Tässä riittää nyt kysymyksiä, joihin toivoisin saavani täältä vastauksen! :D luulisin, että joku tulis kuitenki vastaamaan näihin mun kysymyksiin, että: Googleta! , joten aattelin jo nyt heti aluks sanoa, että jos etsin näihin tiedon googlesta niin ne vastaukset sielä on niin vaikeesti sanottu ainakin osa, että en ymmärrä niistä yhtään enempään, kuin lukematta koko vastausta!
Tässä kysymyksiäni:
1. Mitä tarkoittaa ISO arvo?
2. Ja jos haluaisitte selventää millaista ISO arvoa käytetään millaisissa olosuhteissa?
3. Miten järjestelmäkamerassa voi säätää sen mihin pisteeseen se tarkentaa?
4. Mitä tarkoittaa makro?
5. Mitä eroa objektiiveissa on? Eli jos 18-55mm perus objektiivissa mihin asti sillä voi zoomata? Ja muuta yleistietoa, jos joku vaivautuisi kirjoittelemaan.
Kiitos paljon jos joku vaivautuisi vastaamaan edes muutamaan noista! :D
Tässä kysymyksiäni:
1. Mitä tarkoittaa ISO arvo?
2. Ja jos haluaisitte selventää millaista ISO arvoa käytetään millaisissa olosuhteissa?
3. Miten järjestelmäkamerassa voi säätää sen mihin pisteeseen se tarkentaa?
4. Mitä tarkoittaa makro?
5. Mitä eroa objektiiveissa on? Eli jos 18-55mm perus objektiivissa mihin asti sillä voi zoomata? Ja muuta yleistietoa, jos joku vaivautuisi kirjoittelemaan.
Kiitos paljon jos joku vaivautuisi vastaamaan edes muutamaan noista! :D
Vastaukset 19
Vanhimmat
"Tässä kysymyksiäni:
1. Mitä tarkoittaa ISO arvo?
2. Ja jos haluaisitte selventää millaista ISO arvoa käytetään millaisissa olosuhteissa?
3. Miten järjestelmäkamerassa voi säätää sen mihin pisteeseen se tarkentaa?
4. Mitä tarkoittaa makro?
5. Mitä eroa objektiiveissa on? Eli jos 18-55mm perus objektiivissa mihin asti sillä voi zoomata? Ja muuta yleistietoa, jos joku vaivautuisi kirjoittelemaan."
1. Kennon, filmin herkkyysarvo. Suurempi arvo>suurempi herkkyys.
2. Käytettään aina alhaisinta arvoa, joka antaa tarvittavan suljinnopeuden ja/tai himmennyksen vallitsevassa valaistuksessa. Suuret arvot tekee kuvan rakeiseksi ja niitä tulee välttää, jos mahdollista.
3. Riippuu kamerasta. Katso manuaali.
4. Tarkoitetaan yleensä objektiivia, joka tarkentuu lähelle ja antaa suurennuksen 1:1.
5. Objektiiveja on erilaisella valovoimalla ja polttovälillä. 18-55 millisellä voidaan zoomata 18 millistä 55 milliin ja päinvastoin.
6. Lue manuaali
ISO-arvolla tarkoitetaan kennon herkkyyttä. Käytännössä lisätään kennon signaalin vahvistusta, ja tämä siis aiheuttaa kohinaa.
ISO-arvo täytyisi pitää mahdollisimman pienenä. Käytännössä kuvattaessa liikkuvia kohteita vähäisessä valossa joutuu ISOa suurentamaan jotta saadaan tarpeeksi lyhyt suljinaika. Liikkumattomia kohteita jalustalta kuvattaessa suljinajan venymillä ei ole niin väliä.
Kamerasta riippuen tarkennuspisteitä on yhdestä aina useisiin kymmeniin. Asetuksista voi säätää, mikä/mitkä tarkennuspisteistä otetaan käyttöön tai asian voi jättää kokonaan automatiikan huoleksi. Manuaalitarkennus on myös joskus välttämätöntä.
