Kokemuksessanne yleistäkin, että myöhemmin yhä useampi asia elämässä alkaa menettää tunneherkkyyden? Niinkuin nyt tämä joulukin. Vaikka vietänkin jouluani yksin kotona, niin ennen sentään olin herkällä mielellä, naurin jostakin namusesta, musiikista, kynttilöistä. Viime vuosina, ei voi vähemmän kiinnostaa joulu. En saa minkäänlaista tunnetta, että tämä olisi jotenkin juhlaviikonloppu. En ole sellaista tunnetta saanut ennen joulua olleissa pikkujouluissakaan. Ihmettelen vain, mitä noi ihmiset hössöttää. Tylsää.
Tunteettomuus on aika kamala 'kohtalo'. Näinkö se vain laajenee ja laajenee. Tähänkin joulunaikaan minulla mieluummin liittyy vihaisuutta sisälläni sekä hermot kireällä, mihin ei muut ihmiset ole syynä, sillä ihan rauhassa itsekseni saan olla. Olen vanha masennus-ahdistushäiriöinen ja mulla on fluoksetiini aamuisin sekä alprox iltaisin 'hoitona'. Vaikuttaako noiden pitkänajan käyttö tätä tylsyyttä, kuin kovuutta sielussa. Hirveetä, kun en saa herkkiä fiiliksiä esiin! - Kirjasin tätä anonyyminä teille, sillä kenellekään en kehtaa kertoa ja kuvailla. Tarvii välillä näytellä, jotta 'kivaa joulu', vaikka sisälläni ottaa päähän niin vietävästi. Kristillinen puoli juhlassa mun elämässa kyllä kulkee mukana ympäri vuoden. Katselen vain tässä kelloa, että toi aika menisi nopeasti, ensin huomiseen.
Tunteettomuus on aika kamala 'kohtalo'. Näinkö se vain laajenee ja laajenee. Tähänkin joulunaikaan minulla mieluummin liittyy vihaisuutta sisälläni sekä hermot kireällä, mihin ei muut ihmiset ole syynä, sillä ihan rauhassa itsekseni saan olla. Olen vanha masennus-ahdistushäiriöinen ja mulla on fluoksetiini aamuisin sekä alprox iltaisin 'hoitona'. Vaikuttaako noiden pitkänajan käyttö tätä tylsyyttä, kuin kovuutta sielussa. Hirveetä, kun en saa herkkiä fiiliksiä esiin! - Kirjasin tätä anonyyminä teille, sillä kenellekään en kehtaa kertoa ja kuvailla. Tarvii välillä näytellä, jotta 'kivaa joulu', vaikka sisälläni ottaa päähän niin vietävästi. Kristillinen puoli juhlassa mun elämässa kyllä kulkee mukana ympäri vuoden. Katselen vain tässä kelloa, että toi aika menisi nopeasti, ensin huomiseen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Varmaan lääkityksellä on jonkinlainen merkitys tuohon herkkyyteen. Itsellä ollut lapsesta asti masentuneisuutta ja ahdistusta. Näin myöhemmällä iällä olen sen ymmärtänyt. Söin jonku ajan lääkettä, mutta nyt olen ollut vuoden syömättä. Olen aloittanut terapian, jolla varmaan suuri merkitys. Mielestäni joulu liittyy lapsiin. Jos saan olla lasten kanssa, niin joulu tuntuu joululta. Näin aikuisena ei se sillä tavalla minusta mitenkään erityinen juhla ole. Tietenkin kristillisyys on tärkeä asia ja uskon Jumalaan, mutta ei kaupallisella hössötyksellä ja kristillisyydellä ole mitään yhteistä. Osaatko sanoa mistä masennuksesi mahdollisesti johtuu?
En lukenut tekstiäsi loppuun, en jaksanut. Haluan kommentoida alussa tekstin tuomaasi elämän tylsyyttä. Tällä hetkellä itsekkin vain olen olemassa sen kummempaa tarkoituksen tunnetta. Päivä kerrallaan kuten tapana sanoa. Mikään ei tunnu miltään.
"Tunteettomuus on aika kamala kohtalo", olen täysin samaa mieltä. Tunteet niin ilot kuin surutkin kuuluvat elämään, niitä kokiessaan tietää elävänsä. Voi olla, että lääkkeillä on osuutensa siihen, että tunteet on "turrutettu".
Vietät joulua yksin, etkä tunne joulutunnelmaa laisinkaan. Oletko ajatellut, että antaessaan saa, eli ei suinkaan materiaalinen antaminen anna välttämättä mielihyvää, paras antaminen ei maksa mitään, vain "vaivan". Kun olet yksin, on paljon vaihtoehtoja, jossa olisit ehkä voinut olla esim. vapaaehtoistyössä, auttamassa heitä, jotka apua tarvitsevat. Entä jos sinulla on sukulaisia, vanhukset ilahtuvat, kun heitä käy tapaamassa, ehkä auttamassa, jos asuvat kotonaan. Hymyynkin vastataan hymyllä. Koska arvostat kristillisiä arvoja, joulun aikaan voi mennä kirkkoon, siellä tunnelma tulee pelkästään jouluvirsiä laulaessa tai kuunnellessa pintaan. Voi muistella lapsuutensa jouluja, edesmenneitä omaisia ja läheisiä. Myös vanhoja valokuvia katsoessa voi palauttaa muistoja menneiltä ajoilta.
Itse en saa joulusta paljoakaan irti, jos en valmista sitä eri tavoin. Mm käyn laulamassa kauneimpia joululauluja, useammassa joulukonsertissa. Siivoan kotini melko perusteellisesti, vaihdan puhtaat liinavaatteet, pöytäliinat, leivon ja laitan ruokaa. Tehden myös voi itse "valmistaa" joulumielen. Ja kun sitten joulutähdessä palaa valo, samoin useissa sähkökyntteliköissä, joulukuusessa ym., joulukoristeet päässeet esille. Kyllä joulu tulee, mutta se ei tule ainakaan minulle ilman eri asioita ja valmistelua.
Hyvää joulun jatkoa kuitenkin sinulle ja kaikkea hyvää uudelle alkavalle vuodelle!
Heip, kiitos tosi hyvistä kommenteistanne ja samaistumisesta! Vastauksissanne oli niin ymmärrystä, että tuntui hyvältä, kaveruudelta. Semmonen esimerkiksi tuli vielä mieleen, että jouluolon tekeminen itselleni ei onnistu, kun olen niin masentunut ja toimintakyvytön, että on ihan mahdoton rakastaa itseään edes sen vertaa, että puuhastelisin itse itselleni jotakin joulumaista, joka taas sitten varmaan kohottaisi mieltä. En ole lainkaan siivonnut jouluksi. Tiskit tiskaamatta jouluksi, samoin pölyt sängyn alla edelleen, kylppäri putsaamatta. Minusta tämä on hälyyttävää ja varmasti lisää pahaa oloani.
Tarvitsisin varmaan apua käytäntöihini, mutta en tajua mistä lähen etsimään... kukaan tuttu se ei voi olla, sillä niin tähän saamattomuuteen ja tylsyyteen liittyy häpeääkin.
- Kyllä, se olisi vähän auttanut, jos olisin voinut käyttää päivän ja tehdä kodistani joulumainen, siisti ja puhdas. Eihän se olisi ollut kuin viikkosiivo kaikkineen. - Mää en jaksa! Voimaa ja terveyttä muiden auttamiseen, palvelemiseen mulla ei nykyään oikein ole.
Ei ihmisen aina tarvitse jaksaa, voi välillä huilatakin kaikista vaatimuksista ja siivouspakoista. Itsekin olen ollut joskus tosi masentunut, häpeää tunteva ja muita kartteleva. Mutta ihmeesti kaikesta on aina selvitty. Joku( eli siis Taivaan Isä) tuolta ylhäältä on silloin rakastanut minua ja ohjannut elämääni jostain auttavan käden. Sellaista toivon sinullekin, rakas ystävä. Kevät tulee, ja uskon, että Jumala haluaisi luoda jotain uutta vaihetta sinunkin elämääsi.
Oot kuin mä. - Huomenna meinaan vääntäytyä elävään srk-kokoukseen (pk-seutu). Eipä ole muuta tuskan ja huolten jättöpaikkaa, oikein sanot! Tietenkin kotonakin Joulun Herra elää, ja Hän voi. Odotan. Virkoan.
ei niin kukaan. Missä se on säädetty ja päätetty, että jouluna pitää herkistellä, oletko noin fiksoitunut traditioihin? Kuule, vietä juuri omanlaisesi joulu, vaikka peiton alla taskulampun kanssa ja ole tyytyväinen valintaasi. Ihmiset tekee ihan itse itselleen vain vaikean olon pistämällä elämänsä ohjenuoriksi joitain kirjoittamattomia sääntöjä, joiden noudattamatta jättäminen ei todellakaan johda mihinkään vankilaan.
