Moittii huhtikuun numerossa Finngulf 37 testissä takaa suljettua istuinkaukaloa.
Jäin kaipaamaan perustelua miksi istuinkaukalon pitäisi olla auki takaa?
Jäin kaipaamaan perustelua miksi istuinkaukalon pitäisi olla auki takaa?
Kari Wilen
KamuS.
533550
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 53
Vanhimmat
Valtamerioloissa ja itämeren ärjyimmissä oloissa jos aalto kaatuu veneen päälle, vain perästä täysin avoin istumalaatikko tyhjenee riittävän nopeasti.
mutta miksi FG 37:ssa pitäisi ola perä auki? Kuka hullu lähtisi sillä avomerelle?
Avomerikelpoinen se on:mm. alumiininen varvaslista, masto tulee läpi kannen ja painoa 6.5 tonnia. Taidat olla joku upptukkipurjehtija, jos et moisella uskalla lähteä avomerelle.
Kertoisitko vielä asiaan perehtymättömälle, että miten "alumiininen varvaslista, masto tulee läpi kannen ja painoa 6.5 tonnia" tekee veneestä avomerikelpoisen?
kysy jessicalta;-)
http://www.jessicawatson.com.au/pink-lady
Olen purjehtinut Itämerellä ja pohjois-Atlantilla jo 30-vuotta ja en ole kertaakaan vielä ollut niin kovassa aallokossa, että vettä olisi tullut avotilaan, muuta kuin korkeintaan ämpärillinen. Olen purjehtinut mm. useissa myrskyissä, joissa on tuullut yli 25 m/s , puuskissä hyvinkin yli 30 m/s.
En tietenkään väitä, etteikö perästä avoin avotila tyhjenisi nopeammin kuin normaaleilla avotilantyhjennysreillä varustettu perinteinen avotila, mutta aika harvoin sellaisia olosuhteita tulee oikeasti vastaan. Normaali purjehtijalle, kuten allekirjoittanut (vain 30 000 purjehdittua mailia) ei välttämättä kertaakaan koko elämänsä aikana.
Uskoisin, että kyseessä on erään ajan muoti-ilmiö, joka on kopsattu VOR-veneistä, kun halutaan antaa vaikutelma tosi raaserista. Samanlainen ilmiö kuin joskus autoissa oli takatuulilasissa spoilerit ohjaamassa ilmavirtaa ja lisäämässä down forcea. Eipä niistä tainnut tosiasiassa ollut mitään hyötyä alle 200 km/h nopeuksilla.
Mutta kukin tulee uskossaan autuaaksi.
Jos päälle kaatuvat aallot olisivat ihan oikeasti ongelmallisia, niin tuskin purjehduksesta olisi koskaan kehittynyt niin suosittua harrastusta kuin se näinä päivinä on. Suuret massat ovat purjehtineet valtamerten yli ja maailman ympäri jo kolme-neljäkymmentävuotta ja ymmärtääkseni maailmanympäripurjehtijoiden todelliset ongelmat ovat olleet peräsinvaurioita, takilan rikkoontumisia, tulipaloja, vennestä putoamisia ja törmäämisiä valaisiin tai muihin pinnanpäällisiin kohteisiin.
Vaikka avotilan tyhjeneminen on perästä nykysuunnittelun mukaisista takaa avoimista veneistä nopeampaa, niin todellisena ongelmana on nykyisissä veneissä on se, että ne saa purjehtimalla rikki kuten tuolta toisista viestiketjuista saattatte lukea. Silloin jos veneen saa rikki purjehtimalla on kyse ihan varmasti rakenteiden mitoitusvirheestä. Kyllä jokasen helan täytyy pysyä rungossa kiinni kaikissa mahdollisisa olosuhteissa.
Edesmenneen Eikka Antinojan sanomaksi väitettään sitä, että veneen rakenteen pitää olla niin luja, että sen pysty nostamaan rustiraudoista ilmaan.
Siinä sitä on haastetta yhdelle jos toiselle veneenvalmistajalle nykyään sen enempää ketään erityisesti tikun nokkaan nostamatta.
Kilpapurjehdus avo- tai valtamerellä on aivan eri juttu kuin leppoisa retkipurjehdus. Kilpapurjehduksessa mennään krysillä päin aaltoa, sukelletaan myötäisillä spinaakerilla aaltoon ja muuta mukavaa, joten perästä avoin istumalaatikko on erittäin hyödyllinen.
Retkikäytössä avonaisesta perästä on iloa mm. helppopääsyisenä uimatasona. Myöskin peräkiinnityksessä matalaan vierassataman ponttoonilaituriin on helppo kulkea perästä avoimesta istumalaatikosta.
Ei siis mikään vor veneistä matkittu muotijuttu ole perästä avoin istumalaatikko, vor skabassa ei paljon uiskennella ja parkkeerata venettä peräedellä laituriin.
on mielestäni täydellinen. Ainakin vuosina 2005-07 myynnissä olleissa malleissa. Perässä on noin 40 x 50 cm:n aukko. Avotilan lattia viettää lievästi perään päin. Eipä tosin ole vielä Itämeren olosuhteissa koskaan aalto sinne avotilaan kaatunut, valitettavasti.
lähellä kun matalaan vierasvenesatamaan peräsin edellä, avoin perä merkitsee huomattavasti vähemmän säilytystiloja.
Vähemmän säilytystilaa kotona tai veneessä-> vähemmän turhaa rojua nurkissa.
Meidän veneessä ei ole edes sitlooran penkeissä säilytyslaatikoita. Fendarit ovat peräkaiteessa uimatason päällä. Kiinnitysköydet ovat sisällä. Ankkuri on korissa keulaboksissa, josta kannan sen perään tarvittaessa. Hyvin toimii. Ankkurille voisi tehdä telineen peräpulpettiin.
Ponttooilaiturin kohdalla johon vene ui on yleensä sama syvyys läpi laiturin ja toisella puolella, joten peräsinvauriojuttu on huuhaata.
eikös tuo perä edellä rantakadun reunaan ole enempi Välimerityyli(?)
ovat ainakin osittain avoimet nykytyylin peräpeilit, johon keskelle saa viritettyä jonkinmoisen istuinlaudan. Tuossa oli aikaisemmin juttua esim. Swan 51:stä, mielestäni tällainen peräpeili on paremman näköinen. Käytännöllisyydestä puhumattakaan.
Makuasia. Turha tänne on omia mieltymyksiään tulla totuuksina julistamaan. Tuosta käytännöllisyydestäkin voi olla eri mieltä.
Kun vene suunnitellaam avomeriolosuhteisiin, huomioidaan veneen vakavuuteen vaikuttavat seikat myös ääritilanteissa. Yksi sellainen on avotilan täyttyminen. Vanhemmissa konstruktioissa avotilat pidettiin niin pieninä, että täyttyneenäkään se ei vaikuta liian voimakkaasti veneen vakavuuteen. Nykyiset veneen ovat leveämpiä ja avotilat isoja, joten pitää satsata avotilan tyhjenemiseen. Kyse ei ole muotiasiasta.
"Ponttooilaiturin kohdalla johon vene ui on yleensä sama syvyys läpi laiturin ja toisella puolella, joten peräsinvauriojuttu on huuhaata."
Itsestäänkö se laituri mielestäsi pysyy paikallaan?
Ponttoonilaiturit on ankkuroitu paikalleen, usein käyttäen ketjuja jotka kulkevat viistottain laiturista ulospäin. Samat periaatteet siihen pätevät kuin veneen ankkurointiinkin. Laiturin ankkurit ei siis ole siellä laiturin alla ja riippuu ihan paikasta ja laiturin laittajasta millaisia esteitä veden alle on laitettu.
Ihan sama minulle jos haluat tutkia ponttoonilaiturien kiinnitystavat veneesi peräsimellä, mutta älä uskottele muille että se peräsimen vieminen ihan laiturin viereen olisi riskitöntä.
Olen nimimerkillä kirjoittaneen kanssa samaa mieltä....älä mene peräsin edellä laituriin.Minun peräsimeni ajattiin kerran (tais olla 2008 -2009) telaka-alueella rikki.Sen jälkeen oli talvitelakoinnisakin telakoinut veneen keulan avoineen suuntaan.Remppa maksaa etupäässä vaivaa ja kyllä se harmittaa. Purjehdusreissuilla en koskaan riskeeraa peräsintä...tosin se on jokaisen henkilökohtainen valinta!
