanin omistajan tarvitsisi kohottaa omaa egoaan mollaamalla toisia brändejä.
Joo, oltiin menossa Reposaaren sillalta Kokkolaan ja tekstiviesti sääennuste oli 14 ms. reklamoin ilamtieteen laitokselle merisään ennusteongelmaa, tässä vastaus:
Hei,
Kiitos palautteestasi. Tarkistan, mikä tilanne on ollut tuona ajanhetkenä (maanantai-ilta 11.10. - tiistaiaamu 12.10.) ja otan sinuun yhteyttä. Saisinko puhelinnumerosi, jotta voisin tarkistaa myös sms-lokistamme tilanteen?
ystävällisin terveisin
Teija Seitola
Ilmatieteen laitos
tyttö soitti viestin jälkeen ja kertoi, ettö Pietarsaari -Kallanilla oli puuskissa 31,5 ms ja keskiarvo oli 26 ms.
Meidän ongelma oli, että en uskaltanut laskea myötäseen, sillä sisääntuloon olisi ollut riskin päälle. Näkyvyys oli yöllä nolla, oli jopa vaikea hengittää roiskeessa, piti päästä Kokkolasta sisään; se on leveä ja hyvin merkitty.
Hyvin nousi, jäi vielä 10 astetta varaa.
Ilmanpainetta seuraammalla tuskin olisitte lähteneet 26 m/s keliin.
Lisäksi on todella eri juttu ryskyttää muutama tunti itämerijärven aallokossa porista kokkollaan vs. monta päivää valtameriaallokossa brittein saarten ympäri.
Että molemmissa tapauksissa voin antaa vain yhden neuvon, jos tuntuu että on liian kova keli, menkää rantaan, jos ei keli tunnu liian kovalta, jatkakaa matkaa. TYurha se on täällä henkseleitään apukutella missä on paremmat tai huonommat aallot ja missä meinas henki mennä jne jne.
Tuskin se kovin kauheaa on jos jaksaa porista kokkolaan asti mennä.
Ja riippuu minne menee kokkolaan niin eipä se ole paha mennä sisään kovallakaan kelillä.
Mä sanoisin, että jos on liian kova keli, niin menkää kauemmas rannasta herran tähden, rantaan sitten vasta suotuisammissa oloissa! Kaikkein vaarallisimmat paikat on rannan lähellä, merellä voi vaikka pysähtyä huilaamaan kun ympärillä on tilaa, ja odotella kelin paranemista. En tiedä miten hyvin tämä pätee Itämerellä, mutta maailmalla moniin satamiin ei ylipäätään ole menemistä myrskyssä. Paras ois tietenkin olla jo valmiiksi satamassa ennen kuin myrskyää, mutta aina siihen ei ole mahdollisuutta. Eli vaikka kovassa kelissä olisi suuri houkutus painella satamaan "turvaan", siinä voi käydä huonosti, kuten kävi sille eräällekin saksalaisveneelle joka meni nurin Marokon rannan edustalla yrittäessään satamaan, koko miehistö yhtä lukuunottamatta menehtyi.
Oltko kuulut suomessa murtuvista metrien aalloista?
Toki os ajat hiekkarantaan mutta kuka sinne ajaisi.
Suomessa ei taida olla montakaan satamaa jonne ei kovassa kelissä voisi mennä, ainoana ongelmana tulee mieleen jos kone ei jaksa painaa vastatuuleen.
Kokkolan pursiseuroihin on oikein hyvä mennä kovassakin tuulessa, oikeastaan erittäin hyvä.
eikä matkallakaan ole juurikaan sellaista paikkaa jonne ei olisi asiaa. Kallaniin voi mennä kelissä kuin kelissä. Mässkäriin pääsee kelissä kuin kelissä...
suomessa on turha selittää että olisi ollut kovaa ja pkko mennä.
Itse olen ollut kanaalilla kun satamat suljetaan, mutta sillon vedetään purjeet alas tai mennään piihin, tungetaan punkkaan 2 mehukannun kassa ja odotellaan, siellä aalto voi käydä pahaksi, mutta ääliö se on joka antaa veneessä paikkojen revetä kelin takia, jos kiskot ei kestä vetoa niin purjeet pois.
Järjen käyttö on aina sallittua.
