Opiskelun luonne lääkiksessä?

Olen nyt ensi keväänä lukiosta valmistuva abiturientti, ja aikomuksenani olisi hakea -12 sisään lääkikseen. Tiedän, että pääsykokeessa on hallittava lähes täydellisesti niin biologian, kemian kuin fysiikankin lukion oppimäärä, Galenoksen ohella. Laskemisessa olen ollut onneton (en lahjaton, mutta laiskaakin laiskempi), joskin suorittanut käytännössä kaikki kurssit mainituissa aineissa. Siksi minun on lykättävä hakemista vuodella, sillä olen herännyt siihen todellisuuteen, että muuta tietä ei ole kuin harjoitella laskurutiinia, jossa siis ei tällä hetkellä ole kehumista.

Mutta kysymys kuuluukin, että kuinka paljon itse lääkiksessä opiskelu on laskujen laskemista? Laajojen ja pikkutarkkojenkin asikokonaisuuksien hallitseminen ei ole minulle vaikeaa keskimääräistä paremman muistin ja motivaation ansioista. En pelkää lääkiksen suurta hallittavaa teoreettisen tiedon määrää, mutta laskemaan päivästä toiseen en sinne haluaisi. Tietenkin ymmärrän, että käsittääkseen monia ihmiskehossa tapahtuvia reaktioita on ymmärrettävä niin kemian kuin fysiikankin lainalaisuuksia.
5821
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Esim. Tampereella laskimen voi sisäänpääsyn jälkeen heittää kierrätykseen.

P.S. Kannattaa käydä katsomassa ensi kevään koe "paikan päällä" - silloin tiedät miten vaikea/helppo on saada pisteitä tehtävistä. Eikä fysiikkaa ja kemiaa tai biologiaa tarvitse hallita läheskään täydellisesti. Pääsykokeessa riittää 50-60% maksimipisteistä ja olet jo sisällä. Jos haet hampaalle, niin riittää vähempikin.

Äänestä

Typerää lykätä vuodella hakemista. Luuletko, että muutut vuoden aikana ahkerammaksi laskijaksi? Tuskin.

Kannattaa hakea heti ja pistää täysi höyry lukujen suhteen jo nyt päälle. Itse aloitin helmikuussa (en ollut abi) hakuprosessin ja luin 6-10h päivässä. Aluksi 5 päivää viikossa, loppuvaiheessa 7 päivää viikossa. Lääkikseen pääseminen ei vaadi älyä. Sen tulet huomaamaan kurssitovereistasi, kun olet päässyt sisälle. Perslihaksia, motivaatiota ja sinnikkyyttä se sen sijaan vaatii.

Ja ei niitä laskuja lääkiksessä lasketa enää yhtään, joten turha pelätä.

Äänestä
  • No itseasiassa Helsingissä voi hiukan joutua laskemaan säteily- ym. laskuja ko. kurssilla. Ja auttaa kyllä monien asioiden ymmärtämistä huomattavasti, jos osaa kemian ja fyssan (joidenkin osioiden) laskuja, tyyliin happo-emästasapaino, puskurilaskut jne.

    Äänestä

Kiitos teille vastauksistanne, sain asiaani selvyyden!

Ja tuosta hakemisajankohdasta. Ajattelin kyllä käydä katsastamassa pääsykokeet jo tänä keväänä, mutta todellinen haku olisi sitten vuoden päästä. Suunnitelmissani olisi jo kevätpuolella, pian kirjoitusten jälkeen, alkaa käymään läpi niin fysiikkaa kuin kemiaankin. Minulla on puutteita tiedoissa, ja nekin mitä on hallussa, ovat sitä vain teoriana. Teorian pohjalta on kuitenkin hyvä alkaa rakentamaan laskutaitoa. Olen toiveikas, mutta realisti. En voi mitenkään oppia koko lukion oppimäärää näistä aineista JA Galenosta kahdessa-kolmessa kuukaudessa. Minulla on yli puoli vuotta aikaa lukiolaskujen opetteluun, marraskuussa sitten valmennuskurssin myötä Galenoksen kimppuun. :)

Äänestä
  • Avoimessa yliopistossa voi myös käydä opiskelemassa fysiikkaa ja kemiaa, mistä voi olla apua.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


rynttäpulla kirjoitti:

Olen nyt ensi keväänä lukiosta valmistuva abiturientti, ja aikomuksenani olisi hakea -12 sisään lääkikseen. Tiedän, että pääsykokeessa on hallittava lähes täydellisesti niin biologian, kemian kuin fysiikankin lukion oppimäärä, Galenoksen ohella. Laskemisessa olen ollut onneton (en lahjaton, mutta laiskaakin laiskempi), joskin suorittanut käytännössä kaikki kurssit mainituissa aineissa. Siksi minun on lykättävä hakemista vuodella, sillä olen herännyt siihen todellisuuteen, että muuta tietä ei ole kuin harjoitella laskurutiinia, jossa siis ei tällä hetkellä ole kehumista.

Mutta kysymys kuuluukin, että kuinka paljon itse lääkiksessä opiskelu on laskujen laskemista? Laajojen ja pikkutarkkojenkin asikokonaisuuksien hallitseminen ei ole minulle vaikeaa keskimääräistä paremman muistin ja motivaation ansioista. En pelkää lääkiksen suurta hallittavaa teoreettisen tiedon määrää, mutta laskemaan päivästä toiseen en sinne haluaisi. Tietenkin ymmärrän, että käsittääkseen monia ihmiskehossa tapahtuvia reaktioita on ymmärrettävä niin kemian kuin fysiikankin lainalaisuuksia.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu