olivat pitkämielisiä, ja armollisia kuten "laupias armahtajansa" ikään ja sadistisesti kuvasivat siviilin raukkamaisen mestauksen. "Hienoja ihmisiä" joilla tuntuu olevan munaa ainoastaan siviili-iskuihin, jotka reiluina olioina sitten vielä suivaantuvat jos saavat samalla mitalla takaisin.
Esim. ristiretkistä syytetään kristikuntaa, mutta todellinen aloittaja oli muslimit, jotka sitten "reilu peli on perseestä"-asenteella oman syyllisyytensä tunnustamisen sijasta, syyttävätkin uhreja joita kohtaan itse aloittivat aggressiot. Vieläpä yleistäen että jokainen ristiretkeen osallistunut olisi ollut kristitty. Mikä on aivan luonnollista, sillä sen vallanhimoisempaa, petolisempaa ja verenhimoisempaa ihmisryhmää kuin hurskaat muslimit saa etsiä.
Esim. ristiretkistä syytetään kristikuntaa, mutta todellinen aloittaja oli muslimit, jotka sitten "reilu peli on perseestä"-asenteella oman syyllisyytensä tunnustamisen sijasta, syyttävätkin uhreja joita kohtaan itse aloittivat aggressiot. Vieläpä yleistäen että jokainen ristiretkeen osallistunut olisi ollut kristitty. Mikä on aivan luonnollista, sillä sen vallanhimoisempaa, petolisempaa ja verenhimoisempaa ihmisryhmää kuin hurskaat muslimit saa etsiä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
>>>Vieläpä yleistäen että jokainen ristiretkeen osallistunut olisi ollut kristitty.>sadistisesti kuvasivat siviilin raukkamaisen mestauksen. "Hienoja ihmisiä" joilla tuntuu olevan munaa ainoastaan siviili-iskuihin, jotka reiluina olioina sitten vielä suivaantuvat jos saavat samalla mitalla takaisin.>Esim. ristiretkistä syytetään kristikuntaa, mutta todellinen aloittaja oli muslimit,
Ristiretket olivat yritys valloittaa takaisin muslimeille menetetyt kristittyjen alueet. Jos kristityt ajattelisivat kuin muslimit, olisi suuri osa Lähi-Idän maista kristinuskon pyhää maata, joka pitäisi valloittaa takaisin.
Ristiretkistä
Eräs motiivi ristiretkille oli supervallasta suurvallaksi heikentyneen Bysantin halu saada takaisin alueet, jotka se oli menettänyt nelisen sataa vuotta aikaisemmin arabeille. Tämä pyrkimys jäi syrjään varsin pian ristiretkien alettua. Eli pieneltä osaltaan ristiretket olivat alkuvaiheessaan eräänlainen 400 vuotta myöhässä oleva Rooman imperiumin vastaisku.
Muita motiiveja olivat
- uskonnollisuus eli Pyhän Maan saaminen kristikunnan haltuun ja pyhiinvaellusten turvaaminen. Erityisesti katolinen kirkko korosti tätä ja ristiretkien alkupuolella tällä motiivilla oli oma merkityksensä nimenomaan Länsi-Euroopassa.
- puhdas valloitushalu; Länsi-Euroopan ruhtinaiden nuoremmat pojat perustivat alueelle omia ruhtinaskuntiaan. Tällöin Bysantin vaateet luonnollisestikin unohdettiin ja Bysantti vetäytyikin syrjään ristiretkitoiminnasta.
- eritoten Venetsian kohdalla kauppaedut ja muut taloudelliset seikat, kuten miesten ja tavaroiden rahtaaminen Pyhään Maahan ja takaisin, ryöstösaaliilla tehtävä kauppa (Bysantin ryöstö!), pyhiinvaeltajien myyminen orjiksi muslimimaihin (erityisesti ns. lasten ristiretken aikana) jne.
Myöhemmin eli vv. 1203 ja 1204 ristiretkeläiset sitten valloittivat ja ryöstivät yllättäen myös Konstantinopolin ja perustivat sen ympärille oman keisarikuntansa (ns. Latinalainen Keisarikunta), joka kesti vajaat 60 vuotta. Vaikka bysanttilaiset onnistuivat valloittamaan alueen takaisin, ryöstö ja liki kuusikymmentä vuotta kestänyt hirmuhallinto keskusalueilla olivat heikentäneet niin olennaisesti Bysanttia, ettei se enää kyennyt torjumaan ottomaaniturkkilaisten levittäytymistä alueelleen, mikä sitten johtikin keisarikunnan häviämiseen ja ottomaanisen imperiumin syntymiseen.
Eli sellaisia ne ristiretket olivat; aika monimutkainen kooste erilaisista motiiveista.