Minun ujous kääntyi....

Vittu tää on yhtä kehää. Olin todella ujo pienenä ja pelkäsin jopa peiliä saati ötököitä. Minulla oli/on vastapainoksi käsittämätön kunnianhimo ja tarve olla riippumaton typeristä hierarkiosta. En koskaan kokenut niitä omikseni. Oikeastaan kärsin siitä että olin omanpolun kulkija ja aloin välikkö miettiä mitä hittoa mä edes olen olemassa jos ryhmäsielut ja laumahenkiset haukkuvat ja piinaavat. Häpesin ujouttani ja sen avulla loin uusia ihmissuhteita ja pian kaikki muutui. Olin todellisissa rotanloukuissa koska olin ongelmissa typerien byrojen kanssa, mutta en omasta tahdostani vaan lähimmäisteni. Kun pääsin pois aloin harhailemaan tosissasani päihteiden kanssa ja näyttämään kaikille kuka olen ja mikä olen. Harrastan musiikkia ja lukemista urheilun ohella, aloin sairaalloisesti kehittää itseäni. Hassuista tässä oli se että en kertonut kenelläkään noista harrastuksista ja minulle tuli pakkomielle olla täydellinen kaikin tavoin, mikä ei onnistunut tietenkään, koska itseinhoni avulla muutuin todella sisäänpäinkieroutuneeksi ja katkeraksi ja vaikka minulla oli oikeita ongelmia ihmisten kanssa monesti itse omalla puolustamisella pahensin kaiken. Olin todella sanavalmis ja halusin aina viimeisen sanan. Narsistisesti käyttäydyin ja olin todella romuna koska en ollut koskaan ollut turvallisuudentunteessa ja näin vain itseni vihattuna ja hyljeksittynä (mitä olin koko ala ja yläkoulun). Päihteet eivät sitä paranteneet yhtään ja olin todella romuna, mutta nyt viimein kun kaikki ovat puhtaana paperilla, niin kukaan ei edes tajua mitä minulle on tapahtunut! Koko lähipiiri vaan ihmettelee kun pärjäänkin ja nyt he suorastaan haluavat vaan polkea ja mitätöidä että he muistuttavaisivat ketkä määrävät! He pistivät minut laitoksiin ja minä rukoilin heiltä apua en koskaan saanut! Turvallisuudentunnetta ei ollut ikinä minulla! minun persoona oli heidän mielestään huono ja kelvoton ja sen mukaiset lääkkeet myös sain terveydenhuollolta ja hoitoniksit ja nyt vittu olenkin ollut kaiken aikaan väärällä diagnoosilla kirjoilla ja hoidettavana! Vaikka olenkin yrittänyt kertoa sitä niille vitun pässeille mutta minä typeränä luotin! Enkä nähnyt todellasia vihollisiani! Mokasin kaiken ympärilläni ja nyt olen yksin! yksin vain siitä hyvästä että ujo poika laitetaan masentuneena ja narsistien vanhempien takia häiriköiden joukkoon ja häntä vielä haukutaan ja hänestä kehittyy matkan varrella todella vihainen ja katkera! Ja minun pitäisi vielä käsittää huonouteni! Haluaisin repiä tiettyjen munattomien auktoriteettien naamat paskaksi, En pysty antaa anteeksi vaikka se olisi helpompaa! Viha on vienyt minua aina eteenpäin ja sen varaan olen rakentanut turvallisuudentunteeni ja välittämiseni! ja rakkaudenkin! Nuo kolme ovat niin vahvoja asioita minulle nykyisin! Ne eivät ole ikinä ole olleet itsestään selviä minulle ja niistä en luovu! Minua ei enää ikinä sorreta! Sen sanoin jo 14-vuotiaana, mutta nyt melkein 21 vuotiaana sanon sen uudestaan niille perkeleen tantoille ja tallaajille! TÄSSÄ OLEN, YRITTÄKÄÄ VIELÄ TALLOA SITÄ UJOA POIKAA NIIN LUPAAN ETTÄ TIEDÄTTE MITEN MINÄ RAKASTAVASTI LAITAN TEIDÄT SAMAAN JAMAAN! olen vihdoinkin päässyt eteenpäin! Saanut asiani kuntoon, mutta vihani herää aina, kun näen ruikuttavia rääpäleitä aukomassa muille naamaa kadulla!