Eihän kukaan pakota viettämään joulua, se on täysin vapaaehtoista. Mutta minun elämä olisi aika tylsää, jos jokainen vuoden päivä olisi samanlainen, ei mitään kohokohtia. Ei myös juhannuksenakaan. Uskon, että vaikka masentunut henkilö ei jaksakaan tehdä mitään juhlan eteen juhlistaakseen sitä, hänellä on mieli, joka kaipaa sitä juhlan tunnetta. Minusta se on tervettä. Eikös ole sanontakin, että tärkeintä on päämäärä. Jos ihmisellä ei ole tavoitteita, päämääriä, ei hän koskaan mitään saavutakaan. Mutta ajattelen myös, että jopa masennuksella ja uupumuksella saattaa olla tarkoitus, jonka ymmärtää vasta, kun on siitä selvinnyt.
Itse olen ollut ns. nollatilassa useamman kerran elämässäni. Kerran niin uupunut, että hyvä oli, että sain ruoan syöttämättä suuhun ja vaatteet päälle. Ajauduin tuohon tilaan täydellisen unettomuuden seurauksena, johon ei lääkitys auttanut. Ajattelin, että tämä on joko kuolemaksi tai sitten elämäni muuttuu. Ei ollut kuolemaksi, mutta kun tuo uupumus oli "tehnyt tehtävänsä" aloin virkistyä ja elämääni tuli virtaa niin, että siitä "akusta" olisi ollut vaikka muille jakaa.
Myös ystäväni oli n. 20 vuotta sitten hyvin ahdistunut, paniikkihäiriö, ei voinut juurikaan tavata ihmisiä. Hän pärjäsi päivän kerrallaan, ja varmasti ei kotiakaan siivottu oli joulu tai juhannus. Kun hän muutaman vuoden oli tässä "jaksaa elää jotenkin päivän kerrallaan" ja siitä selvisi, hän oli henkisesti kypsä uuteen ja energiaa on ollut vaikka mihin.
Elämässä voi olla näitä pysähtyneisyyden aikoja, useampikin ja kestää pidempäänkin. Niillä on mitä todennäköisemmin oma "tehtävä", merkitys, joka selkenee vasta ajan myötä. Jos itse taas tuntee, tiedostaa, mistä se voi johtua, voi ongelman purkamista nopeuttaa esim. luontaishoidoilla, joista itse tiedän rosen-terapian toimivaksi. Usealla, myös itselläni on siitä positiivinen kokemus, mutta kaikkeen se ei tehoa.
Elämällämme on tarkoitus. Kun jotenkin jaksamme luottaa siihen, että olemme saaneet elämän elettäväksi, se kannattelee meitä, ohjaa päämäärään, joka meille on tarkoitettu. Se päämäärä toteutuu, kun kuuntelemme sisintämme, sillä siellä on totuus, joka on tarkoitettu meidän hyväksi. Tähän uskon, ja olen kiitollinen jopa niistä päivistä, jotka aikanaan olisin tahtonut jättää kokematta eli elämättä. Niilläkin on ollut oma tarkoituksensa näin jälkikäteen ajatellen. Jos ei ollut, en olisi täällä lukemassa tätä palstaa, viihtyisin kevyemmillä "vesillä".
Hyvää ja mieltä rauhoittavaa joulun jatkoa!
Hienosti kuvattua asiaa, josta mä sain nyt justiinsa paljon apua, lohtua. Luulisi, että nuo asiat jo mullekin selviä, mutta kun joku toinen sanoo, tajuaa tass paremmin.
Ei tosiaankaan ole pakko juhlia joulua niinkuin muut ympärillä näyttää tekevän! Mikä siinä vaan on, kun siitä on niin kovin vaikea irtautua, se vain vaikuttaa, tulee seinistä ja ikkunoista läpi, kauhea kuin painostus. On työtä pystyä sitä vastustmaan. Uskaltaa olla oma itsensä ja vaikka poiketakin tässä, siinä sitä voimaa tarviin. Noh, johinkin asti sentäs tänä vuonna niin teinkin. Mikä sitten on siinä, etten kertoa uskalla asiaa kuin teille tuntemattomille! Julkinen poikkeaminen 'joulutavoista ja ilosta' on vissiin korkean kynnyksen takana.