Makro-objektiivilla voidaan tarkentaa kohde niin lähelle, että kennolle piirtyvä kuva on vähintään 1:1 kohteen kanssa.
Objektiiveilla voidaan zoomata äärettömään saakka, milleistä riippumatta. Mitä enemmän millejä, sitä kapeampi kuvakulma, ja tästä syntyy se suurennos/zoom.
Lisäksi riippuu kameran kennokoosta, millaisen kuvakulman objektiivi antaa. Tätä varten yleensä teknisissä tiedoissa on ilmoitettu "35mm eqvivalent", jossa siis croppikennoisen kameran objektiivin polttoväli on muunnettu standardiksi muodostuneeseen 35mm: kinofilmiin/kennoon.
Kannattaa opiskella tuo kuvakulmahomma ja polttoväliasiat netistä, siellä on tietoa ja asia on kohtalaisen laaja.
ISO on vain nimitys eräälle standardointilaitokselle (International Organization for Standardization ).
Kameroiden ja filmien yhteydessä sillä kuvataan sitä valomäärää joka tarvitaan saamaan aikaan normaali kuva. Se on kääntäen verrannollinen siten, että mitä pienempi se on sitä enemmän tarvitaan valoa. Perusarvona voidaan pitää luokkaa ISO100 olevia lukemia. Arvo on lineaarinen siten, että tuosta sadasta alkaen valomäärä menee puoleen aina kun arvo kaksinkertaistuu. Esimerkkinä sarja ISO100, 200, 400, 800, 1600, jne.
Filmiaikana filmiä herkistettiin ja samalla yleensä raekoko kasvoi mutta nyt sähköisellä ilmaisulla voidaan lisätä vahvistusta jolloin taas kohina kasvaa. Kameroiden elektroniikka useimmiten poistaa kohinaa mutta samalla saattaa häipyä pieniä yksityiskohtia. Siksi tulisi aina käyttää mahdollisimman pientä ISO arvoa. Totuus kuitenkin on, että sitä useasti joutuu nostamaan valaistusolosuhteiden mukaan.
Pienikennoisilla kameroilla (pokkarit ja bridget) saa yleensä kohtuullisia kuvia 400 – 800 ISO:lla mutta järkkäreillä päästään paljon suurempiin herkkyyksiin. Itse kroppijärkkärillä olen saanut kohtuullisia kuvia jopa ISO2000 asetuksilla ja täyden kennon vehkeillä päästään jopa ISO10'000 lukemiin.
Mitä ISO:a milloinkin, kirkkaalla päivällä pienintä löytyvää ja valon vähetessä sitä pitää nostaa siten, että aika ja aukko saadaan kuvauskohteen mukaan sopivaksi.
Kaikki käyttämäni kamerat joita on useita Nikon ja Panasonic sekä Canon merkkisiä näyttävät sen tarkennuspisteen haluttaessa etsimessä. Ainakin järkkäreissä sitä on voinut siirtää nappulaohjauksella.
Makro tarkoittaa lähikuvaa joka otetaan noin 1:1 koossa eli kohde on vähintään itsensä kokoinen filmillä tai kennolla. Siitä on kuitenkin hieman luistettu ja joitain optiikoita sanotaan makroiksi vaikka kuvaussuhde olisi 1:3 tai 1:4 jolloin kuva kennolla on tuon verran pienempi kuin luonnossa.
Tuota 18 – 55 mm optiikkaa voidaan zoomata juuri tuolla polttovälialueella. Zoomaushan muuttaa sitä kulmaa jossa kuva näkyy kennolla. 18 mm on laajakulma ja sopii maisemiin mainiosta, on jopa suurempi kulma mitä sinä näet normaalisti suoraan katsoessasi. 55 mm on vain osa siitä, kuin suurennos aiemman keskustasta. Sinuna menisin valokuvausliikkeeseen ja kokeilisin kameroita, kyllä ne antavat kun sanot muovikassin joka on kainalossasi olevan täynnään satasia, äläkä sano että siellä on eilinen iltis
”optiikoita sanotaan makroiksi”
—mikä on optiikko?