No nyt alkaa valjeta. Satamaan voikin mennä yön pimeydessä vajaan 30 m/s myötätuulessa suojaan, ettei tarvitse rikkoa venettä merellä. Veneen kun ei tarvitse kestää purjehdusta, eikä ainakaan leen rannasta pois pääsyä. Aivan kuten veneen ei tarvitse kestää kilpapurjehdustakaan.
Ja toisen mielipiteen mukaan 170 mpk noissa oloissa on parin tunnin mitätön rykäisy järvellä... Mitähän sieniä täällä on syöty jo ennen joulua.
Itämeri on murtovesiallas eikä meri, siinä on alle prosentti suolaa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Itämeri
Järvipurjehdustä siis täällä kotivesillä harrastamme. Päijänneskaba taitaa olla jotain 170 mpk, esim.
Päitsi on jotain 170 mpk. Siis suunnilleen, tarkemmin sanoen 64 mpk. Aivan yhdentekevä ero meren mittakaavassa.
Makeaa, murtovettä tai suolaista, aivan samantekevää, kun takana on parisataa mailia avointa. Mataluus vain jyrkentää Pohjanlahdella ikävästi aallokkoa.
On selkeä ero itämeren keveissä sääoloissa verrattuna koviin Atlantin sääoloihin. Siksi kotiveisllä purjehdimme melko pienellä järvellä, titämerellä harvoin tulee kovaa ja jos tulee kovaa, suojaisa satama on aina korkeintaan päivän purjehdusmatkan päässä.
Entä sitten, jos kovaa tuulta on vain harvoin? Sitä kuitenkin joskus on ja silloin joudut pysyttelemään erossa leen rannasta ja sillä rannalla olevista satamista. Päivän purjehdusmatkan päässä oleva satama ei paljoa lohduta, se on yhtä kaukana kuin viikon matkan päässäkin oleva, jos sitä todella tarvitsee.
Etkö mitään selitystä keksinyt Päitsin reitin pituudelle?
Itämeren säätietoja saa netistä helposti ja itsekin voi katsella taivaalle, pilvikarttoja ja seurata ilmanpaineen kehitystä, joten on omaa huolimattomuutta, jos itämerellä joutuu pahaan keliin.
http://www.ecmwf.int/products/forecasts/d/charts/medium/deterministic/msl_uv850_z500/
Tämän juonteen alku oli aivan tyypillinen tapaus pahaan keliin joutumisesta. Ennuste lupaa ehkä kovaa tuulta, mutta ei myrskyä ja samaa näyttävät omat havainnot. Sitten kehittyykin yllättävällä tavalla uusi matalan osakeskus ja tuulta tulee enemmän ja toisesta suunnastakin. Sanotaanko sitä huolimattomuudeksi? Omalle kohdalle sellaista on kyllä sattunut pariinkiin kertaan. Ei siinä ole niistä keskiarvoista suuremmin iloa, veden suolattomuudesta ei sitäkään vähää.
Ilmanpaine laskee matalan keskuksen lähestyessä. Jos paine putoaa tunnissa paljon, on myrskyä luvassa.
http://www.flyingineurope.be/aviation_weather_maps.htm
Mistäs löydät ääliön, joka ei tuota tiedä. Pitäisi vain tietää, että ilmanpaine alkaa kohta nopeasti laskemaan, jotta osaisi oikeaan aikaan varautua.
Kisa oli siis Around Britain Race, ei ARC, eli aivan erilaiset (yleisesti ottaen paljon kovemmat) olosuhteet. Jos lukee linkin takana olevia vähän vanhempiakin tekstejä on siellä venettä arvioitu melko monipuolisesti. Kertomuksesta saa sen vaikutuksen että nämä olosuhteet veneen olisi pitänyt kestää; takuuasia on sitten asia erikeen.
Kuvien perusteella näyttää siltä, että laipiot on liimattu kiinni. Ei siis laminoitu runkoon? Jos näin on, niin kuulostaa arveluttavalta?
Avuksi:
http://www.terpol.fi/
Kyllä ne laipiot ja muut paikat paukkuvat swaneissakin kun tarpeeksi rytkyttää vaikka olisi kuinka laminoitu.
Saattaa olla, että irtoilee myös Swaneissa, onko heittää linkkiä? Luulisi kuitenkin, että laminointi olisi parempi tapa kiinnittää laipio kuin liimaaminen? Epäilemättä liiman valmistaja on sitä mieltä, että liima on ihan yhtä hyvä, jollei jopa parempi. Mutta jos unohdetaan myyntipuheet...
