Jees. Mä siis olen vartijana toiminu n.5 vuotta, intissä olin sotilaspoliisina, harrastanu erilaisia itsepuolustus ja kamppailulajeja myös n.5 vuotta. Kun tulin tähän nykyiseen vartiotoimistoon töihin, jouduin työaikojen ja -matkojen vuoksi lopettemaan ju-jutsun.
Kysyin vartiopäälliköltä noin ohimennen, että maksaako firma mitään työntekijöidensä harrastuskustannuksista, jos aloittaisi uuden lajin. (Jouduin siis muuttamaan työn perässä eri kaupunkiin.) Vastaus oli, että ei missään nimessä, koska firman periaate on se ettei puolusteta itsepuolustuslajeja millään lailla.
Ihmettelin vastausta tovin ja kysyin lisää asiasta, josta en ollut ennen kuullutkaan. Sanottiin , että jos on vartijana tai järjestyksenvalvojana, on parempi ettei ole ikinä harrastanut itsepuolustusta, koska jos tulee tositilanne, ei edes huomaa, kun on jo piessyt asiakkaan henkihieveriin. Mietin että niinkun mitä? Mun mielestä sellainen henkilö, joka ei ole koskaan harjoitellut puolustautumaan, ja joutuu hyökkäyksen kohteeksi, niin SEHÄN se on, joka lyö ensimmäiseksi turpaan, kun ei muuta osaa, ei alan osaaja, joka osaa tehdä asian kauniimminkin.
Kun keskustelin asiasta lisää, huomasin, että tässä firmassa luotetaan liikaa kaasuun. Että se kaasu on aina se suojelusenkeli, joka ei koskaan petä. Kun kysyin, että mites sitten käy, jos tulee nopea tilanne, otan kaasun esiin ja se putoaa kädestä, ihmisen käsihän se vaan on, niin vastaus oli että: sitten sinulla ei ollut tilanne hallinassa. Eli turpaan olis otettu eo. tilanteessa pahimmassa tilanteessa.
Sitten tuli järjestyksenvalvoja-kurssi. Vartiopäällikkö opetti siellä itsepuolustusta, koska on itse harrastanut karatea aiemmin 4 vuotta, sekä käynyt kouluttajakurssin. Meinasin jo sanoa, että eiköhän lähdetä kotiin vaan, ettei opita tappamaan täällä ketään. Maltoin mieleni ja seurasin opetusta. Useimmat liikkeet joita opetettiin olisi johtanut vartijan vahingoittumiseen välittömästi. Kun kysyin, että mitenkä opettaja lähtisi ns.syleilyotteesta pois. (eli vastustaja hyökkää edestä ottaen halausotteen käsien alta)-sanottin ettei sellaista tilannetta voi syntyä. Ja jos voi, on oma syy, koska et ole hallinnut taaskaan tilannetta.
Mutta kokemus on kertonut mulle, ettei noi jutut mene lähes koskaan niinkuin kirjassa lukee, vaan aina voi tulla ylläreitä. Jos ei ylläreitä tulisi, ei kai itsepuolustusta olis koskaan keksittykkään.
Eli ihmetyttää tää meininki; ekaks sanotaan et ei missään nimessä, seuraavaksi ollaan jo harjoittelemassa. Nyt ollaan jo hommaamassa nyrkkeilysäkkiä ja tatamia toimistolle ja mä itse aloin tossa pari kk sitten vetämään nuorille itsepuolustuskoulutusta, johon sain firmasta myös tukea ja vinkkejä. En niinku tajua. Pitäis kai kysyy nyt uusix niistä avustuksista ja kattoo mikä on vastaus nyt. Onx muissa turvallisuusalan firmoissa tällasta?
Kysyin vartiopäälliköltä noin ohimennen, että maksaako firma mitään työntekijöidensä harrastuskustannuksista, jos aloittaisi uuden lajin. (Jouduin siis muuttamaan työn perässä eri kaupunkiin.) Vastaus oli, että ei missään nimessä, koska firman periaate on se ettei puolusteta itsepuolustuslajeja millään lailla.