Harvoin ketjuja menee keskellä laituria, enimmäkseen ketjut ovat laiturin päässä ja niiden kiinnityskohdat ovat näkyvissä. Lisäksi ponttonilaiturien paikallapysymiseen käytetään tolppia, joten pohjois itämeren kaupallisissa vierasvenesatamissa on usein mahdollisuus laittaa vene miten päin vaan laituriin.
Eikö kuitenkin ole niin, että jos tuulee paljon, niin silloin kilpapurjehtijat purjehtijat keskyttävät kisan? Vai oliko tämänvuotinen Espoo-Suursaari race jotenkin erillainnen. 113 venekunnasta maaliin pääsi vain 18. Nyt olísi voinut olla hyötyä tuolle avotilan nopealle tyhjentymiselle, mutta ymmärrän hyvin, miten mahdottoman epämiellyttävää kevyellä lattapohjaisella silitysraudalla on luovia kovaan vastatuuleen.
Itse olen purjehtinut parikin vuorokautta Itämerellä leppoisaa retkipurjehduksia 20 - 30 m/s tuulissa. En olisi halunnut, mutta kun oli pakko.
Tuossa on oma pointtinsa, että uusissa silitysraudoissa on paljon isompi avotila. Mutta kyllä siinäkin on pointtinsa, että vältämättömyydestä voi myös tehdä hyveen: ilman peräpeiliä oleva vene on helpompi valmistaa kuin peräpeilillä varustettu.
Ja kauneus on katsojan silmässä.
Lättäpohjaista venettä purjehditaan noin 20 asteen kulmassa kovan tuulen krysillä, jolloin vedessä oleva pohja onkin V -pohja ja matkanteko on veneen keveyden takia mukavampaa ja vauhdikkaampaa kuin jollain hitaammalla konstruktiolla.
Myöskin purjehtiminen on kevyempää kevyellä veneellä, köysissä on pienemmät voimat kuin raskaammissa konstruktioissa.
Jos tavallisista c/r-veneistä puhutaan (ei siis äärimmäisistä r-veneistä), niin niiden terävät keulat ovat hyvin vähän kantavia ja puhkovat aallot sutjakkaasti ja pehmeästi. C/R-veneet ovat kuitenkin pituuteensa nähden keskiraskaita veneitä, joten aallon puhkomiseen tarvittavaa massaa löytyy ihan riittävästi ja tehokkaat purjeet hoitavat loput. Olen siis samaa mieltä kryssiominaisuuksista ainakin c/r-veneiden osalta.
"pari vuorokautta Itämerellä 20-30 m/s tuulissa" ja "oli pakko". Taitaa olla Lapinlisää stoorissasi ainakin 10-15 m/s. Milloin muka on Itämerellä oltu myrskylukemissa pari vuorokautta putkeen? Ainakaan varsinaisen purjehduskauden aikana... Ja miten niin muka oli pakko?
Väitteesi oli sen verran paksu, että detskuja peliin: aika, merialue tarkemmin, matka, selitys sille, miksi muka oli pakko eikä voinut kääntyä suojasatamaan? Muussa tapauksessa tarinasi määritellään paskanjauhannaksi.
En tiedä mitä riippumatonta kansantuomioistuinta herra "26" edustaa, mutta sen verran hän saa minutkin provosoitumaan, että tässä faktaa:
Esimerkiksi 3.-5.8.2008 mitattiin koko Itämeren aluleella myrskylumia 20-30 m/s. Kovimmat mitatut tuulet olivat etelä-Ruotsissa. Syy pakkoon oli loman loppuminen ja tekninen ongelma. Ilman potkuria on turha lähteä yrittämään maihinmenoa ahtaisiin satamiin kovassa tuulessa, merellä kun on kuitenkin turvallisempaa. Muutama muukin joutui siihen myrskyyn, jota muuten metereologit eivät oikein edes osanneet ennustaa. Minulla on vieläkin tallessa ilmatiteenlaitoksen tuuliennusteet noille päiville eteläiselle-Itämerelle jotka ennustavat noin 14-17 m/s lounaistuulia. Tämä elokuun 2008 myrsky oli kovin koskaan Ruotsissa mitattu kesämyrsky ja vei ainakin kolmen veneilijän hengen ja rikkoi ja upotti lukemattomia aluksia (satamissa). Aallokon keskikorkeus (Ilmatieeteenlaitoksen aallonmittauspoiju www.fmi.fi )pohjois-Itämerellä oli yli 4,5 m, jolloin yksittäiset aallot voivat olla n. 10 m Ja tämä oli siis aivan elokuun alussa vuonna 2008.
