Miten niin se on itsekästä ettei halua lapsia? Miksi jotkut vanhemmat joilla lapsia on arvostelevat ihmisiä jotka eivät lapsia halua? En yleistä, kaikki eivät niin tee. Itse olen vasta 19 vuotias mutta olen jo kauan sitten päättänyt etten lapsia halua. Monia tämä kummastuttaa, miksi? Onko se kirjoitettu jonnekin että kaikkien on pakko vähintään se yksi hankkia? Ei ole .. onneksi.
En halua riitaa, asiallista keskustelua .. jos tähän kukaan edes vastaa mitään.
En halua riitaa, asiallista keskustelua .. jos tähän kukaan edes vastaa mitään.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Miten niin ois itsekästä ettei halua lapsia?! Kuka semmoista on sanonut?? :o
Ketä kiinnostaa haluatko lapsia? Mun mielestä ainakin on ihan hyvä ettei jotkut ihmiset halua/saa lapsia, ei kaikista ole vanhemmiksi.
Mulla itselläni on kaksi lasta, ja monella kaverillani ei ole yhtään ja olen sanonutkin parille että toivon ettet koskaan hommaa lapsia. En usko että niistä tulis hyviä vanhempia.
Että älä kuule yhtään stressaa tommosta ettet halua lapsia, me vanhemmat täällä toivotaan ettei kaikki niitä hommaiskaan! :)
se mielletään siksi itsekkyydeksi, koska ne, jotka eivät lapsia hanki, elävät sitten itselleen, eivätkä lapsilleen. Oma mielipiteeni on se, että jos joku tässä itsekäs on, niin äidit, varsinkin tuoreet sellaiset. Tuntuu, että kun se lapsen saa, niin äiti kuvittelee olevansa sen myötä joku maailmanvaltias. Kaupoissa ja kirppiksillä ne rattaat jätetään limittäin kulkuväylälle, ettet varmaan pääse ohi ja sen mukulan annetaan rääkyä muiden tärykalvot puhki, eihän sitä tietenkään voi kieltää tai tulee traumoja. Onneksi tein ajat sitten päätöksen, etten lapsia hanki, vaan vaikka sitten itsekkäästi keskityn uraani ja ihaniin lemmikkeihini
Niin on varmasti parasta kaikille.
Komppaan edellistä!! jos oikein mietitään niin lapsen teko tähän maailmaan on itsekkyyden perikuva!! "minä haluan äidiksi/isäksi, minä haluan nähä millanen siitä tulee,minä haluan vaihtelua elämään, minä...minä...minä!! plääh...eiköhän toi "mulla ei olisi elämää ilman kullannuppujani- lause ole kuultu jo!! se että omalta osaltasi et tänne enään yhtään lasta tuo, teet tälle maapallolle ja lapsellesi palveluksen. Me emme kumminkaan voi mitään kun meidät on jo tänne väsätty,mutta me voimme tehdä toisin ja ajatella tulevaisuutta!! kun en usko että kenelläkään ihmisellä on niin VALTAVAN hyviä geenejä et niitä kannattais jatkaa!
Eiköhän arvostelua tule lähinnä omilta vanhemmilta ja sukulaisilta jos lapsia ei aio hankkia. Tuskin tuosta edes on kukaan muu kiinnostunut.
Mutta joka tapauksessa jos olet päättänyt jättää lapset hankkimatta, niin pidä ihmeeessä kiinni päätöksestäsi. Jos lapsia ei halua niin on todella huono idea hankkia niitä kuitenkin.
päätöksesi johtaa vanhana yksinäisyteen
Ei sekään ole kiveen kirjoitettu että lapset pitävät aina yhteyttä. Kyllä lapset voivat hylätä vanhempansa ja jättää yhteydynpidon kokonaan! Ja kyllä ystäviä aina riittää ainakin lapsettomilla, kun meillä on aikaa pitää ystävyyssuhteet kunnossa kuten teillä perheellisillä!
En minäkään halua lapsia. Olen nähnyt mitä se on tehnyt siskolleni ja kavereilleni jotka ovat hankkineet lapsia. Heillä ei ole mitään muuta elämää kuin ne lapset, ja minua ainakin kauhistuttaa ajatella että joutuisin luopumaan kaikesta mitä elämässäni nyt on. En pidä sitä itsekkäänä vaan itsenäisyytenä! Tarvitsen omaa aikaa ja tilaa, jota lasten kanssa ei varmasti olisi tarpeeksi.