Nyt alkaa tuntua siltä, että koko kysymys oli pelkkä kiusa jossa meidät höynäytettiin kirjoittelemaan muka tietämättömälle. Jos kuitenkin on kyse aidosta tiedon puutteesta niin makro on kuten sanoin:
"Makro tarkoittaa lähikuvaa joka otetaan noin 1:1 koossa eli kohde on vähintään itsensä kokoinen filmillä tai kennolla. Siitä on kuitenkin hieman luistettu ja joitain optiikoita sanotaan makroiksi vaikka kuvaussuhde olisi 1:3 tai 1:4 jolloin kuva kennolla on tuon verran pienempi kuin luonnossa."
Tuosta piti selvitä makron olevan optiikka (putki jossa on linssejä kuvan kohdistamiseksi kennolle) jolla voidaan kuvata 1:1 mittakaavassa joskin nykyään ainakin osa valmistajista nimittää omia 1:3 - 1:5 kuvaavia optiikoita makroiksi. Siinäkin on siis alettu lipsua.
Minusta tuntuu, että aloittaja tarkoitti optikkoa. Se on henkilö, joka myy optisia vempaimia eli silmälaseja.
Kyllä näihin asioihin vois mennä hakemaan vastauksia kirjstosta tai netistä. Kirjoja selaamalla voi saada kokonaiskuvan. Jo esim. sisällysluettelosta näkee, miten asiat liittyvät toisiinsa - nekin mitä kysyjä ei vielä tiedä olevankaan.
Optiikka eli valo-oppi (muinaiskreikaksi ὀπτική, optike, ’näyttää’) on fysiikan valon tai yleisemmin sähkömagneettisen säteilyn käyttäytymistä ja ominaisuuksia sekä valon ja aineen vuorovaikutusta tutkiva osa-alue.
—eikös se optiikka olekaan tieteenala joka tutkii säteilyä?
Tosta Wikipedian jutusta päätellen kamerassa se optiikka voisi olla softa joka tutkii säteilyn aiheuttamia jännitteen muutoksia kennon pikseleissä.
Joten optiikat (monikko) voisi olla a/d-muuntimien ja kamerasoftien joukko
Tuo optinen laite jota myös objektiiviksi kutsutaan on vaan näissä päivittäisissä keskusteluissa kääntynyt optiikaksi, en usko sen suurikaan synti olevan joten aion jatkaa samalla linjalla optiikoineni. Ihan oikea asia olisi tietysti ollut aloittajan kannalta hyödyllisempi, mutta mitäs kukaan luonnolleen voi, valitettavasti.
Taitaa se olla hyväkin, vai onko?, että meillä on tarkka vahti terminologian suhteen?
Äitini on Karjalasta ja anoppi länsipuolelta, toisen soppa oli tuimaa jos siinä oli suolaa liikaa ja toisen jos se oli suolatonta. Tiedätkö kumpi tuima oli kumman?
Kaikki saavat vastata! vaikka eihän tämä suoraan valokuvaukseen kuulukaan.
olihan soppa oli tuimaa jos siinä oli liikaa optiikkaa, aion jatkaa samalla linjalla optiikoineni.
Aina kannattaa varmuuden vuoksi käyttää värä terminologiaa, varsinkin jos aloittaja ei googlettamalla saanut selvää monimutkaisista termeistä.
”en usko sen suurikaan synti olevan” jos muka asiantuntijana yrittää sotkea aloittajaa väärällä terminologialla .
tärkaintä on työntää oma lusikkansa tähänkin soppaan
lähtee arvostelemaan toisen kielenkäyttöä pitäisi kiinnittää huomiota omaan ilmaisuunsa, muutoin se menee hieman hukkaan.
Mitä siis oikeasti selvällä suomella halusitkaan sanoa?