Ihmettelin vastausta tovin ja kysyin lisää asiasta, josta en ollut ennen kuullutkaan. Sanottiin , että jos on vartijana tai järjestyksenvalvojana, on parempi ettei ole ikinä harrastanut itsepuolustusta, koska jos tulee tositilanne, ei edes huomaa, kun on jo piessyt asiakkaan henkihieveriin. Mietin että niinkun mitä? Mun mielestä sellainen henkilö, joka ei ole koskaan harjoitellut puolustautumaan, ja joutuu hyökkäyksen kohteeksi, niin SEHÄN se on, joka lyö ensimmäiseksi turpaan, kun ei muuta osaa, ei alan osaaja, joka osaa tehdä asian kauniimminkin.
Kun keskustelin asiasta lisää, huomasin, että tässä firmassa luotetaan liikaa kaasuun. Että se kaasu on aina se suojelusenkeli, joka ei koskaan petä. Kun kysyin, että mites sitten käy, jos tulee nopea tilanne, otan kaasun esiin ja se putoaa kädestä, ihmisen käsihän se vaan on, niin vastaus oli että: sitten sinulla ei ollut tilanne hallinassa. Eli turpaan olis otettu eo. tilanteessa pahimmassa tilanteessa.
Sitten tuli järjestyksenvalvoja-kurssi. Vartiopäällikkö opetti siellä itsepuolustusta, koska on itse harrastanut karatea aiemmin 4 vuotta, sekä käynyt kouluttajakurssin. Meinasin jo sanoa, että eiköhän lähdetä kotiin vaan, ettei opita tappamaan täällä ketään. Maltoin mieleni ja seurasin opetusta. Useimmat liikkeet joita opetettiin olisi johtanut vartijan vahingoittumiseen välittömästi. Kun kysyin, että mitenkä opettaja lähtisi ns.syleilyotteesta pois. (eli vastustaja hyökkää edestä ottaen halausotteen käsien alta)-sanottin ettei sellaista tilannetta voi syntyä. Ja jos voi, on oma syy, koska et ole hallinnut taaskaan tilannetta.
Mutta kokemus on kertonut mulle, ettei noi jutut mene lähes koskaan niinkuin kirjassa lukee, vaan aina voi tulla ylläreitä. Jos ei ylläreitä tulisi, ei kai itsepuolustusta olis koskaan keksittykkään.
Eli ihmetyttää tää meininki; ekaks sanotaan et ei missään nimessä, seuraavaksi ollaan jo harjoittelemassa. Nyt ollaan jo hommaamassa nyrkkeilysäkkiä ja tatamia toimistolle ja mä itse aloin tossa pari kk sitten vetämään nuorille itsepuolustuskoulutusta, johon sain firmasta myös tukea ja vinkkejä. En niinku tajua. Pitäis kai kysyy nyt uusix niistä avustuksista ja kattoo mikä on vastaus nyt. Onx muissa turvallisuusalan firmoissa tällasta?
Vastaukset 14
Vanhimmat
En tiedä missä firmassa toimit, mutta olisko mahdollisuus saada niitä rahoja vaikka TYKY (työkyvyn ylläpito) rahoista ?? Ainakin oma putiikkini on mukana TYKY toiminnassa ja maksaa käynnit kerran viikossa esim kuntosalilla tai uimassa jne. Kysele esimieheltäsi onko teillä TYKY toimintaa ja tuolta voit lukea lisää.
http://www.tyky.fi/tyky/
http://fi.osha.eu.int/pk/tyky-toiminta.html
Pitäiskö firmaa vaihta..?
Sen kummemmin kommentoimatta tehkää selväksi mikä on itsepuolustusta ja mikä voimankäyttöä. Nämä asiat tulee osata vaikka olis "40 vuotta karatea" takana.
milloin ihmiset oppii ymmärtämään ettei se pelkkä jonkin lajin harrastaminen tee kenestäkään tosiaankaan mitään tykkiä...se on niin monesta asiasta kiinni miten pärjää tilanteessa.
Toinen on tappaja-ainesta jo syntyessään, toinen treenaa 10 vuotta karatea ja silti kunnolla turpaansa ensin mainitulta...suhteellisuudentajua ihmiset.
se on. Kaikki eivät ole "fighter" luonteita joten ne paljon harjoitellut tekniikat saattavat kokea "inflaation", kun joku oikeasti aikoo tulla päälle tavalla jota ei ole koskaan kokenut. siinä pettää aina ensin pää ja sitten konstit loppuu.
En tarkoita tällä sitä etteikö itsepuolustuslajien harjoittelusta olisi hyötyä, mutta täytyy olla realistinen eikä luottaa siihen, että näin kun teen selviän aina.