Alla päivystäneen metereologin kertomusta tämän myrskyn ennustamisen vaikeudesta liittyen erään toisen venekunnan seikkailuihin .
"Muistan, että tuon matalapaineen ennustaminen oli erittäin hankalaa. Vielä päivää ennen mallit olivat aivan sikin sokin. Enpä heti muista edellistä kertaa kun oli niin erilaisia mielipiteiltä eri malleilta ja vieläpä samoilta malleilta perättäisissä ajoissa.
Myrskyvaroitus eteläisille merialueillekin annettiin muistaakseni hyvin
myöhään ja tällöinkin näytti siltä, että olisi "heikkoa" myrskyä 21-22 m/s.
Lopultahan mitattiin keskituuleksi Russarössä 27 m/s. Samanlainen tilanne oli vuosi sitten heinäkuun lopulla kun merialueille ennustettiin etelästä saapuvasta matalapaineesta tuulia 15-19 m/s välille. Lopulta mitattiin 23 m/s ja puuskissa 27 m/s.
Yksi selitys on voinut olla matalapaineen äkillinen syveneminen, jolloin ns. isallobaarinen tuulikomponentti (paineen muutoksesta johtuva) on saattanut voimistaa tuulia reippaasti odotettua enemmän. Olette olleet juuri okluusiorintaman läheisyydessä, jossa viereisessä kuvassa nähdään melko voimakasta tuulen kasautumista teidän alueelle, joka osaltaan on voinut selittää voimakkaat puuskat ja aaltojen kasvamisen.
Lisäksi alueella on ollut jonkin verran instabiiliutta, jolloin kehittynyt konvektio on saattanut hetkellisesti voimistaa laskuvirtausten myötä puuskia entisestään. Nämä edelliset puuska- algoritmit ei konvektiota ota huomioon."
Saat sekä kiitokseni faktojen esittämisestä että anteeksipyyntöni aiheettomaksi osoittautuneesta epäilystä. Kuten tiedät, täällä(kin) tahtoo välillä nuo muistikuvat myrskyistä ja muustakin vähän paisua ja tuollainen keli Itämerellä etenkin kesällä on todella harvinaista (kuten itsekin sanot, kaikkien aikojen kovin Ruotsissa mitattu kesämyrsky). En itse muistanut tuollaista lainkaan, guuglasin vähän ja löysin pari aiheeseen liittyvää videota yms. Omassa lokikirjassani ei ole mitään merkintää eli tuona aikana (3.8.2008 näkyy olleen sunnuntai) ei ole oltu merellä. Loma oli ohi, joten lie ollut jotain korvikemenoa sille viikonlopulle. Vai olisiko ollut jo pe-la niin kovia tuulia, ettei ole kiinnostanut lähtö (yleensä on pidetty sellaista 10-11 m/s rajana, ettei viitsitä kotisatamasta lähteä)?
Samoin tuo koneen pimeneminen on kyllä hyvä peruste sille, että mieluummin sittenkin yrittää pärjätä avomerellä.
Eli: epäilyni oli kyllä edelleenkin mielestäni perusteltu lähtötietojen valossa mutta annetun "meriselityksen" perusteella todettava aiheettomaksi. Kiitos selvennyksestä!
Mikäs ongelma se on tulla mukavassa surffissa 20 m/s lounaistuulella etelä-ruotsista suomeen. Ai niin, ei teitin uppotukit plaanaa.