Kiitos Terpol-linkistä, mitä hyötyä siitä on?
Tässä sulle eräs projektiswani. Mikään ei kestä ikuisesti, tuollakin aloituksen benella on purjehttu jo 3 kesää kovissa keleissä. Uusi HR:hän ihan paska on kuten tuore svedukeissi osoittaa.
http://syroxanne.se/english/
■New teakdeck
■New main engine – Perkins M92, 1700 hours (1/1 2010)
■New cabin heater – Ebensprächer luftburen 6 kw
■New freezer and refrigerator – Danfoss 24 v
■New rodrigg
■Repainting of the hull
■Sand blasting of the bottom to clean glasfiber – when pained with 7 layers of epoxy
■Two new GPS plotters (one at the steeringwheel and one in the navigation area)
■New radar
■Recondition of the B&G instruments
■New VHF radio
■Recondition of the 220 V diesel generator – 3,5 Kw 250 V / 16 Amp
■New 24 V main generator, Prestolight 175 Amp, 2 polig
■New generator for engine batteries, Prestolight 70 Amp, 2 polig
■A throughout recondition of the steel frame that holds the keel.
■New toilettes
■New propeller, Gori
■Etc, etc.
Everything (pluming, electrics, clothing, interior teak, etc.) has been currently updated and maintained. Roxanne is in mint condition. All systems and equipment are working properly
Mä oon kyllä järkyttynyt tosta Beneteausta, mun mielestä 3 kesää ei ole aika eikä mikään, kyllä veneen kuin veneen pitäisi kestää paljon pidempäänkin ilman tuollaisia vaurioita!! Kyse ei todellakaan ole siitä, että sitä ois käytetty kovissa oloissa, tai edes ympärivuotisesti. Huhhuh. Tuo kertoo kyllä todella selkeästi karua tarinaa siitä, miten huonosti veneet nykyään valmistetaan, miten heikkoa tekoa ne ovat ihan alun alkaenkin. Kertakäyttökulttuuri on löytänyt tiensä venealallekin. Aika pelottavaa, ottaen huomioon veneiden käyttötarkoitus ja -alueet. Vastuutonta toimintaa. Ja täysin vastuutonta merkata tuollaiset veneet muuksi kuin rannikko- tai saaristokäyttöön soveltuviksi.
En todellakaan uskalla ostaa Beneteauta, ja valitettavasti usko muihinkaan uusiin perustuotantopaatteihin ei ole sen lujempi. Sopii toivoa, että ns. laatuveneveistämöt välittävät maineestaan vielä sen verran, että pitävät yllä jotain tasoa. Tosin viimeaikaisista HR-jutuista päätellen näin ei välttämättä ole...
Jokohan alkais porukka tajuta miksi maailmalla pyörivät pitkänmatkan veneet ovat usein vanhoja veneitä.
Juuri siksi että enää ei tehdä juurikaan hyviä veneitä, ja ne veneet joita tehdään ovat NIIN kalliita, ettei taviksella ole sellaiseen varaa.
Eli, kun ajattelet että lähdet kiertämään maailmaa eläkepäiviesi kunniaksi, niin valittavanasi on 3 venettä:
Uusi/uudehko moderni vene järkevään hintaan.
Uusi uudehko vanhyanaikainen vene sikamaiseen hintaan
Vanha/vanhanaikainen vene joka on rakennetu kunnolla ja on järkevän hintainen.
Jos siis harkitsette kunnon matkavenettä, niin katselkaa mitä maailmalla kirjoitetaan kyseisistä veneistä.
Blue Water Boat.. jne
Ei siellä juuri kehuta nykyajan halpisveneitä.
Mikähän tämän upotti? http://www.youtube.com/watch?v=lzgUFB4KrSM
Näkökohtasi olivat asiallisia. Kilpaveneiden rakenteissa voidaan tietoisesti mennä riskirajoilla (esim VOR), matkaveneissä mieluummin "varman päälle". Isoille vesille ei kannata valita venettä laituriparlamentin tai venemainosten perusteella. Merikelpoinen luja luotettava on oleellisempi valintakriteeri kuin uusi halpa tilava.
Listasi vaihtoehtoihin lisäisin myös runkomateriaalit
- lasikuitu/hiilikuituvahvisteinen muovi
- puuepoksi
- alumiini
- teräs
- ferrobetoni??
