Jaksaisiko kukaan kertoa kokemuksiaan lääkärin opinnoista? Ihan konkreettisesti, onko kovin raskasta, miten opinnot etenevät? Mihin kannattaa hakeutua, Helsinki vai Tampere? Kiitos etukäteen.
Lääkäriksi?
rtgh
92091
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Sulla on vuosi aikaa nyt miettiä mihin kannattaa hakeutua ja kysellä millaista se opiskelu on.
Hakuaika päättyi jo.
No mutta kohtahan voi varmaan hakea lääketieteen tohtori (amk) -linjalle ja tunnetusti 2 kertaa vuodessa eli syksylläkin... =P
näsäviisaudesta nimittäin. En missään kohdassa väittänytkään että nyt just heti presiis olisin hakemassa. Mikä siinä on ettei asialliseen kysymykseen osata vastata asiallisesti?
Jos on aiheesta kiinnostunut, opiskelu on oikein mukavaa eikä rasita pahasti. Koko lailla kirjekurssi tuo lääkis jos vähänkään viitsii aiheisiin perehtyä. Oikeastaan homma on suunniteltu niin että tutkintoa on likimain mahdoton ryssiä jos sattuu pääsemään sisään; tilannetta ei varmasti tee vaikeammaksi opiskelijamäärien kasvaminen yli kohtuuden rajojen.
Opinnot etenee ihan loogisesti siten että alkuun ihmetellään solu/reseptoritason juttuja, siirrytään makrorakenteisiin ja toiminnallisiin asioihin, noin opiskelun puolivälistä alkaen valtaosa hommasta on jo enemmän tai vähemmän ohjattua potilastyötä/opiskelua oikeita potilaita tutkien pitkin yliopistosairaalaan. Hups vaan ja olet lääkäri.
Sitten töissä kannattaa osata hommansa sillä muuten alkaa tulla aika vihaista palautetta asiakkailta...
... miten käy kun ei-lääkisläinen levittelee omia harhaluulojaan opinahjosta pitkin foorumeita.
Älkää uskoko. Preklinikka on nykyään pääosin kaikissa kaupungeissa intergroitu opintokonaisuuksiksi, joissa jaellaan ja paljon kliinistäkin tietoa. Opiskelu on rankkaa, ja välillä ohjelmaa on iltaisin ja viikonloppuisinkin (kliinikoilla ei juuri vapaa-aikaa ole). Pelkän rahan takia ei jaksaisi.
No - ihan omakohtaisia harhaluulojani tässä levittelen. En tosiaan ole enää lääkisläinen, valmistuminen on pitkällä takana.
Minua ei koulunkäynti pahemmin rasittanut. Aiheet olivat niin mielenkiintoisia että useimpiin perehtyi ihan huvikseen sen verran että pärjäsi keskivertoa paremmin, ja kuten tiedät itsekin - lusmut pääsevät aina rimaa hipoen tenteistä läpi vain luentomonisteilla. Joka kurssin mukana valmistuu muutama jantteri joiden tiedot aiheesta kuin aiheesta ovat olemattomat. Läksyt tosiaan kannattaa lukea, mutta todella vähällä lukemisellakin pääsee tenteistä läpi, mikä on aika sääli. Suosittelen tervettä kunnianhimoa omien tietojensa ja taitojensa kehittämisen suhteen.
Omana opiskeluaikanani oli runsaasti vapaa-aikaa, preklinikka oli erittäin teoriapainotteista. Kliinisiä sovelluksia preklinikalla oli hyvin vähän, lähinnä motivaation kohottajaksi, eikä niitä juttuja alkuvaiheessa niin kamalasti ole hyötyä opetellakaan. Klinikalla oli ehkä hieman vähemmän vapaa-aikaa kun potilaita piti jahdata pitkin iltoja ja puuhastella klinikoiden päivystyksissä, mutta rankkaa.....? Ei mitään verrattuna mihin hyvänsä ihan normaaliin perusduunarilääkärin päivähommaan.
Ketäpä tässä enää uskoisi:)
Teidän kirjoituksista saa sellaisen mielikuvan, että lääkiksessä olisi helppoa. Mutta te taidatte olla keskimäääräistä älykkäämpiä ja lahjakkaampia.
Pitääkö olla kuinka hyvä matemaattisissa aineissa, että on mitään mahdollisuuksia päästä lääkikseen. Pitääkö lukion laajan matematiikan olla laudatur. Sinne lääkikseen kun on kuulemma niin kauhian paljon hakijoita ja että paperit pitää olla yli ysin luokkaa.
Minulla nyt ei taida olla mitään mahiksia, kun mulla on keskiarvo vähän päälle kasi lukiossa tällä hetkellä.
... vaan kirotun moisella työmäärällä tänne päästään. Matikkanero ei tarvitse olla, mutta hyvä perusluonnontieteellinen (lukiofysiikka, kemia, biologia) on ehdoton vaatimus Galenoksen (pääsykoekirja) hallitsemiseksi. Nykyisissä koetehtävissä joutuu yhdistelemään lukiotietoja, Galenosasiaa sekä uutta tietoa, jota tehtävissä annetaan, ja soveltamaan näitä yhdessä. Pelkkä tietojen ulkoaopettelu ei riitä, vain ymmärtämällä oppii tarpeeksi nopeasti.
Sisään voi päästä joko pelkän pääsykokeen, tai pääsykokeen lähtöpisteiden avulla. Lukion päästötodistusta ei missään katsota, vaan yo-todistusta. Kilpailu opiskelupaikoista on kovaa, mutta kyllä sisään voi päästä kun korttinsa pelaa oikein. Jos lääkiksen pääsykokeille ei olisi niin turhan hurjaa mainetta, hakijamäärät olisivat kymmenkertaisia nykyiseen verrattuna.