JOUDUTKO LUOVUTTAMAAN YLIOPISTOPAIKKASI RUOTSINKIELISILLE?
Opetushallituksen julkaisusta "Koulutuksen määrälliset indikaattorit vuodelta 2006" (Wera) ja Tilastokeskuksen väestötietokannoista on laskettavissa yliopistoihin hyväksyttyjen ja yliopistopaikan saaneiden osuudet.
Enemmän kuin joka toinen (51 %) ruotsinkielisistä nuorista pääsee yliopistoon, suomenkielisistä vain joka neljäs (27 %). Kyseessä ovat nimenomaan äidinkieleltään ruotsinkieliset oppilaat (Opetushallituksen luettelo). Tärkeimmät syyt ruotsinkielisten huimaan yliedustukseen ovat ruotsinkieliset yliopistot, Åbo Akademi (7.500 opiskelijaa) ja Svenska handelshögskolan (2.300 opiskelijaa) sekä kuuden (6!) kaksikielisen yliopiston kielikiintiöpaikat ruotsinkielisille.
Lisäksi järjestelmään on rakennettu piilokielikiintiöjärjestelmä ruotsinkielisille. Ruotsinkieliset pääsevät jopa 10 pistettä huonommalla pääsykoetuloksella yliopistoon kuin suomenkieliset. Moni lahjakkaampi suomenkielinen jää tämän vuoksi ilman yliopistokoulutusta. Lisäksi suomenkielisiä kiusataan pakkoruotsilla peruskoulusta yliopistotutkintoihin.
Ruotsinkielisiä 20–22-vuotiaita on 3.200 eli 4,9 % koko maan samanikäisistä. Kuitenkin opetusministeriön suunnitelmassa vuodelle 2012 ruotsinkielisille on varattu 6,7 prosenttia yliopistojen aloituspaikoista:
Esimerkiksi yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla ruotsinkielisten osuus on 9,2 %. Vuosina 2000–06 yliopistoihin on päässyt 51–55 % ruotsinkielisistä hakijoista, mutta suomenkielisistä vain 26-27 %. Yliopistoihin hyväksyttiin vuosina 2005–06 yhteensä 24.990 opiskelijaa, josta 4,9 prosenttia merkitsisi 1.225 paikkaa, mutta vuosittain hyväksyttyjen ruotsinkielisten määrä on joka vuosi 1.680 eli 455 yliopistopaikkaa yli väestöosuuden.
Opetushallituksen julkaisusta "Koulutuksen määrälliset indikaattorit vuodelta 2006" (Wera) ja Tilastokeskuksen väestötietokannoista on laskettavissa yliopistoihin hyväksyttyjen ja yliopistopaikan saaneiden osuudet.
Enemmän kuin joka toinen (51 %) ruotsinkielisistä nuorista pääsee yliopistoon, suomenkielisistä vain joka neljäs (27 %). Kyseessä ovat nimenomaan äidinkieleltään ruotsinkieliset oppilaat (Opetushallituksen luettelo). Tärkeimmät syyt ruotsinkielisten huimaan yliedustukseen ovat ruotsinkieliset yliopistot, Åbo Akademi (7.500 opiskelijaa) ja Svenska handelshögskolan (2.300 opiskelijaa) sekä kuuden (6!) kaksikielisen yliopiston kielikiintiöpaikat ruotsinkielisille.
Lisäksi järjestelmään on rakennettu piilokielikiintiöjärjestelmä ruotsinkielisille. Ruotsinkieliset pääsevät jopa 10 pistettä huonommalla pääsykoetuloksella yliopistoon kuin suomenkieliset. Moni lahjakkaampi suomenkielinen jää tämän vuoksi ilman yliopistokoulutusta. Lisäksi suomenkielisiä kiusataan pakkoruotsilla peruskoulusta yliopistotutkintoihin.
Ruotsinkielisiä 20–22-vuotiaita on 3.200 eli 4,9 % koko maan samanikäisistä. Kuitenkin opetusministeriön suunnitelmassa vuodelle 2012 ruotsinkielisille on varattu 6,7 prosenttia yliopistojen aloituspaikoista:
Esimerkiksi yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla ruotsinkielisten osuus on 9,2 %. Vuosina 2000–06 yliopistoihin on päässyt 51–55 % ruotsinkielisistä hakijoista, mutta suomenkielisistä vain 26-27 %. Yliopistoihin hyväksyttiin vuosina 2005–06 yhteensä 24.990 opiskelijaa, josta 4,9 prosenttia merkitsisi 1.225 paikkaa, mutta vuosittain hyväksyttyjen ruotsinkielisten määrä on joka vuosi 1.680 eli 455 yliopistopaikkaa yli väestöosuuden.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hei, painu hiiteen agitoimaan. Tämä palsta edelleenkin on tarkoitettu pääsykokeista keskustelemiselle. Eikö mennyt perille aiemmin, kun moderaattori poisti viestisi, altterilihis?
Suomessa on näennäinen yhdenvertaisuuslaki (21/2004), jossa säädetään mm seuraavaa:
6 §
Syrjinnän kielto
Ketään ei saa syrjiä etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjinnällä tarkoitetaan:
1) sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta (välitön syrjintä);
2) sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on HYVÄKSYTÄVÄ TAVOITE ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia (välillinen syrjintä);
3 §
Soveltamisalan rajoitukset
Tätä lakia ei sovelleta: 1) koulutuksen tavoitteisiin, sisältöön eikä koulutusjärjestelmään;
Suomessa kaikki muut säännökset ohittava hyväksyttävä tavoite on suomenruotsalaisuus ja ruotsin kieli.
Lisäksi 3 § antaa mahdollisuuden käyttää ruotsin kieltä syrjintään koulutuksessa, sillä kaikki koulutukseen liittyvät asiat on säädetty lain ulkopuolella. Näin on Helsingin yliopistoon saatu 28 professorin kiintiö ruotsinkielisille - siis todella 28 kielikiintiö-professoria. Useille ja erityisesti halutuimmille aloille ruotsinkielisille on kiintiö; mm. lääketieteessä, hammaslääketieteessä, oikeustieteessä, jne. Edelleen ruotsinkielisillä on omat ruotsinkieliset yliopistot ja korkeakoulut, joihin tosin suomenkielinenkin voi hakea, mutta ei riitä, että selviää pääsykokeesta, vaan lisäksi vaaditaan erillinen ruotsin kielen koe. Kaikki muut ei-ruotsinkieliset voivat hakea näihin oppilaitoksiin englannin kielellä lukuun ottamatta suomenkielisiä.