Olen ollut laittamassa yhden jos toisenkin ponttoonilaiturin ja pitää sanoa että on joku asiasta mitään tietämätön ollut asialla jos onnistut veneen ajamaan ketjuun. Ideahan on että laiturn oikean reunan ketju menee laiturin alitse vasemmalle puolelleja toisin päin, ristiin siisi. Ja tuollaisen 2 metriä leveän laiturin kiinnitysketju on jo laiturin ulkoreunalla jo yli 2 metriä syvällä. Jos siis teloo veneensä niin on laiturin asentaja asentanut laiturin totaalisen väärin.
tämä palstan on täynnä.
Olisit nyt edes huomannut huomauttaa, että kyseessä oli ääliö. Muustahan ei voi olla kyse, kun myrskyn olisi itse voinut ennustaa täysin luotettavasti seuraamalla ilmapuntarin laskua.
45.000 nm valtameriä, Itämerta, Välimerta ja Karibianmerta takana, mutta koskaan ei ole aalto kaatunut veneen päälle ja täyttänyt istumalaatikkoa (joka ei siis ole takaa avoin). Tarvitaan aika poikkeukselliset olot, jotta niin voisi ylipäänsä tapahtua. Muistan lukeneeni Libertasin blogista, että istumalaatikko tuli aikalailla täyteen Trinidadista lähdön jälkeen, mutta siihen vaikutti ennen kaikkea parin solmun virta 3-4-metristä aallokkoa vasten, ja virran hellitettyä tilanne olikin jo ihan toinen. Muualta en ole sitten koskaan kuullutkaan istumalaatikon täyttymisestä, joten ei se ainakaan mikään yleinen ongelma ole. Aivan ylivoimaisesti suurin osa matkaveneistä on kuitenkin perästä umpinaisia tai peräti keskiavotilallisia. Kilpaveneet ovat sitten kokonaan oma lukunsa. Nämä nykytrendin mukaiset cruiser-racerit ovat muoti-ilmiö, joka on selvästi yleisempi Euroopan satamissa kuin maailman merillä tosissaan purjehtimassa pitkiä matkoja.
Itse en muuten ole koskaan kokenut hankalaksi umpinaisella perällä rantautumista (perä edellä laituriin tai miten päin vaan), uimista tai mitään muutakaan. Matalaan ponttoonilaituriin pääsee tietysti helposti astumaan avoperästä (vaan ei se vaikeaa ole umpiperästäkään), mutta jos kyseessä onkin korkeampi laituri tai rantakadun reuna, niin umpiperästä on helpompi päästä laitskaan. Yleisimmin maailman marinoissa on kuitenkin aisapaikat, eli laiturille kuljetaan kyljen kautta, ei perästä tai keulasta. Kukin tyylillään, ja jos tykkää avoimesta perästä niin mikäs siinä - mutta Venelehden testissä se on näköjään testaajan oman maun mukainen mielipide, ei seikka, jolla olisi merkitystä veneen merikelpoisuuden tms olennaisten asioiden osalta. Eli aika turha moite.
Perä ei tarvi olla avoin matkaveneessä.
En epäile etteikö noin olisi. Ihmeellisyydet kuitenkin jatkuvat. 30000 nm itämerta menty ristiin rastiin. H-veneessä ensin aina istuinlaatikko kovalla kelillä vettä puolillaan. Sama jatkui myöhemmin muuten mainiossa ja meriturvallisessa Murenassa. Nykyisessä veneessä Itämeri enää roiskuu laitojen yli. Sinällään ei se mitään haittaa, jos laatikko jonkin aikaa on täynnä vettä.
Kyllä istumalaatikko on nähty useamman kerran puolillaan ja pari kertaa laitojaan myötenkin täyttyneenä. Aina on ollut kyse sopivalla kohtaa murtuvasta aallonharjasta, joka vain putoaa päälle. Täyteläisimmät täytöt ovat tulleet perän takaa. Täyttäviä aaltoja on löydetty Atlantilta, Välimereltä ja hyviä yrityksiä Pacificin puoleltakin. Hyvä kahluusyvyys saavutettiin toistuvasti tänä vuonna Suursaaren ja Kotkanportin välilläkin.
