Venäjän opiskelu

En tunne venäjän kielen ja kulttuurin opintoja, mutta useimmat kieltenopiskelijat valmistuvat aineenpettajiksi. Silloin on etua, jos on pätevyys opettaa muutakin kuin yhtä ainetta, mutta toki kieliaineen rinnalla voi pätevöityä vaikkapa jonkin reaaliaineen opettajaksi. Kieliaineissa yksi, tosin varsin työläs vaihtoehto on pätevöityä äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi (oletan, että opiskelet myös suomea lukiossa, vaikka et sitä maininnutkaan). Suomen kielen opinnot ovat myös suositeltavia, mikäli aikoo kääntäjän tehtäviin.

Filosofian maisterin tutkintoon täytyy joka tapauksessa sisältyä vähintään yksi sivuaine. Suomesta, ruotsista ja jostakin vieraasta kielestä (yleensä englanti) suoritetaan vähintään ns. kieli- ja viestintäkurssit (yhteensä noin 15 op, alempitasoisia kuin varsinaiset kyseisen aineen opinnot). Yliopistosta riippuen ruotsin ja vieraan kielen opinnoista voi saada hyväksiluvun muilla suorituksilla tai hyvillä yo-kokeen arvosanoilla.

Vaikka hakisit opiskelemaan venäjää, ei sinun tarvitse kirjoittaa ainetta lukiossa. Tosin pääsykokeet mittaavat juuri lukion lyhyen oppimäärän taitoa kielessä (ainakin Helsingin yliopistossa tässä aineessa). Yo-kokeisiin luku sujuisi siis kuin siivellä, kun lukisit pääsykokeisiin ;)

Venäjän kielessä ja kulttuurissa saa alkupisteitä äidinkielen neljän muun aineen kirjoituksista (Helsingin yliopistossa, johon muutkin tämän tekstin hakujutut liittyvät). Sen kannalta lyhyt kieli ei ole ehkä järkevin valinta, jos menestyt muissa aineissa hyvin: lyhyen venäjän L:stä saa yhtä paljon pisteitä kuin reaalin/pitkän kielen/p.matikan/äikän M:stä. (eli esim. jos saat L:n äikästä, p. matikasta, p. enkusta ja kahdesta reaalista, saat 100pst, mutta kirjoitat L:n äikästä, p. matikasta, p. enkusta, reaalista ja l. venäjästä, saat 94pst)

Hakijoita ei venäjän kieleen paljoa ole. Viime vuonna kokeisiin osallistui 49 joista 19 valittiin. Aika hyvät mahdollisuudet siis. Helsingin yliopisto julkaisee myös aiempien vuosien pääsykokeet, eli niitä kannattaa vilaista (sisältävät esim. aukkotehtäviä, verbitaivutksia, kielioppitermien selityksiä suomeksi).

Muut opiskeltavat aineet riippuvat aivan siitä, mitä aiot tehdä. Jos haluat opeksi, niin olisi hyvä tosiaan (kuten jo mainittua) olla jokin toinen aine, mitä opettaa. Kääntäjänä olisi hyvä osata vähintään kahta vierasta kieltä (toki ei mikään "pakko" ja kannattaa valita silloin venäjän kääntämisen linja ylipäätään). Jos kääntäjäksi haluat, niin on myös erittäin tärkeää osata hyvin äidinkieltä.

Opiskelen itse venäjää nyt jo... huh,neljättä vuotta. Suurin osa jotka aloitti samaan aikaan mun kanssa, eivät valinneet opettajankoulutusta. En itsekään valinnut. Mutta suosittelisin valitsemaan ne opeopinnot... työnsaanti tulevaisuudessa olisi siten helpompaa.

Jos et aio opettajaksi, ei sinun tarvitse valita muuta kieltä kuin venäjä. Jos haluat opettajaksi, kannattaa valita sivuaineeksi (pitkä sivuaine) joku muu kieli. Yleensähän esim lukioissa kieltenopettajat opettavat juuri kahta eri kieltä.

Ei ole mitään ohjetta, mitä sivuaineita venäjän opiskelijan pitäisi valita. Tietysti jotkut taloustieteet voisivat olla hyödyllisiä, jos haluaa vaikka kaupan alalle...

Mutta suosittelen kyllä venäjän opiskelua! Vaikka itse alan olla jo vähän epätoivoinen, kun työllisyystilanne meidän alalla on aika synkkä. Mut en kadu kyllä ollenkaan sitä, et lähdin opiskelemaan kieltä josta todella tykkään. Teenpähän sitten vaikka joitain hanttihommia, ihan sama... :D Удачи тебе!