Enemmistö valitsee lasikuitumuovisen sarjavalmisteen Itämeren alueelle, mutta valinta ei näytä olevan yhtä selkeä purjehdittaessa Karibiaa kauemmaksi.
Tämä norjalainen oli omien polkujen kulkija. Ei valinnut veneekseen norjalais-ARC-purjehtijoiden tapaan luotettavaa saksalaista tai ranskalaista. Ja pohjaan meni.
Äksässä ne laipiot on laminoitu. Silti melkein uuden X-43 keulalaipio repesi irti, kun aalto iski keulaan.
http://sailyachtxia.wordpress.com/matkapaivakirja/
Hallberg Rassyn ongelmista ja "laadusta" täällä on puhuttu paljon.
Nyt oli esillä Swanin vaikuttava korjauslista.
Atlantin ylityksissä veneen tuhoon johtaneista ongelmista yleisin lienee vanhan ja pienen veneen peräsinongelmat.
Eiköhän sitä löydy ongelmia mistä tahansa venemallista, kun vaan etsitään.
Näyttää tosiaan siltä, että tuon veneen ylläpitoon on satsattu ja kuluvia osia on vaihdettu uuteen. Veneen varusteet kuluvat käsittääkseni samallalailla riippumatta siitä, miten veneen runko on rakennettu.
Pointtini tuosta Penetööstä oli kuitenkin se, että pidän arveluttavana laipioiden liimaamista. Jos ne on lisäksi liimattu sisämoduuliin, joka on puolestaan liimattu runkoon kiinni niin rakenne ei välttämättä ole kovin kestävä. Käsittääkseni sisämoduleiden liimaaminen ei aina onnistu kovin hyvin vaan rungon ja modulin väliin jää isojakin alueita, joissa liima ei ole ottanut kiinni.
Olettaisin, että tuossa Penetöössä rakenne on, ainakin osin em. syistä, liian heikko ja runko pääsee sen vuoksi elämään liikaa. Jos oikein ymmärsin niin ruotsalainen tarkastajakin oli pitänyt rakennetta liian heikkona. Kyllä veneen täytyy kestää merellä eikä se, että ollaan kilapiluissa muuta tätä asiaa millään tavalla.
Anna vaikka teräsvene meitin lapsille, kyllä ne sen hajalle saa;-)
Typerää keskustelua, selväähän on beneteau oceanis on leppoissaan matkapurjehdukseen eikä kisaamisen tarkoitettu. Eli sen ken uskoo esim, että puiset varvaslistat ja kannella seisova masto kuuluu valtameripurteen, voisi tutustua vaikka S&S 34:ään, jolla teini hijlattain kiersi maapallon yksin.
Beneteau First, joka on tarkoitettu myös kisaamiseen.
En osta Beneteauta minäkään. Sivusta olen seurannut yhden 57:n korjausyrityksiä, joissa uuden veneen irtoilevia laipioita on liimailtu takaisin ja omistaja riitelee valmistajan kanssa vastuista. Pahinta, mitä silläkään veneellä on tehty, on purjehdus Ranskasta tänne. Lisäksi olen olen nähnyt Espanjassa yhden katkenneen Firstin. Se hajosi Välimerijärven aalloissa matkapurjehduksella. Miehistö pääsi nipin napin lähimpään satamaan veneellä, mutta runko ratkesi lopullisesti kahtia, kun sitä laskettiin kölin varaan pukitettavaksi. Siis laskettiin, ei pudotettu.
En vain oikein usko, että Beneteau olisi erityisen huono valmistaja nykymittapuun mukaan.
Oli first tai oceanis, kuten sanottu kisoissa mennään täysillä ja voi väsyneenä tai pimeässä päiviä kestävässä kisassa mennä muutama aalllonotto pieleen ja vene iskee voimalla aaltoon, voit kuvitella että millaisia voimia syntyy kun 15 000 kiloa jysäytetään 10 solmua päin seinää.
On hyvä kertoa kauhutarinoita beneteau 50 ja 57 ft veneitä, koska niitä ei suomessa tule olemaan monta. Viime kesänä näin yhden helsinkiläisen benetau oceanis 50 veneen korpoströmissä. Enemmän mieleen jäi siellä saksalainen herrasmiesporukka x-442 veneellä.
