Olen kärsinyt vuosia vaikeasta unettomuudesta, joka on lopulta saatu hallintaan Ketipinor 50 mg-lääkkeellä. Ilman en pysty nukkumaan enää lainkaan. Nyt raskausviikko 32 ja alan olla huolestunut seuraavasta: jos synnytänkin yöllä, miten tuo Ketipinor sen kanssa käy yhteen? Jos joudun valvomaan yön ja ottamaan sen vasta aamulla ja nukkumaan päivällä, onko Naistenklinikalla mahdollisuutta nukkua jossakin häiriöttä päivällä?
Onko muilla unta antavien lääkkeiden käyttäjillä kokemuksia synnytyksestä?
Pelottaa tuo vuorokausirytmin hajoaminen ja pahan unettomuuden palaaminen enemmän kuin mitkään kivut ja muut. Vain toinen uneton voi sen ymmärtää.
Onko muilla unta antavien lääkkeiden käyttäjillä kokemuksia synnytyksestä?
Pelottaa tuo vuorokausirytmin hajoaminen ja pahan unettomuuden palaaminen enemmän kuin mitkään kivut ja muut. Vain toinen uneton voi sen ymmärtää.
Vastaukset 6
Vanhimmat
paikan huoneessa synnytyksen jälkeen, siellä on muitakin....joko saat nukutuksi tahi et. Sitä vauvaakin hoidellaan siinä vierihoidossa.
Ja jos otat sen neuroleptin aamulla ja nukut päivällä niin rytmisihän menee aivan sekaisin.
Miten olet ajatellut asian sitten kotosalla hoitaa kun pienellä vauvalla ei todellakaan ole minkäänlaista vuorokausirytmiä??
Kärsin itse pahasta unettomuudesta mutta olen kyllä synnärillä valvonut siinä kuin kuka tahansa, oli vuorokauden aika sitten mikä tahansa. Nukkunut olen saanut normaalia paremmin päiväsaikaan, siis levätä, koska olen olen aina ollut perhehuoneessa, sen omassa rauhassa. Ja puoliso siellä koko lähes koko ajan.
Onpa outo valinta raskausajan unettomuuteen, ketiapiini, neurolepti..itse en olisi raskausaikana huolinut sitä. Kokeillut olen joskus ja kiitos ei, ei muulloinkaan, mm. TD-riskin takia.
Vuorokausirytmisi hajoaa kun vauva syntyy, vääjäämättä.
Ja sopetuuhan elimistö ketiapiiniin siten ettei se enää väsytä, mm. indikaatiolla bipo saattaa annos olla 1200 mg/vrk
Kuka tuon lääkkeen valitsi raskausajan "unilääkkeeksi"?? Siis minkä alan erikoislääkäri.
Ethän kokonaisia yöunia voi vauvankaan kanssa nukkua, kun on yösyötöt ynnä muut joten on alettava elämään ilman lääkettä. Ja synnytyksen alkamista et voi ennustaa, voi siis alkaa yöllä kun olet jo ottanut lääkkeesi. Ja itse olen unettomuudesta kärsivä, joten sitä turha sanoa, pikkuvauvan kanssa nyt vaan joutuu ekan puoli vuotta valvoon joka tapauksessa, niin hyvä on alkaa valmistautuun. Ja kyllä se luonnon väsymyskin ainakin joinain päivinä tulee ja lapsen kanssa ei kaikkina päivinä saa joka tapauksessa nukutuksi. Totuttava siihen on.
No niin, vastaajat eivät selvästikään ole kärsineet vakavasta unettomuudesta joten vasaukset ova sen mukaisia.
Kaikki muut lääkkeet on kokeiltu, ja raskausaikanakn kokeilin olla ilman mutta unettomuus meni niin överiksi, että nukuttuani max 2 tuntia yössä pidemmän aikaa alkoi jo tulla harhoja ym. joten pakkko mikä pakko. Mistään "luonnonväsymyksestä" on ihan turha puhua.
Olemme sopineet mieheni kanssa, että hän hoitaa yöt, enkä imetä. Parempi että lapsella on suunnilleen hengissä oleva äiti kuin että väkisin pitää imettää.
Kiva kuulla, että tuosta synnytyksestä voi tosiaan tulla täysi fiasko, kun menen joko synnyttämään ketiapiinissa tai en saa nukkua ollenkaan. Hienoa.
ja tiedän tosiaan mitä unettomuus on, olen siitä viimeiset 15 v kärsinyt, kärsin edelleen.
Olet varmastikin käynyt unitutkimuksissa, mitä siellä selvisi? Missä päin kävit? Itsellä kokemuksia asiasta ja jotain apuakin löytyi.....Entä sinulla?
"Kiva kuulla, että tuosta synnytyksestä voi tosiaan tulla täysi fiasko, kun menen joko synnyttämään ketiapiinissa tai en saa nukkua ollenkaan. Hienoa. " Tämä kait sinulla oli tiedossasi jo ennen aloitusviestin kirjoitusta, eihän kukaan (paitsi suun.sectio) voi tietää etukäteen milloin synnytys alkaa....
Jtkn tuntuu että sinulla on hieman epäreal.kuv.
Olen käynyt unitutkimuksissa, tietenkin, on tehty kaikki tutkimukset (ensimmäiset jo kouluiässä,uudestaan aikuisiällä) ja diagnoosi on ihan vaan primaari idiopaattinen unettomuus. Kaikki mahdolliset ja mahdottomat keinot on kokeiltu, Ketipinor on ollut niistä paras.
Ja kyllä, tiedän jo muutenkin nuo asiat, olisikin kiva kuulla miten muut ovat siitä selvinneet. Mutta ei sitten, näemmä on sallittua pelätä kipua, repeilyjä ja vaikka mitä, muttei pahaa unettomuusputkea, joka on kuitenkin minun kokemukseni mukaan rinnastettavissa aika helvetinmoiseen kipuun, mitä kärsimykseen tulee. Paitsi että kesto on viikkoja.
En kysele enempää.
Juu ja minä tuo toinen vastaaja joka harhoissa joutui mielisairaalaan unettomuuden takia, joten turha sanoa sitä. Se nyt vaan on niin että synnytysajankohtaa ei voi tietää, keskustele lääkärisi kanssa mitä tehdä.
Hyvä että olet sopinut asiat miehesi kanssa ja tuosta imetyksestäkään et puhunut mitään, joten turha tulla huutelemaan jos ei ole halaistua sanaa sanonut. On ihan perusolettamus että vauvaa hoidetaan yöllä, mutta anteeksi jos loukkaannuit. Älä silti sano etten tiedä unettomuudesta mitään.