Hei,
Olen kiinnostunut suomen kielen ja olen opiskellut suomea nyt jo 2 vuotta.
Ehkä me voimme auttaa toisillemme, jos haluasit harjoitella venäjää?
Minulle myös olisi mukava jos minä voisin kirjoittaa suomeksi sinulle.
Kiitos etukäteen!
[email protected]

Pääseekö venäjää opiskelemaan y.opistoon siis pisteiden perusteella? Eli taustapisteet pääsykokeen pisteet? Paljonko pääsykokeesta voi saada maksimissaan pisteitä? Onko mitään mahiksia päästä yliopistoon opiskelemaan tällainen keskinkertainen lukio-opiskelija? Laskin, että saisin pisteitä ylioppilaskirjoituksista vaan noin 13p, eikös se ole aika vähän, kun maximi on 100? Jyväskylän yliopistoon pisteraja oli joskus ainakin n. 75 pistettä.
Minkälaisia eroja yliopistojen välillä on, eli mihin on helpointa päästä sisään vai onko kaikki suurinpiirtein samanlaisia?

^Ok, kiitos! Tietääkö joku mihin yliopistoihin olisi helpointa päästä?

Hyvin varmana sanoisin, että Åbo Akademin venäjän laitokselle on helpointa päästä. Itselläni on kokemusta kyseisestä laitoksesta, joka on hyvin pieni mutta erittäin viihtyisä ja hyvä ilmapiiri. Helpolla pääsi sisään, kun hakijoita on sen verran vähän, mutta opintojen eteen saa tehdä töitä kyllä paljon. Aluksi myös pidetään tasotesti ja jos ei siinä saa tarpeeksi pisteitä niin laitetaan kielikeskuksen venäjän kursseille preppaamaan ennen perusopintojen aloitusta.
Tietenkin ruotsin kieltä pitäisi hallita sen verran, että sillä pärjää. Kirjoitit, etteivät muut kielet sujuneet yhtä hyvin kuin venäjä, niin se ehkä jättää ÅA:n pois laskuista, muuten sen olisi ollut ainakin hyvä varavaihtoehto ihan suomenkielisellekin.
Veikkaisin, että muissa yliopistoissa menee aika tasan, kuinka vaikeaa on päästä. Helsinki tietenkin se vaikein. Turun yliopiston venäjän laitoksen kanssa olen myös ollut vähän tekemisissä. Se on myös aika pieni, mutta en osaa sanoa yhtään miten helppoa tai vaikeata sinne on päästä.

^Ok, kiitos! Ei ruotsi kovin huonosti ole mennyt mutten ehkä silti ruotsinkielisessä koulussa pärjää. Vai onko kaikki opinnot Åa:ssa ruotsiksi?

Mitä tulee noihin kysymyksiin pääsykokeista, niin etkö osaa mennä yliopistojen sivulle? Miksi kuvittelet, että joku sulle kaivaa tilastoja hakijoista ja sisäänpäässeistä? Vähän puhtia.

Täytyy kyllä sanoa, että turkulaiset ja savonlinnalaiset tunnetaan niinä surkeimpina opiskelijoina kielitaidoltaan. Hae Helsinkiin tai Tampereelle, ne on parhaat paikat, mutta kuten edellä tuli ilmi, aine on niin saakelin epäseksikäs, että hakijoita on kaikissa kaupungeissa vähän. Käännöstiede työllistää paremmin kuin filologia ja parasta kääntämisen opetusta on Tampereella. Huonointa Savonlinnassa.

On aivan turha opiskella opettajan pedagogisia, ellei halua opettajaksi. Ei se mikään suojatyöpaikka ole, ei mitään toivoa saada kaupungeista virkoja. Kahden vuoden määräaikaisilla tai sijaisuuksilla mennään, ellet sitten halua lähteä jonnekin Rautavaaran kylälukioon opettamaan ja elämään hamaan loppuun.

^Olen kylläkin lukenut ja selannut yliopistojen sivuja, vaikka kuinka paljon.. Monet nettisivut ovat vaan niin epäselviä ja sekasia, että niistä on vaikea löytää tietoa. :)

^Eihän Savonlinnassa edes voi opiskella venäjää, vai voiko muka?

Joo, sori. Se siirtyi Joensuuhun. Taso ei kyl ole nousut.
Tsemppiä hakuun, joko valitsit kaupungin?

:) Täytyy vielä kattoa...

Minä opiskelen Suomen kieli. Olen Venäläinen. Minä etsin suomalainen ystävät, kommunikoida. Jos kiinnostunut, voit kirjoittaa minulle sähkopostilla: [email protected]