Pienemmät firstit todennäköisesti laminoidaan yhtenä kappaleena, joten ei voi sitten päätellä mitään niiden laadusta isojen veneiden laadun perusteella. Joten kyllä sulle esim uusi first 35 varmasti kelpaa. Jos ei kelpaa, osta teräsvene.
Miksi luottaisin pienempään veneeseen, jos isommat valtamerille tehdytkään eivät kestä? Katkennut First oli nelikymppinen, mistä koosta alaspäin ne ovat luotettavia? Yhtenä kappaaleena laminointi ei auta, jos laipiot irtoilevat liimauksistaan.
Edelleenkään en usko Beneteaun olevan keskimääräistä huonompi valmistaja. Silti valmistajan vetäytyminen kaikesta vastuusta jo ainakin kahdessa tapauksessa rakenteellisten kysymysten ollessa kyseessä, on huolestuttava piirre. Sellaiselta valmistajalta en osta venettä, eli ei kelpaa uusi 35:kään. Eikä kelpaa teräsvenekään.
Jos noin huonosti on asiat, sitten pitää hankkia Beneteau Figaro.
http://blogs.sungard.com/fs_lasolitairedufigaro/tag/the-figaro-beneteau/
Näkeehän sen esim messuilla miten ala-arvoisesti Beneteaut ovat rakennettuja.
Olisiko jopa Bavaria paremmin rakennettu nykyään. Ei ole sattuma että First 50
on noin totaalisen rikki yhden kesän jälkeen.
Ei ole ihmiset vielä oppineet, että jos haluaa hyvän ja halvan pitää ostaa 2 kappaletta.
Jos ostaa ranskalaisen auton tai halpisveneen, niin mitäpä muuta voi olettaa.
Kyllä siinä on vain itseään syyttäminen.
Jos minä olen kilpatason sulkapallonpelaaja, niin en varmaankaan osta 14 euron mailaa markantalosta.
Millä motiiveilla tätä ranskis-/ Bava-keskustelua täällä taas käydään? Monellako kirjoittajista on omakohtaista kokemusta kummankaan maan veneistä? Onko oma vene HR, Swan tai Sweden Yachts? Vai olisiko se sittenkin jokin vanha suomalainen homeruuhi tyyppiä Avance, Sunwind tms.? Uusien sarjatuotantoveneiden mollaaminen ei tee siitä omasta 80-luvun veneestä ajanmukaista, ei sitten millään...
Jepp. paskalaatua eikä kestä vettä kuin nimeksi. Kaikki First 50´set, joita näkee esim. Välimerellä, Kanarialla ja USA:n länsirannikolla on kuljetettu sinne trailereilla. Onneksi Beneteaulla on USA:ssa tehdas, tuskin se olisi Atlannin yli purjehtimista kestänyt!
Taisi osua ranskanpullan omistajaan kalikka. Maailmassa on tarjolla sen tuhannen muutakin merkkiä benen, bavan, swanin ja hr:n lisäksi. Muutamia tehdään halvalla suuria määriä, joitakin kalliimmalla vähemmän. Kyllä se vain on hyväksyttävä, että jos tuotantokustannuksissa pitää ensisijaisena suunnitteluperusteena säästää, se menee aina paikoitellen överiksi. Purjehdusta kestäviä veneitä tehdään toki muuallakin kuin Skandinaviassa, jopa Euroopankin ulkopuolella. Sellaisia saa kaiken huipuksi vieläpä Saksasta ja Ranskasta.
"Purjehdusta kestäviä veneitä tehdään toki muuallakin kuin Skandinaviassa..." - jo vitsin murjaisit- täälläköpäin ne parhaiten sitä kestävät veneet tehdäänkin? Täällä isojen vesien äärellä.Itselläni on kokemusta 80-luvun suomalaisveneistä, 90-luvulta 2000-luvulle "ranskanpullasta" ja nyt viime vuodet saksalaisesta (ei Bavaria). Oma kokemukseni näistä on aika päinvastainen kuin moni täällä väittää. Ranskis oli hyvä vene ilman suurempia ongelmia kuten saksurikin. Suomalaisesta laatuveneestä irtosivat ensimmäisenä kesänä wc-kopin seinät, kaasuasennus oli tehty väärin (vaarallisesti), runko ja kansi täynnä hiushalkeamia ja väärin mitoitetut ikkunat halkeilivat....
Mites tämä nyt menikään. Yksi sanoi, että ikävyyksiä saa odottaa, jos ostaa ranskalaisen halpiksen. Toinen älähti siihen ikäänkuin olisi maailmassa väitetty olevan vain pohjoismaisia laatuveneitä, halpisransiksia ja bavoja. Siis vain noita kolmea lajia. Minä olin sitä mieltä, että mahdollisimman halvalla tehty on toisinaan liian halvalla tehty, mutta kunnollisiakin on saatavana vaikka Kiinasta Ranskan ja Saksan lisäksi. Missä tässä se vitsi oli?
Minäkin olen ollut purjehtimalla rikkomassa Suomessa tehtyä venettä, jossa rakennevirheet olivat ilmeisiä. Ne ikkunatkin halkeilivat. Toisaalta omistan nyt kotimaisen veneen, johon luotan täydellisesti ja joka on aivan riittävästi myös koekuormitettu luottamuksen varmistukseksi. Mielestäni siis valmistusmaa ei ratkaise laadukkuutta.
Kun tässä nyt on ranskalaisveneet saaneet kuraa päälleen ja kunnolla, niin täytyy mainita kuitenkin eräs First 40.7, joka on tehnyt aika vaativaa reittiä pitkin matkaa Euroopasta Uuteen-Seelantiin, ja ilmeisen onnistuneesti. Hollantia osaamattomatkin näkevät sivuilla olevasta kartasta ja paikannimistä, missä on käyty.
http://www.giebateau.web-log.nl/
Uusien sarjatuotantoveneiden mollaaminen liittynee kuitenkin siihen tosiasiaan, että suuri osa niistä, jopa ns. laatumerkeistä, tehdään nykyään valitettavan halvalla ja laadusta tinkien. Se on nykypäivän trendi, joka ulottuu kaikkeen pesukoneista, kameroista ja läppäreistä autoihin ja veneisiin. Kun tehdään paskaa, joka laukeaa heti lyhyen takuuajan umpeuduttua, saadaan myytyä lisää paskaa. Niin se talous pyörii, kulutus lisääntyy ja "kasvu" jatkuu. Aina pitää tehdä enemmän ja enemmän voittoa.
Rahvas sai rannalta ihailla teollisuusneuvoksen huvipurtta. HR oli kokonaisuudessa ruiskulaminoitu. Autojen koneet kestivät korkeintaan 150-200 tkm. Televisio vietiin korjattavaksi kahden vuoden välein transistoriputkien hajotessa. Talon lämmitys pelasi, jos isäntä oli kunnossa ja kykeni kantamaan puita takkaan. Voi niitä aikoja!
Nykyinen televisioni on 10 vuotta vanha, eikä siinä ole ollut vikoja. Auto on 15 vuotta vanha, koneessa 200 tkm ja se on uutta vastaava, eikä pelleissä ole ruostetta. Kännykkäni on 7-vuotias. Tuollainen yleistys, että ennen oli paremmin ja nykyään saa pelkkää paskaa, on näköharha. Nykyään ihmisillä on niin paljon enemmän tavaraa, että jonkin esineen jokin vika sattuu vääjäämättä useammin kohdalle. Rahvaallakin on nykyään huviveneitä ja vara tehdä ulkomaan matkoja.
No mutta sun telkkarisi, autosi ja kännysi ovatkin vanhoja, eivät uutta paskaa!
myös edullisesti laadukkaan (kestävän) tekemiseen. Ns. laatuveneiden tekijät ovat joutuneet liian tiukalle saksalaisen hintajohtajan puristuksessa. Ne eivät osaa tehdä sekä edullista että kestävää. Se hintajohtaja sen sijaan on tehnyt jo vuosia edullisella tuotantomenetelmällään veneitä. Kestävyys niissä on ollut riittävän hyvä. Lähes ainoana poikkeuksena oli yritys tehdä edullisia raasereita, josta syntyi vakavia köliongelmia.
Edullista ei voi tehdä jättämällä joitain materiaaleja tai työvaiheita pois esimerkiksi rungosta. Edullisuus tulee lähteä jo suunnittelusta ja kaikki ylimääräinen "laatu" tulee jättää pois. Kokonaiskonsepti pitää olla sellainen, että se mahdollistaa massatuotannon toteutumisen.
Helppoa kuin heinänteko, mutta ei näytä soveltuvan hienopuusepille!