Kauheinta tässä on, että kukaan ei halua pyytää minulta anteeksi ja minut heivataan nyt sivuun siksi että voisin käsitellä asioitani. Olen todella turhautunut. Mutta se on voimani koska osaan kohdistaa sen.
Kiitos kaunis ja tsemppiä ujoille Terveisin: Ujo joka halusi väkisin muuttaa koska ei uskonut omiin hyvyyksiinsä, muiden takia.
1531
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Et ole ainut. Olen ihmetellyt monen nuoren kohdalla samaa mitä kirjoitat.
Kukaan ei ole puolustuskannalla jos joku asia ei ole huonosti.
Nalkuttamalla, hokemalla ja uhkauksia latelemalla niitä ei saada aikaseksi. Puhut niistä asioista jotka kuuluvat sanan ammattitaidon puuttumisen taakse.Tuki ja apu ei ole pillerit joita työnnetään järkyttävää kyllä aika monelle. Iso halaus kuittaa monta pilleriä.
Joskus vain riittää kun pysähtyy hetkeksi juttelemaan.Se ujo ihminen ei ole tyrkyllä nujerrettavaksi vaan nuori tarvii sen tuen ja turvan. Aina ei ihan viisaitakaan juttuja tehdä, mutta näinhän me ollaan jokainen opittu ja vielä vanhempanaki pöljäillään.
Kehittele konsti jossa purat vihasi muualle.... täytyy olla rankka homma että voimat lähtee ( siksi näin koska vihalle keksin muuta käyttöä itse ) Tulee muuten yllättävän hyvä olo, höyryt lähtee.

Tärkeintä kuitenkin, käännä kokemuksesi vahvuudeksi, älä käytä sitä vihaan. Enkeliksi älä pyri mutta tasapainoiseksi, itsesi kanssa sinut, se riittää. Ei ne toiset tule anteeksi pyytämään, sen sanon kokemuksesta. Eivät edes aina tajua että olisivatkaan mitään väärää tehneet ; (
Pidä puolesi, mutta odota ennenkuin annat takaisin, älä hyökkää ensin. Turhamaisia ihmisiä on paljon, jätä omaan arvoonsa. Ohita ne jotka jalkaa polke ja kitisee. Keskity ajattelemaan mistä sinä nautit ja tee oma olosi hyväksi.
Sinä pärjäät kyllä, kunhan et näytä sitä voimallasi. Hymyilevä nuori mies löytää paikkansa kyllä tässä maailmassa.

Hyvää Uutta Vuotta sinulle !

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Ujo=yllätäjä kirjoitti:

Vittu tää on yhtä kehää. Olin todella ujo pienenä ja pelkäsin jopa peiliä saati ötököitä. Minulla oli/on vastapainoksi käsittämätön kunnianhimo ja tarve olla riippumaton typeristä hierarkiosta. En koskaan kokenut niitä omikseni. Oikeastaan kärsin siitä että olin omanpolun kulkija ja aloin välikkö miettiä mitä hittoa mä edes olen olemassa jos ryhmäsielut ja laumahenkiset haukkuvat ja piinaavat. Häpesin ujouttani ja sen avulla loin uusia ihmissuhteita ja pian kaikki muutui. Olin todellisissa rotanloukuissa koska olin ongelmissa typerien byrojen kanssa, mutta en omasta tahdostani vaan lähimmäisteni. Kun pääsin pois aloin harhailemaan tosissasani päihteiden kanssa ja näyttämään kaikille kuka olen ja mikä olen. Harrastan musiikkia ja lukemista urheilun ohella, aloin sairaalloisesti kehittää itseäni. Hassuista tässä oli se että en kertonut kenelläkään noista harrastuksista ja minulle tuli pakkomielle olla täydellinen kaikin tavoin, mikä ei onnistunut tietenkään, koska itseinhoni avulla muutuin todella sisäänpäinkieroutuneeksi ja katkeraksi ja vaikka minulla oli oikeita ongelmia ihmisten kanssa monesti itse omalla puolustamisella pahensin kaiken. Olin todella sanavalmis ja halusin aina viimeisen sanan. Narsistisesti käyttäydyin ja olin todella romuna koska en ollut koskaan ollut turvallisuudentunteessa ja näin vain itseni vihattuna ja hyljeksittynä (mitä olin koko ala ja yläkoulun). Päihteet eivät sitä paranteneet yhtään ja olin todella romuna, mutta nyt viimein kun kaikki ovat puhtaana paperilla, niin kukaan ei edes tajua mitä minulle on tapahtunut! Koko lähipiiri vaan ihmettelee kun pärjäänkin ja nyt he suorastaan haluavat vaan polkea ja mitätöidä että he muistuttavaisivat ketkä määrävät! He pistivät minut laitoksiin ja minä rukoilin heiltä apua en koskaan saanut! Turvallisuudentunnetta ei ollut ikinä minulla! minun persoona oli heidän mielestään huono ja kelvoton ja sen mukaiset lääkkeet myös sain terveydenhuollolta ja hoitoniksit ja nyt vittu olenkin ollut kaiken aikaan väärällä diagnoosilla kirjoilla ja hoidettavana! Vaikka olenkin yrittänyt kertoa sitä niille vitun pässeille mutta minä typeränä luotin! Enkä nähnyt todellasia vihollisiani! Mokasin kaiken ympärilläni ja nyt olen yksin! yksin vain siitä hyvästä että ujo poika laitetaan masentuneena ja narsistien vanhempien takia häiriköiden joukkoon ja häntä vielä haukutaan ja hänestä kehittyy matkan varrella todella vihainen ja katkera! Ja minun pitäisi vielä käsittää huonouteni! Haluaisin repiä tiettyjen munattomien auktoriteettien naamat paskaksi, En pysty antaa anteeksi vaikka se olisi helpompaa! Viha on vienyt minua aina eteenpäin ja sen varaan olen rakentanut turvallisuudentunteeni ja välittämiseni! ja rakkaudenkin! Nuo kolme ovat niin vahvoja asioita minulle nykyisin! Ne eivät ole ikinä ole olleet itsestään selviä minulle ja niistä en luovu! Minua ei enää ikinä sorreta! Sen sanoin jo 14-vuotiaana, mutta nyt melkein 21 vuotiaana sanon sen uudestaan niille perkeleen tantoille ja tallaajille! TÄSSÄ OLEN, YRITTÄKÄÄ VIELÄ TALLOA SITÄ UJOA POIKAA NIIN LUPAAN ETTÄ TIEDÄTTE MITEN MINÄ RAKASTAVASTI LAITAN TEIDÄT SAMAAN JAMAAN! olen vihdoinkin päässyt eteenpäin! Saanut asiani kuntoon, mutta vihani herää aina, kun näen ruikuttavia rääpäleitä aukomassa muille naamaa kadulla!

Kauheinta tässä on, että kukaan ei halua pyytää minulta anteeksi ja minut heivataan nyt sivuun siksi että voisin käsitellä asioitani. Olen todella turhautunut. Mutta se on voimani koska osaan kohdistaa sen.
Kiitos kaunis ja tsemppiä ujoille Terveisin: Ujo joka halusi väkisin muuttaa koska ei uskonut omiin hyvyyksiinsä, muiden takia.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu