Ja millainen ihminen on viihdyttävä?
Pitääkö ihmisen olla viihdyttävää seuraa?
jöölkkkkkö
11776
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Sellainen ihminen joka harrastaa perhokalastusta on viihdyttävä. Tekisi mieli aloittaa laji, mutta yksin ei ole kiva harrastaa.
No se nyt oli vaan esimerkki, mutta itse ainakin välillä kaipaisin harrastuskaveria ja jotain jonka kanssa voisi keskustella kiinnostavista asioista. Jos ei ole oikein mitään yhteisiä kiinnostuksen kohteita, niin on vähän vaivautunut olo.
1) Ei tietenkään pidä. Mitä haittaa tylsistä on? Miksi niihin pitäisi kiinnittää mitään huomiota?
2) Koeta vastata itse!
Eikös viihdyttäjä ole melkeinpä ammatti eli joku laulaja tai näyttelijä tms.
Parempi kun ihminen on vaan suht normaali jutuiltaan ja käytökseltään.
Nykyään erityisesti miehillä on naisille tärkeintä miehen ns. "viihdearvo".
Tämä voi tapahtua siten että mies viihdyttää joko vitseillään, tuottaa tunnekemioita tai viihdyttää sängyssä.
Uutisten lukijat eivät sytytä vaan seiskan toimittaja tyyppiset säheltäjät.
Kun tajuat tämän niin miehenä voit alkaa löytämään myös naisia helpommin kavereiksi sekä suhteisiin.
Naiset itse? Ovat yleensä samalla joko hiljaa tai uskomattoman tylsiä jaarittelevia myymeleitä.
No ei ne miehetkään kyllä jaksa kauaa katsella mitään hiljaista ja tylsiä jaarittelevaa myymeliä. Sen takia olen sinkku.
Olen huomannut että kyllä todellakin pitää. Pitää kertoa hauskoja ja mielenkiintoisia juttuja. Hiljainen ihminen on pahin mitä voi olla.d
Puheliaisuus ja viihdyttävyys ei ole synonyymejä, eikä hiljaisuus ja viihdyttävyys toistensa vastakohtia. Toisen voi saada viihtymään ihan ilman mitään hauskoja ja mielenkiintoisia juttuja! Käytännössä kaikki ihmiset tahtoo tuntea itsensä merkityksellisiksi ja kokea, että muut välittää heidän elämästään ja tuntemuksistaan. Hyvä kuuntelija onkin usein paljon arvostetumpaa seuraa kuin joku joka kertoo hauskoja tapahtumia omasta elämästään niin että kaikki nauraa.
Liika hiljaisuus on tietysti pahasta, mutta se on eri asia kuin viihdyttävyyden puute, joka nyt on puheena.
Viihdyttävä ja epäviihdyttävä ihminen voivat hyvin tulla toimeen keskenään, jos viihdyttäjä on sellainen joka kaipaa ihailua ja viihdytettävä osaa arvostaa tämän viihdyttävyyttä. Useimmissa ihmisryhmissä on joku henkilö jolla on tämä viihdyttäjän rooli ja sitten loput, vaikka osaisivat itsekin olla viihdyttäviä, jättävät homman tälle yhdelle.
Ihan tylsä ei kuitenkaan kannata olla. Kannattaa välillä puhua vaikkei kysyttäisikään, tai ainakin silloin jos kysytään vastata enemmän kuin kahdella sanalla. Vuorovaikutuskyky siis on tärkeää, se että antaa toisillekin vastavuoroisesti jotain, ei mikään viihdyttävyys itsessään. Useimmat ihmiset ovat tavallisia, ei sen enempää viihdyttäviä kuin epäviihdyttäviäkään.
mua kanssa ärsyttää, että sosiaalisissa tilanteissa pitäisi olla aina hauska ja rento.Minä olen ujo, joten mulla kestää aika aikansa tutustua ihmisiin ja päästä eroon "estoista".Minä jännitän yleensä myös sosiaalisia tilanteita, punastelen ja änkytän.Yleensä siis keskustelutilanteissa olen vakavamielinen kuuntelija, joka on yleensä myös tylsä ja epäkiinnostava!
Tuttujen seurassa voi olla hiljaa, mutta tuntemattomien seurassa pitäisi puhua, koska muuten:
A) herätät epäluuloisuutta "kuka tuo oikein on"
B) sinua pidetään ylpeänä "pitää itseään muita parempana"
Eli pitäisi uskaltaa antaa jotain itsestään...
Väkisin viihdyttäminen on rasittavaa.
Hädin tuskin kelpaa edes omalle perhelleen, äitikin joskus sanonut että minun pitäisi puhua enemmän...