Itse nyt ainakin poikani saatuani huomaan miten kaikki ennen oleva ei ole enää samaa :) Raskausaikana ajattelin että heti kun kynnelle kykenen niin lähden käymään ystävieni kanssa ulkona. Koko odotusajan elin niin viimeisen päälle kurinalaisesti. Vaan miten kävi? Kun sain vauvani syliini, hän huusi ja rääkyi kuin viimeistä päivää. Voimiensa tunnossa :) Siinä ajattelin "Miten mahdoin edes kuvitella, että voisin lähteä luotasi?" Nyt hän on 5kk ja olenhan minä ystävieni kanssa käynyt kahvilla ja pari kertaa shoppailemassa. Lapsi jäi isänsä kanssa. Kerran olimme mieheni kanssa elokuvissa ja silloin vauva oli pari tuntia kummitädillään. On siis tullut virkistytty, mutta eipä siihen mitään paloa ole. Kävi mulle niinkuin useille käy. Huomasi lapsen saatuaan, että sana "pyyteetön rakkaus" sai aivan uuden merkityksen. Emmä silti osaa sitä itsekyytenä ajatella jos joku ei lapsia tahdo. Lähinnä se on toinen suunta elämälle... ja mikä ettei? Itsehän omaa elämäänsä elää. Pääasia, että on onnellinen :)
Joku sanoi, että saattaa lapsi hylätä vanhempansa, niin aika vaikea uskoa että lapsi joilla on ollut koko ikänsä lämpimät ja rakastavat välit vanhempiinsa niin voisi heitä hylätä. En ole itse ainakaan ikinä törmännyt moiseen ja sentään vanhainkodissa töissä. Sellaisia tapauksia kyllä on kun välit ovat syystä tai toisesta viilenneet, mutta siihenhän nyt voi itse vaikuttaa. Jos hoitaa ystävyyssuhteitaan, miksei voisi hoitaa perhesuhteitaan? Se sen sijaan on pomminvarma, että kun on itse 80v. huonojalkainen ja kivulloinen tai vaikka sairastuu tai invalidisoituu, niin ei toinen saman kuntoinen ystävä voi käydä luonasi siivoamassa, ruokaa laittamassa tai kaupassa. Eikä varmaan lähetetä ketään entisen uraohjuksen firmastakaan näitä tekemään. Sinut unohdetaan. Joku tätönen käy kerran kk seurakunnasta. Mahdollisesti kotipalvelu (jos sellaisia kunnan piikkiin enää silloin on) käy kovalla kiireellä katsomassa, ettet makaa asunnon lattialla. Muutoin seuranasi ovat vain ne kultaiset muistot urastasi ja ystävistäsi.
Älä yleistä, kaikki lapset eivät pidä yheyttä vanhempiinsa. Eräs mummo jota vanhainkodissa hoidan.. hänellä on 4 lasta ja yksikään ei pidä häneen mitään yhteyttä, edes jouluisin. Joten, pointtisi oli?
Sanoin vain, etten itse ikinä ole törmännyt sellaiseen. Vaikeaa kuvitella tässä sinunkaan kertomassa tapauksessa, että lapsuudenperhe on ollut kaikinpuolin hyvä ja lämmin perhesuhteet kunnossa, eikä silti kukaan neljästä pidä mitään yhteyttä. Kyllähän siinä täytyy olla taustalla joku juttu, että miksi ei pidä. Oikeesti siis mieti nyt itsekin. Jos joku ihminen voi sanoa, että joo äiti/isä on tosi rakas, aina pitänyt huolta, auttanut ja rakastanut, mut olen niin kiireinen ja itsenäinen ihminen, etten koe mitään auttamis/yhteydenpitovelvollisuutta. Kyllähän siinä aika tavalla saa olla narsistisia piirteitä... Että se oli pointti.
se on isovanhempien mielestä itsekästä, en minä usko, että muut siitä voi syyttää. Ja isovanhemmatkaan nyt tuskin voivat haluta, että kukaan hankkii lasta vasten tahtoaan heitä varten.
Minulla on muutama ystävä, jotka eivät aio hankkia koskaan lapsia. En pidä heitä itsekkäinä. He ovat sellaisia persoonia, etten osaa heille edes lasta kuvitellakaan. Mielestäni se on heidän valintansa ja hyvä niin. Ei ole mitään lakia, jossa käsketään hommata 2,3 lasta joka talouteen :) Mielestäni he jäävät jollain saralla paljosta paitsi, toisaalta en voi tietää mistä minä jään paitsi, kun minulla on lapsia.
Ja jos olet vasta 19-vuotias niin minä en hätäilisi lopullisten päätösten kanssa ollenkaan. Mieli voi muuttua vielä monet kerrat, kun vuosia tulee ja elämää on eletty. Mutta tällä hetkellä lapset eivät kuulu suunnitelmiisi ja hyvä niin. Mitä siihen on kellään sanomista. Tai älä ainakaan välitä jos joku siihen jotain sanoo.
Nyt kun sain itse lapsen ymmärrän erittäin hyvin miksi joku ei halua lapsia. Lapseni ei ole helpoimmasta päästä. Itkua riittää päivään ihan tarpeeksi, hermot koko ajan kireällä ja väsymys painaa. No ehkä se helpottaa kun lapsi kasvaa.
itse olen 38-vuotias 1-vuotiaan lapsen äiti ja kolmekymppiseksi asti luulin etten tule hankkimaan lapsia ollenkaan. Mutta niin se vaan tuli jonkinlainen biologinen tarve hankkia lapsi ja se on ollut ehdottomasti paras asia meidän elämässä. Sinullakin voi mieli muuttua tai sitten ei. Minuakin ärsytti kun syytettiin itsekkääksi jos ei halunnut lapsia. Totuus kuitenkin on että suuri osa ihmisistä hankkii lapsia itsekkäistä syistä. Lähes mikä tahansa syy hankkia lapsia on loppujen lopuksi itsekäs. Joten ei kannata vielä laittaa piuhoja poikki, olet vielä niiiiin nuori=).
minulla tämä mieli ei ainakaan muutu, joka päivä saan vain lisää varmistuksia siitä. Oikeastaan olen todella tyytyväinen ja ylpeä päätöksestäni.
Minä ajattelin samoin sinun iässäsi. Ja olin varma että minusta ei tule ikinä äitiä. Toisin kävi ja mieli muuttui 10v myöhemmin.
Ei ole itsekästä olla hankkimatta lapsia. Mielestäni on itsekästä hankkia lapsia jos ei niitä oikeasti halua ja se on hyvä. Lapset tarvitsevat kaiken huomion ja energiarippeen mikö ihmisestä löytyy ja jos ei ole TODELLA motivoitunt ja halukas antamaan kaiken niin ei lapsia kannata tehdä.