Lause tai sen osa: "olihan soppa oli tuimaa jos siinä oli liikaa optiikkaa" ei oikein mene jakeluun! ja vitsinäkään se ei oikein saa minua nauramaan.
toisen kielenkäyttöä, tuo optinen laite.
Voi luulla itseään asiantuntijaksi kun käyttää ”vaan näissä päivittäisissä keskusteluissa” vierasperäisiä (ὀπτική) käsitteitä joita ei ymmärrä itsekään.
ymmärtämättä ja kummalta meistä? Esität syytteen joten esitä myös todiste! Onhan minunkin aika oppia kun on löytynyt kerran pätevä opettaja. Vai tyhjääkö huutelet?
makro = optiikka = putki jossa on linssejä = kaukoputki?
entä ns. peilitele ”vaan näissä päivittäisissä keskusteluissa”?
”Kaikki saavat vastata! vaikka eihän tämä suoraan valokuvaukseen kuulukaan.”
”en usko sen suurikaan synti olevan”
http://fi.wikipedia.org/wiki/Objektiivi
”Kuvausobjektiivi on kameran runkoon liitettävä linssijärjestelmä, jonka tehtävänä on keskittää valonsäteet kamerassa olevaan filmiin tai kuvakennolle.”
putki jossa on peilejä
esim kaleidoskooppi on peiliputkioptiikka
jos peiliputkessa l. peilioptiikassa ei ole värillisiä lasinsiruja niin sitten se on teleidoskooppi
"makro = optiikka = putki jossa on linssejä = kaukoputki", nuo ovat tavallaan saman ilmiön erilaisia nimityksiä, makro on lähikuvaukseen käytetyn optiikan "lempinimi", optiikka on optinen järjestelmä josta kameran yhteydessä käytetään myös sanaa objektiivi, kaikki optiikat ja objektiivit peilitele mukaan lukien ovat putkeen asetettuja erilaisia linssejä ja peilitelen peilikin on linssiksi hiottu optinen väline, kaukoputki on aivan kuin teleoptiikka/teleobjektiivi siinä vain silmää käytetään kamerana. Kaukoputkeen voi myös laittaa kamerasovitteen ja kuvata sen läpi. Sitä kutsutaan digiscopingiksi.
Siis letka jonka kirjoitit peilitelelisäyksellä voidaan yhdistää yhtäläisyysmerkein sillä nuo kaikki kuvaavat optista järjestelmää jota voi käyttää objektiivina tai kaukoputkena hieman riippuen mekaanisesta rakenteesta.
Kaikki saavat vastata taisi liittyä siihen tuimaan, ei linssistöihin.
että optiikka sana ei tarkoita putkea vaan se on erään tieteenalan nimitys?
ihan tärkeintä kaikessa keskustelussa on se ettei miloinkaan myönnä olleensa väärässä ”vaan näissä päivittäisissä keskusteluissa”
jos haluaa esittää asiantuntijaa niin kannattaa käyttää vierasperäisiä sanoja vaikkei ymmärräkään niiden merkitystä?
lainaus: kaukoputki on aivan kuin teleoptiikka/teleobjektiivi siinä vain silmää käytetään kamerana.
Käytetäänkö tavallisessa kameran optiikassa (=putkessa) kennoa tai filmiä kamerana (silmänä)?
Minusta tuntuu, että aloittaja tarkoitti optikkoa. Se on henkilö, joka myy optisia vempaimia eli silmälaseja.
Kyllä näihin asioihin vois mennä hakemaan vastauksia kirjstosta tai netistä. Kirjoja selaamalla voi saada kokonaiskuvan. Jo esim. sisällysluettelosta näkee, miten asiat liittyvät toisiinsa - nekin mitä kysyjä ei vielä tiedä olevankaan. "
Hahhhh hhhhaahhh buhahhhaahhh voi vittu onko nämä kyselijät syntyneet säkki päässä.Ettekö osaa hakea tietoa, ihan ite ne on minunkin pitänyt tiedot kaivaa kirjoista jne.