Ponttoonilaiturin molemmilla puolilla ei välttämättä aina ole yhtä syvää. Sain omakohtaisesti kokea tämän eräässä länsihelsinkiläisessä veneseurassa. Ensimmäistä kertaa jätin veneeni perä kohti laituria, kun olin hieman sekavassa tilassa merellä saamani keuhkokuumeen takia. Olin kuukauden pois veneeltä, ja ilmeisesti itä/pohjoistuulen vuoksi vene oli liikkunut hieman kohti laituria. Lähtiessäni ekan kerran loman jälkeen purjehtimaan, ihmettelin että mitä vittua, vene menee vasempaan vaikka pinna on keskellä. Onneksi kausi oli jo lopuillaan ja paatti otettiin aika pian ylös. Peräsimen takareunasta puuttui pala ja akseli oli n. 20 astetta vinossa. Menin omalle laituripaikalle sondeeraamaan syvyyttä ja kas, n. 1,5 metriä laiturista oli vain metrin verran vettä. Toisella puolella oli syvää. Peräsin oli jyskyttänyt jotain betonilohkaretta tms. vastaan kuukauden...
Seura vetäytyi kaikesta vastuusta.
mäkin olin liikkeellä tuolloin, Ruotsin puolella Öölannin kohdalta juuri pääsemässä saariston suojiin kun tuuli alkoi nousta. Nousikin sitten enemmän ja nopeammin kuin alunperin ennustettu. Ilman tuulimittaria olevassa veneessä tuuli tuntui kyllä varsin kovalta, vaikka ajelin vain sopivaan suojasatamaan saarten välissä niin olosuhteet olivat varsin mielenkiintoiset, pelkällä mastolla meni saariston suojissa myötäiseen suurin piirtein runkonopeutta, moottori päällä mutta tyhjäkäynnillä. Välillä heitti varsin miehekkäitä sadekuuroja kehiin, näkyvyys hetkittäin varsin heikko. No, varsin nopeasti oltiinkin tukevassa ponttonilaiturissa erään korkean saaren suojan puolella. Seuraavana aamuna vaihdoin vielä satamaa ja ei tarvinnut taaskaan purjeita nostaa (vaikka pohjaan reivattu iso ja myrskyfokka nostovalmiina olikin, kuten aina purjeeni ovat moottorilla ajellessa).
Syvydeen peräsintä varten voi luodata vaikka puoshaalla. Seurojen laiturit ovat hieman eri juttu kuin kaupalliset vierassatamat, joissa syvyydet on usein merkitty laiturin sivuun.
Keskiverto uppotukkiveneilijöiden veneet tuskin koskaan broachaavat mutta paljon on sellaisiakin purjehtijoita, jotka purjehtivat aina täysillä ja vene voi puuskassa mennä kyljelleen pyhäjärvellä ja istumalaatiiko on täynnä vettä.
FG 37 on suunniteltu cruiser raceriksi purjealan perusteella, siksi avonainen perä olisi paikallaan, jos kilpailukäyttöäkin on ajateltu. Hieno genoavene muuten, harmi vaan ettei sellaiset myy kovan verotuksen aiheuttaman kovan hinnan ja länsimaisten kansalaisten köyhyyden takia.
http://www.finngulf.com/range/fg37/
"
having participated in several transatlantic crossings you can rest assured that she will be equally at home in the tradewinds,"
Eli vaikka arc:hen spinnulla broacheilmaan, kertoo valmistaja.
http://www.youtube.com/watch?v=DG3jA6Fswak&feature=related
"paljon on sellaisiakin purjehtijoita, jotka purjehtivat aina täysillä"
Sitä taas kutsutaan tyhmyydeksi. Vaikka sinä varmaan vastaisit aivan kuten se Saunalahden mainoksen typerysgangsteri "meilläpäin sitä kutsutaan sinnikkyydeksi". Yhtäläisyyksiä tuntuu olevan muitakin...
Erinomaisen fiksua on 12 m/s kelissä purjehtia spinakkerilla ja moni purjevenevene siinä kelissä broachaa siihen malliin, että vene on aivan poikittain.
http://www.youtube.com/watch?v=ZzGJp9Tvq_8
Videossa näkyy miten vene sukeltaa aaltoon ja vettä tulee istumalaatikkoon asti.
Meilläpäin paskan jauhamista ja tosiasioiden kieltämistä kutsutaan uskovaisuudeksi.
mutta enpä tullut ajatelleeksi tuota luotausta, koska siinä piti olla "vettä riittävästi". Murikka nimittäin tuli telakkamestarillekin täysi yllätyksenä.
on perä kiinni (veneessä). Miten se on voinut lähteä avomerelle?
onko nämä Hanset, Finngulfit, Elant ja muut vastaavat oikeasti avomeriraasereita kuvailemaasi käyttöö? Minusta ne eivät ole. Ne ovat nimen omaan leppoisaan retkipurjehdukseen tehtyjä, mutta muoti-ilmiöiden vaikutuksesta saaneet piirteitä avomeriraasereista. Kyllä purjeveneet voidaan helposti laittaa kolmeen kategoriaan. Todelliset kilpaveneet (yksityyppiveneet, avomeriraaserit), retkiveneet ja oikeat valtamericruiserit.
ei niihin v-pohjaa kyllä saa vaikka miten kallistaisi. Menkääpä uudestaan katsomaan venemessuille minkälainen poikkileukkaus niissä on. Eihän niissä edes kyljet nouse puystyyn, vaan mielestäni vene säilyttää tasapohjaisuutensa kiitettävästi kallistuessaan. Vai puhutaanko nyt täysin eri veneistä.
eiväthän länsimaiset ihmiset yleensä ottaen köyhiä ole, päin vastoin. Täällähän on periaate, toisin kuin halpamaissa, että työläisetkin voivat ostaa tuotteita joita työkseen valmistavat. Se johtaa tietenkin halpamaita suurempiin työvoimakustannuksiin ja siihen ettei tuo em. periaate toteudu sellaisten tuotteiden kohdalla joissa työn osuus on suuri, kuten veneissä.
Velkarahalla pyörii koko länsimainen maailma. Se on köyhyyttä jos mikä.
http://www.stat.fi/artikkelit/2010/art_2010-04-14_002.html?s=0
Ja velanoton suomessa niin yrityksillä kuin yksityisllä aiheuttaa maailman 6. kovin verotus.
Finngulf 37 veneessä huomaa selvän kulman pohjan ja kyljen välillä.
http://www.yachtworld.fi/veneet/2004/Finngulf-37-2126740/country.yhdysvallat
Muitakin löytyy kuten X Yachtsin tuotteet>
http://www.brightwork332.co.uk/img/fotos/2005x332nationalstorbay.jpg
Jaaha, orc:tä, arc:tä ja ce:tä korkeampi luokkitelulaitos löytyy suomi24.fi:stä.
Siksi, koska Finngulf 37 veneelläkin voi purjehtia valtamerillä.
Koska peräboxi on ihan perseestä. Veneestä tulee on kuin savolaismallinen soutuvene, joka vääntää viisiheppaisella eteenpäin. Peräpukilla istuva ei tietenkään näe minne mennään, mutta kun on tuttu tie niin ei väliä.
Minulla on veneen perässä keskellä istuinta kaasupullokotelo.
Kotelon alla on "kanava" uimatasolle (100x800 mm)
Perä siis ei ole avoin, mutta istuinaukko tyhjenee melko haipakkaa, eikä ole ongelmaa turhien läpivientien kanssa.
Ei kaiken tarvitse aina olla jokotai.
http://www.youtube.com/watch?v=JHI1fe6rOVI
VOR-veneet ja Fingulff 37 on aikalailla kaukana toisistaan, käyttötarkoitus on aivan eri. Se, että FG markkinoi venettä cruiser/racerina ei tarkoita, että se olisi oikeasti puhdas racer - c/r on vain hiukan sporttisempaa tyyliä (trendikkäästi) hakeva ja korostava matkavene. Finngulfilla ei olisi mitään asiaa VORiin eikä sillä pääse tuollaista kyytiä ei sitten millään.
FG 37 sukeltaa aaltoon ja broachaa siinä missä vor veneetkin, että perästä avoinainen istumalaatikko olisi hyödyllinen ja levanki kiinni istumalaatikon lattiaan eikä jonkun istumalaatikon jakavan tuen päälle.