Mielenkiintoisesti kuvasit sinä toinen tämmöisten pahojen jumitilojen vaikutusta ja merkitystä pitkässä juoksussa. Jotakin samaa olen jo elämäni aikana todennutkin. Esim. kun tulee tyhjälyöntipäivä punkanpohjalla, niin ohittaa sen ja seuraava päivä onkin sitten taas hyvä ja asiat sujuvat. Nyt vain jouluna tämä ei minulla toiminut lainkaan. Viikko on mennyt tuskaisena, mutta odotan, että maanantai tuo toisenlaisen 'maun' olotilaan. Maanantain arkipäivä myös tullee seinistä ja ikkunoista läpi ja vaikuttaa - hyvin. Toivoa on. Ihana oli keskustela kanssanne. Kun on oikein heikoilla, ottaa nii-in mielellään vastaan kaikkea asiaan osallistuvaa kommentia. Sekin on heikoillaolon hyvä puoli, kuuntelee muita.
Jeesus Kristus on tie totuus ja ELÄMÄ. Älä vain eksy sielunvihollisen juoniin! Eksyttäjiä, esim valkoista magiaa = kaikenmaailman luontaishoitajia ja "terapioita"on tämä maailma pullollaan. Niitä ei ole tarkoitettu kristityille, voivat viedä vain syvemmälle masennukseen ja harhaan - ja lopuksi jopa mielisairaalaankin!
No miten voit esim. ajatella, että minä olisin sielun vihollinen, en todellakaan ole. Silti esim. itse annan reiki-hoitoa, ja minulle se on ilo auttaa ihmistä, jolla on esim. niskat jumissa, särkyä käsissä. Uskon Jumalaan ja uskon omaan hyvään tahtooni. Itse olen saanut luontaishoidosta avun omaan ahdinkooni, myös ystäväni vapautui syvästä masennuksesta. Ennemmin helvetillä pelottelu on saattanut ihmisiä jopa mielisairaalaan. Kaikkea ei pidä ajatella, että ne olisi pahan hengen palveluja. Siksi toivon, että et lietso tällaista hysteeristä "valistusta". Olen kristitty, kuulun kirkkoon ja uskon toden totta mm. Jumalan johdatukseen. En usko yhdenkään luontaishoitajan olevan pahan hengen palvelijoita. Näillä hoidoilla on satojen vuosien perinne, joilla on hoidettu ihmisiä ennen lääketieteen kehittymistä. Mieluummin paranen ilman kemiallisia lääkkeitä, jos siihen on mahdollisuus.
Hei! Pitää paikkansa, että on jokseenkin mahdotonta olla havainnoimatta joulua, koska se tunkee joka paikasta niin silmiin kuin korviinkin. Ehkä joskus on ihan hyvä olla huomioimatta sitä laisinkaan, jos silläkin on joku merkitys elämässämme. Itse uskon siihen, että näillä kaikilla asioilla on syy ja seuraus merkitys, jonka oivaltaa myöhemmin. Elämä on ihmeellistä, aina sitä ei jaksa hyväksyä, mitä pitää kokea, sitten koittaa mahdollisesti aika, että ymmärtää, miksi minun piti kokea se ja se asia ja vielä niin raskaasti. Sanotaan, että ihminen ei saa kannettavakseen enempää, mitä hän jaksaa kantaa. Se pitänee paikkansa, vaikka se ei juurikaan lohduta, kun se taakka on lähes kestämättömän raskas.
Uskon, että jokainen ihminen on ainakin joskus heikoilla, jotta voi olla myös vahva. Heikkona on ehkä tuntosarvet herkimmillään, ei sekään ole paha, jos ne tunnistaa myös hyviä asioita. Vastakohdat viisastuttavat meitä ajattelemaan elämän kirjon.
Minunkin on pitänyt kokea heikkouteni, vaikeuteni, jotta voin yrittää ymmärtää heitä, jotka kokevat elämässään heikkouden, samalla herkkyyden.
Lämmöllä sinua ajatellen Sumppi
kiusaajahenki/pahoilaistyyppejä nyt löytyy vähän enemmänkin esim. hellareitten sivuilta.
Ja niinpä vain itse kulkevat rukouspiireissä ja parantelevat käsillä mutta kattokaa kun se on
ihan eri juttu, se on pyhästä hengestä ja tämä jotain muuta.....
