olivat hänen askeleensa
kuin varjoja kuolleiden
huutojen.
Käpertyen sikiöasentoon hän vaipui ,kuin odottaen.
Mitä taivas hänelle antaisi,ääneti siinä vavisten
elämää peljäten.
kuin varjoja kuolleiden
huutojen.
Käpertyen sikiöasentoon hän vaipui ,kuin odottaen.
Mitä taivas hänelle antaisi,ääneti siinä vavisten
elämää peljäten.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minäpä taidan tästä ottaa ja vaipua tuonne sänkyyn pikkuhiljaa... Ehkä jopa käperryn sikiöasentoon. -Öitä!
Epävarma oli hänen katseensa, lähimmäisensä pelkoa täynnä.
Hän poistui pimeyteen, syvimpiä vastauksia vailla.
Vaipui uniin syviin, heräten sekavaan aamuun.
Lisää kysymyksiä täynnä on mieli, kuin kuun pimeä puoli