...joka maksaa minun kamppailulaji- tai muun harrastukseni? Kertokaa heti, niin vaihdan oitis!
Herää unestasi Eikka. Tuskin mikään työnantaja alkaa harrastustasi maksamaan vaikka jouduit lajisi harrastuksen lopettamaan.
Ihmettelen tuota valitusta. Kasva aikuiseksi. Tällaista elämä on kodin lämmön ulkopuolella, valitettavasti...
-T
Ei se nyt täysin ennenkuulumatonta ole että työnantaja maksaa harrastuksen. Kyseessä ei tarvitse olla edes mikään kamppailulajialan firma. Tämä riippuu täysin siitä missä on töissä ja missä asemassa siellä. Ja tietenkin sekin vaikuttaa kuinka hyvä on neuvottelemaan itselleen etuisuuksia.
..henkilökohtaisesti otan mieluummin kovaa käteistä :)
-T
Itsekin mieluummin rahana, mutta tuo onkin asia erikseen. Itselläni sattumoisin onkin yksi kaveri, jonka firma maksaa hänen kamppailulajiharrastuksensa. Monet firmat kannustavat työntekijöitään liikuntaan ja siksi hyvin mahdollista, että firma suostuu maksamaan, ainakin osan, harrastuksista. Tosin yleisempää taitaa olla, että firmat tarjoavat ilmaispääsyjä jonnekin kuntosaleille, uimahalliin yms tai sitten kasaa jotain puulaaki sählyjoukkueita.
Firmat yleensä mieluummin laittavat vähän rahaa noihin liikuntaharrastuksiin, kuin antavat ne suoraan työntekijöille palkkana, koska se mahdollisesti innostaa työntekijöitä liikkumaan enemmän. Näin työntekijät pysyvät fyysisesti paremmassa kunnossa ja jaksavat paremmin työssäkin.
Otetaan vaikka esimerkkinä joku nörtti joka koodaa kaikki päivät työssä ja myös illat kotona. Burn out on varma alle 5 vuodessa. Jos työnantaja saa potkittua tollaisen, vaikka sitten kamppailulajiharrastuksen pariin, niin firma hyötyy siittä. Näin työntekijästä voi olla iloa sen 5 vuoden jälkeenkin.
Noniin. Tulihan se sieltä. Oikein ammattiauttaja tuli paikalle ja rohkaisi taas. Kun tänne palstoille kirjottaa mitä tahansa, niin joka kerta tulee ainakin yksi "pätevä" ja itteensä vittuuntunut tyyppi kertomaan kuinka lapsia kaikki on. Ottaisit selvää asioista ennen kuin kirjottelet vastauksiasi, idiootti.
...nettiin kirjoittelun sijasta. Niillä kun on sellainen ero, ettei äiti naura itkuillesi ;)))))
olen työskennellyt muutaman vuoden aikana kolmessa eri vartioimisliikkeessä ja jokaisessa tuettiin jollakin tapaa ip-harjoittelua. yhdessä järjestettiin treenejä, kahdessa maksettiin osa kustannuksista. lisäksi olen nähnyt mm. fps-securityn, jossa en ole työskennellyt, mainostaneen että maksavat 50% normaalihintaisesta liikuntaharrastuksesta. eiköhän joku ip-laji tuohonkin kelpaisi, vaikka puhuivat vain liikuntaharrastuksesta.
itseasiassa firmalle on verollisesti edullisempaa tukea duunaria muilla tavoin kuin palkkaa maksamalla. firma voi esim. palkkaamalla ammattilaisen pitämään kaksi treeniä viikossa firman halukkaille duunareille päästä paljon halvemmalla, kuin maksamalla jokaiselle duunarille sen verran enemmän palkkaa että nämä pääsisivät kukin haluamansa harrastuksen pariin. tämähän on yleensäkin syynä kaikenlaisiin työsuhde-etuihin, ne kun mahdollistavat tavallaan korkeamman palkan maksamisen halvemmalla, kuin jos maksaisi vastaavan määrän kylmää käteistä.
Nykyään työnantajan on mahdollista maksaa tiettyyn rahaan asti työntekijän harrastukset kuhan sitten maksaa kaikkien eikä suosi yhtä. Se kaikki on verovähennettävää.
Minullakin työnantaja maksaa kickboxing-harrastukseni ja työkavereille kuntosalit.