Olen kurkkua myöten täynnä tuota hölmöyttä. Reiki, energiahoito, käsillä parantaminen......
ihan samoja juttuja ja jokainen joka valosta toimii, toimii juuri sen hyvän puolesta mikä on olevaista. Pelko on sairautta ja siihenkin voisi reiki auttaa.
Ei kun oikeasti, valoa kansalle.
Nyt en välttämättä ymmärtänyt tekstiäsi, mitä tarkoitat energiahoidoista kirjoittaessasi. Mutta kerron reikin vaikutuksen itseni antamana. Olimme muutama vuosi itsenäisyyspäivän vastaanottoa katsomassa mieheni tuttavalla. Hänellä oli vasenkäsi olkapäästä niin kipeä, että ei pystynyt kättään nostamaan vaaka-asentoa pidemmälle. Koko linnan juhlien vastaanoton annoin reikiä olkapäähän ja vasemmalle puolelle niskaa tv:ta katsoessamme, eli muutaman tunnin. Tämä rouva ei ollut uskoa, että miten hän sai kätensä nostettua ylös, eikä kivusta ollut tietoakaan. Sanoi, että "noitakin olen vielä kaiken muun lisäksi". En ole noita!!!
Näkymättömiä energiakenttiä ja -virtoja on ääretön määrä. Kukapa sanoisi olevansa pahan hengen kanssa tekemisissä, kun puhuu esim. kännykkään. Eli ei energiahoito ole mitään taikaa tai pahojen henkien kanssa tekemistä. Itse kävin reikikurssin siksi, että kävin itse paljon mm vyöhyketerapiassa 1 - 2 kertaa viikossa, kun työpaineet oli kovat ja piti jaksaa tehdä työnsä. Kiinnostuin, että jos voin auttaa muita, niin sen teen myös. Esim. päänsärkyyn reiki auttaa. Koomisinta oli, että henkilö, joka ei uskonut tippaakaan näihin hoitoihin ja hänen päätä särki, sanoin, että vaikka et uskokaan, niin annan (=välitän) reikiä. No, hänen oli pakko uskoa ainakin sen kerran, koska särky lakkasi. Lihaskipuihin se myös auttaa, ainakin vähäksi aikaa. Ihmisen omat energiat eivät kulje kehossa vapaasti ja energiahoidoilla aktivoidaan kehoa parantamaan omat ongelmansa. Itse välitän reikiä, jos joku sattuu puhumaan kipeästä paikastaan. Jopa tyystin ennakkoluuloinen tyttäreni suostuu sitä ottamaan.
Se, että reiki auttaisi esim. pelkoon, en usko. Mutta esim. rosen-terapialla saattaisi helpottua. En tunne edes kaikkia energiahoitomuotoja, mutta paljon niillä saadaan hyvää aikaan.
Silloin kun sairastuin masennukseen,oli kevat. Luonto puhkesi kukkaan. Mina en. Olen jaakiekkofani. Jaakiekkokaan ei tuntunut miltaan. En valittanyt laheisitani. En valittanyt kenestakaan. Olin variton ,hajuton ,mauton. Mikaan ei tuntunut miltaan.
Masennus en ensikadessa teki. Laakkeet viela edesauttoivat sita,ettei tuntunut miltaan. Nyt koen,ahdistuksen,pelon ja jannityksen tunteita. Nyt kuitenkin ei tunnu miltaan.Kaikki tunteet on kylla moukaroitu masennuksella pois. Siihen vaan taytyy tyytya.
Olen kovasti vasynytkin. Minulta loytyi kilpirauhasen vajaatoiminta. Sain siihen laakityksen,mutta ei se yhtaan vasymykseeni auttanut. Nappaan kofeiinitabletteja,etta jaksaisin.
"Minulta loytyi kilpirauhasen vajaatoiminta"
Kilpirauhasen vajaatoiminnasta sen verran tiedän, että se tekee elämän vetämättömäksi, väsyneeksi ja apeaksi. Ylitoiminta taas ylienergiseksi ja -vilkkaaksi. Toivottavasti lääkitys ajan kanssa tasapainottaa mielesi tilanteen!
kun syö niitä lääkkeitä. Tuttua tarinaa kerrot. Alkuun ne kyllä toimivat vähän aikaa, mutta sitten tulee täydellinen turtumus ja tunteettomuus.
Onneksi on olemassa vaihtoehtoja niille aineille.
-
http://masennus.nettisivu.org