mielestä kaikissa veneisä pitää olla peräauki, että aalto pääsee pois veneestä
Kari vileenin
finngulf
1747421
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 174
Vanhimmat
Han on oikeassa..
Nykytrendistä huolimatta ylivoimaisesti suurimmassa osassa purjeveneitä perä on umpinainen. On aina ollut, on yhä ja tulee olemaan. Matkaveneissä ja c/r-veneissä sitloodan täyttyminen ja muut, mitä mielikuvituksellisimmat ongelmat, joilla avoperää on perusteltu, ovat hyvin harvinaisia eivätkä ylipäätään todellisia ongelmia. Monissa matkaveneissä on peräti keskiavotila, joten avoin perä on kokonaan poissuljettu vaihtoehto. Vaan eipä Venelehden testaajat tykkää siitäkään, vaan valitsisivat tietenkin sen peräavotilan ja valittavat päälle, jos ei ole avoin perä. Jos avoperä oikeasti olisi ehdottoman oikea ratkaisu, olisi se ollut jo pitkään vallalla veneensuunnittelussa. Kyllä nykyveneiden todelliset ongelmat ovat ihan muualla kuin avoimessa/umpinaisessa perässä, mutta peräratkaisu on tietysti helpoin havaita ja kommentoida ihan ensisilmäyksellä, perehtymättä "testissä" sen paremmin veneen todellisiin ja olennaisiin ominaisuuksiin. Kai siitä sitten tulee samanlainen vakiolause kuin wc-pöntön asennosta tai lieden suojatangosta - tosin näissä on sentään jotakin järkeä myös käytännössä...
Orc ja muut säännöt määrävät yhtä jos toista ja sitlooran nopea tyhjentyminen on eräs _turvallisuus_ vaatimus, eikä mikään muotioikku.
Kaikenlaiset ylimääräiset putket ja läpiviennit veneessä ovat turvallisuusriski. Syksyllä suomessa esim puista lähtee lehtiä, jotka tukkivat sitlooran putket helposti. Keep it simple, stupid.
Eli perästä umpinaiset veneet eivät ole turvallisia? Kauheaa, miten paljon markkinoilla onkaan varsinaisia surmanloukkuja, ja kovaan hintaan vielä myynnissä, tässäpä jokunen malliesimerkki turvallisuusriskeistä:
Amel 54: http://www.yachtworld.fi/veneet/2008/Amel-54-2228474/country.ranska
Hallberg-Rassy: http://www.yachtworld.fi/veneet/2010/Hallberg-rassy-54-2200499/country.ruotsi, http://www.yachtworld.fi/veneet/2009/Hallberg-rassy-48-2280664/country.turkki, http://www.yachtworld.fi/veneet/2005/Hallberg-rassy-40-2263646/Gibraltar-(UK)
Bestevaer 50S: http://www.yachtworld.fi/veneet/1998/Bestevaer-50S-2154930/Hollanti
Oyster: http://www.yachtworld.fi/veneet/2004/Oyster-49-2075027/country.englanti, http://www.yachtworld.fi/veneet/2005/Oyster-53-2209645/Yhdysvallat
Swan: http://www.yachtworld.fi/veneet/2003/Nautor-Swan-56-2265147/Hollanti, http://www.yachtworld.fi/veneet/2007/Nautor-Swan-46---421-2273403/Hollanti
Nuo listaamasi ovat kaikki sivistyneeseen herrasmiesveneilyyn, perhe- ja matkapurjehdukseen tarkoitettuja. Veneitä, joissa nautitaan olemisesta ja reissataan, kenties jopa asutaan.
Avoperä on raaseripuolen juttuja, sitä pientä aivovaurioista kärsivää joukkoa varten, joka harrastaa kilpapurjehdusta.
Siksi vertailussa ei juuri ole mieltä.
Äärimmäisiä tietysti ovat nuo idiootit, joiden mielestä ei tarvittaisi penkkejä ollenkaan.
Kyllä on heikot ja keskusteluun sopimattomat hermot matkapurjehtijoilla, jos on eri mieltä niin on aivovauriosta kärsivä, idiootti, jodlaava ja mitä lie vielä paikallaan lilluvat matkapurjehtijat keksivätkään.
http://www.internetopas.com/netiketti/#Scene_1
ja talvella sataa lunta. Kukahan asentelee veneeseensä ylimääräisiä putkia vai määrääkö säännöt sellaisia.
Tässä on keskusteltu finngulffista, jolla on selkeasti cruiser/racer status. Turha vetää keskusteluun mukaan puhtaita matkapursia.
http://www.finngulf.com/about/company history/
"...our aim is and always has been to build the finest high performance cruising yachts for 100 per cent sailing...entering the 3 / 4 Ton World Cup in 1981...unique racing boat from fiberglass...Finngulf 43, designed by Farr Yacht Design...
"
CRUISER/racer, eli FG ei tosiaankaan ole mikään puhdas racer sen enempää kuin puhdas matkapursikaan, joten turha vetää racer-korttia esiin sen kohdalla. Potentiaalisin ostajaryhmä ovat kuitenkin perheet, perheiden lomapurjehduksiin ja kenties satunnaisesti seuran iltakisoihin. Joku saattaa haaveilla jopa pidemmistä matkapurjehduksista. Esimerkkilistalla HR ehkä on puhdas matkapursi, mutta kyllä noilla muilla esimerkkipursilla on ihan kisattukin, nopeita menijöitä, varsinkin Bestevaerit.
Eikös istuinlaatikon vedenpoisto ole aika olennainen asia!Minulla on ollut kummankin tyyppinen vene ja koen ,että perästä avoin vene sopii ainakin minulle.Olisi vähän outoa,jos veneen arvioinissa ei tuota näkökulmaa pohdittaisi lainkaan!
Ei kukaan ole väittänyt finngullfeja racereiksi. Kuten mainitsit, finngulffin konkurssikypsä tilanne johtuu siitä, ettei suunnitelussa täysin huomioida valtameriolosuhteita ja mm. siksi esim X-Yachtsilla ja Group Beneteaulla menee taloudellisesti paremmin.
Luulenpa, että aika on pikkuhiljaa ajamassa c/r-veneiden ohi, veistämöiden pitäisi päättää linjansa: cruiser tai racer, kun molempia ei voi saada samassa paketissa, ei tyydyttävästi. Joku kansainvälinen purjehduslehti sen jo totesi, että hohhoijaa, taasko näitä c/r-kompromisseja...ja se testivene oli Suomesta, oisko ollut FG vai joku muu suomalainen. Konkurssiasioihin en tosin ota sen enempää kantaa, niiden perimmäisistä syistä kun en ole oikea henkilö tekemään selkoa.
Luulo ei ole tiedonväärtti, ks esim venenetti.fi, siellä on monta uutta cruicer raceria esittelyssä. IRC sääntö aiheuttaa ,ettei moni nyky curicer/racer ole mitään raketteja vaan helppoja purjehtia pienillä keulapurjeillaan ja niihin moneen tehdään kunnon matkapurjehdussisutus, kuten esim uusiin firsteihin.
Kilpapurjehduksella on muissa maissa kuin suomessa aivan toisenlaiset osanottajamäärät ja kiinnostus, joten se miltä asiat suomessa näyttää ei todellakaan päde esim keskieurooppaan. Esim cowes weekilla oli tänä vuonna pikaisesti katsoen noinä sata matkapurtta irc-luokissa:
http://www.cowesweek.co.uk/web/code/php/main_c.php?map=cw11&ui=oberon&style=std&override=§ion=results
kuitenkin, että niitä muitakin purjehtijoita on useimmissa maissa reilusti enemmän kuin Suomessa, joten kilpapurjehduksen prosentuaalinen suosio ei välttämättä ole paljoakaan isompi.
Prosentiuaalisella osuudella ei ole merkitystä, 1900 -luvun alusta asti kilpapurjehdus on osaltaan vaikuttanut purjevenesuunnitteluun.
Kantsii katsoa muutenkin kuvia fg 37:sta, levangin alla on lasikuituinen tukirakenne keskellä sitlooraa. Sen alakulmissa on muutaman sentin läpimittaiset reiät veden valumista varten. Siinähän on kiva kahluuallas jonka keulasta tuleva aalto täyttää nopeasti.
Järkevämpi tapa olisi tehdä niin kuin esim. X-35:ssä, penkit loppuvat levankiin ja levanki on sitlooran lattiaan pultattu. Järkevin tapa on jättää penkit kokonaan pois, koska sivukansilla on parempi istua paremman näkyvyden ja tilan takia. Tästä seuraa myös se, että sitlooran lattian voi nostaa kymmeniä senttejä korkeammalle, jolloin sitlooran alle saadaan korkeampi kajuutta.
Että sitloorasta kokonaan penkit pois. Vinssitkin varmaan kantsii siirtää jonnekkin muualle, mahtuu reunoille paremmin istumaan. Johtuukohan krapulasta, mut tää edellinen viesti ei oikeen mennyt jakeluun.
sen jodinpuutteesta kärsivän kirjoitukselta tuo penkittömyyden suosija. Käyhän se noissa pelkkään kilpakäyttöön tarkoitetuissa lättänöissä.
Normaaliveneilyssä ajatuksessa ei ole mitään järkeä. Kunnollisessa "upotetussa" (tarkoitan perinteisen mallista) avotilassa on mukavampi ja turvallisempi istua, roiskeilta on paremmin suojassa ja tavaratkin pysyy paremmin. Parempi niin kulussa kuin satamassakin.
Onkos sinulla yhtään kokemusta penkittömästä veneestä? Minulla on kymmenen vuoden verran ja käytännöllisesti katsoen ainoastaan matkapurjehdusta. Nykyisessäkin istutaan kannen tasolla, mutta ympärillä on matala sarja selkänojaksi. Jos jotain eroa turvallisuuden hyväksi on voinut havaita, se on penkittömän hyväksi, jossa tavaratkin ovat säilyneet ilman yhtäkään ongelmaa. Jonkinlainen selkänoja tuo tiettyä mukavuutta, sen verran siitä on hyötyä. Veneessä liikkumisen ja elämisen kannen alla korkeammalla oleva istumalaatikko tekee huomattavasti mukavammaksi ja turvallisemmaksikin. Lasten kanssa purjehtiessa penkitön oli ehdottomasti parempi ratkaisu.
Kaikki ei ole aina miltä näyttää ja luulee tuntuvan. Ja minulla ei ole vähintäkään jodivajausta, enkä pysty siihen puutteessa elävään samaistumaan kuin harvoissa poikkeustapauksissa. Mutta omakohtaista kokemusta on hyvin monenlaisista veneistä ja kansiratkaisuista.
Kaikella kunnioituksella Bavaria 30 cruiseria kohtaan, esim Bavaria 30 cruiserin avotila on hengenvaarallinen loikkia ylitse,on todella kapea sivukansi johon ei mahdu jalkaterä ja korkeat selkänojat johon kompastuu kuten myös syvällä olevaan avotilan pohjaan.
http://yachtflow.itchconsultancy.nl/Images/000000003/000008777-0.jpg
Ihmettelen kovasti jos tämä on todellakin ollut suositus merikarhuvanhusten veneeksi, kuten palstalla on kerrottu.
Tuo moite on todella ansaittu. Kumma kyllä, saman moitteen voisi kohdistaa paljon isompiinkin malleihin, joissa niissäkin sisätilavuutta on maksimoitu sivukansia kaventamalla. Tarkoituksen ymmärtää, kun tietää suunnittelun lähtökohdat. Mutta kun sisällekään ei aina ole saatu mitenkään käyttökelpoista tilaa tuloksena, sitä voi pitää selvänä suunnitteluvirheenä.
Nahkasohva sittloodassa olis kyllä makoisa. Ja iso telkku siinä luukun päällä. Perässä pitää olla uimataso ja tietysti jääkaappi.
Minä kun en ole edes nähnyt penkittömiä veneitä (jollat on tietty oma lukunsa), niin onko antaa jotain esimerkkiä tai linkkiä kuvan kera? Mistä niitä penkittömiä löytyy, tuntuu että täytyy olla sitten todella pieni jollaluokan venho tai muuten hyvin erikoinen ratkaisu?
http://www.sailinganarchy.com/fringe/2005/images/wharo vo 70.JPG
http://newimages.yachtworld.com/2/1/1/5/2/2115236_2.jpg?1274913436000
http://www.mulleryachts.com/im/otr/VLC35 - 21.JPG
http://www.boatlinks.com/image.asp?ObjectID=10982
....
Kiitos linkeistä, selvensivät asiaa. Kyse ei siis ole ollenkaan matkaveneistä, vaan kisailusta. Ei avoperää pitkän matkan perhepurjehtijalle, joka seilaa lasten, puolison ja välillä isovanhempienkin kanssa pitkiä matkoja asuen veneessä vuosia, kaikkine kamoineen ja varusteineen ja leluineen. Olen edelleen tyytyväinen omaan umpiperäiseen matkapurteeni. Mutta jos haluaisin ryhtyä tosissani kisaamaan, voisin harkita avoperää.
Kannella istuttavat ovat enimmäkseen entisiä kilpaveneitä. Mutta kovin usein kilpaveneenä vanhentunut konstruktio muuttuu matkaveneeksi toimien sellaisena kaiken lisäksi hyvin. Sellaisen minäkin olen aiemmin omistanut ja seuraava omistaja oli hänkin tyytyväinen valintaansa pienten lasten kanssa. Alunperin matkaveneiksikin tehdyt on usein suunniteltu siten, että istumalaatikon istuintaso on osa pääkantta. Lähtökohtana on silloin turvallisuus ja istumalaatikon tilavuuden pitäminen pienenä. Tämä oli muun muassa S&S:n vakioratkaisu.
Tekemällä perä avoimeksi saadaan lisää vapausasteita istumalaatikon suunnitteluun. Kilpaveneet ovat nykyään leveäperäisiä ja istumalaatikot väljiä. Siksi niissä on käytännön pakosta avoin perä, ja säästyyhän siinä samalla hiukan painoakin. Paitsi kilpaveneiden, myös modernien matkaveneiden perät ovat leveitä ja istumalaatikot väljiä. Avoin perä kuuluu niihin samasta syystä kuin kilpaveneisiinkin, ei se mitenkään erityisesti kilpailemiseen liity. Eikä avoin perä mitenkään estä ottamasta lapsia tai isovanhempia mukaan, tai sen enempää asumasta veneessä. Siltikään ei ole pakko ottaa moottorisahaa käteen ja leikata perää auki nykyisestä veneestä, jos se vanhojen periaatteiden mukaan on rakennettu merikelpoiseksi.
SItloodan rakapenkin alitse tuollainen 10x80 c. sola ulos uimaportaille.
Loota tyhjenee äkkiä mutta ei ole turvaton kovassakaan kelissä.
...aalto nyt noin veneeseen kaadu ja jos kaatuukin niin se ei ole mikaan big deal...
Ongelmat tulee silloin kun vesi huuhtoo valtoimenaan kannen yli ja tayttaa istumalaatikon. Ei tarvii olla mikaan raketti-insinoori etta ymmartaa mita pari kuutiota vetta sitloodassa tekee veneen vakavuudelle. (Varsinkin kun noissa keleissa ne tyhjennys letkut on taynna fikkaria, pipoa, hanskaa, narunpatkaa jne.)
Vanhoissa avomeriveneissa oli todella pienet suljetut istuinkaukalot jotka oli ihan ok, mutta nama modernit suljetulla peralla varustetut veneet joissa on iso istumalaatikkot on todella vaarallissia oikeassa myrskyssa.
Mina en nae yhtaan syyta miksi suljettu istuinkaukao olisi parempi kuin avoin.
Jos se on todellinen vaara, niin miksen ole kuullut tai lukenut yhdestäkään avotilan täyttymisen aiheuttamasta vaaratilanteesta tai onnettomuudesta merellä? Onko se ns. akateeminen vaara, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa, mutta antaa insinööreille kivan pikku keskustelunaiheen, ja jolla voi pelotella kokemattomia purjehtijoita? Onko tästä oikeasti yhtä ainutta, oikeassa elämässä tapahtunutta todellista esimerkkitapausta?
ihan omakohtaista kokemusta aiheesta
http://www.youtube.com/watch?v=GvkWjQYzuCM&feature=related
kerro kerro tarkemmin!
Pysyy ne fikkarit ja kiikarit yms. muu tarpeellinen mukana.
Yleensä fikkarit, kiikarit ja muu irtosälä kannattaa pitää pois jaloista sitloorassa pusseissa tai säilytyskoteloissa.
Mitä semmoisessa on kertomista, että puuska yllättäen voi kaataa purjeveneen kyljelleen.
kohdassa 0:20 näkyy miten vene kaatuu kyljelleen... Ainakin yksi Mumm 30 vene on oikeasti myös upotettu näin, ensin kyljelleen, sitten spinnu vetämään venettä takaperin, aalto avonaisen perän kautta luukusta sisään, veto spinnussa pysyi vesi tulvi kajuuttaan ja sinnehän se upposi. Ja venehän täyttää CE normit ja muut.
http://www.youtube.com/watch?v=JwZKBc_qj8o
kohta 02:20
myös kölivene tyyppiä Banner 28 on upotettu päijännepurjehduksessa ihan vaan broachaamalla ja ottamalla vettä sisään...
No nyt kyllä esität taas oikein todellista Suoli 24- legendaa. Vai Mum uponnut, kun spinnu on vetänyt venettä taaksepäin ja perän kautta tullut aalto on täyttänyt sisätilat. Mutta ei mitään, jatka valitsemallasi linjalla, uskottavuutesi eikun kasvaa..
lueppa lisää, ja myönnän että olin väärässä, ei uponnut kokonaan, 4 jalkaa eli noin metrin verran keulaa jäi pinnalle.
http://bit.ly/h0MEhD
"...About this point the balled up kite crested over the top of a wave and picked up out of the water and filled again. We tried to cut it loose but the halyard and sheets got tangled and the kite remaind full. It began to pull the boat backwards and water began to fill the cockpit and began to go through the hatches in the sidewalls. So now this kite is full, the boat is flying backwards and water is getting into the boat.
The boat begins to sink, the kite finally just blew up but now there is to much water. The boat hast righted itself as it sinks and water is now flowing down the companionway. This thing goes stern first into Lake Erie. We are all gathered closer and closer to the bow and eventually we are all floating in a circle next to about 4 ft of the boat, the only 4 ft remaining out of the water. This happened because we had not opened the front hatch and a nice little air bubble kept her afloat.
Just when I though things couldnt get worse the storm does. More hail and now killer lightning and thunder. So here we are, a group of dignhy (lightnings) sailors floating in the water and 4 ft of a 30ft boat. Luckily we all had pfd's on, so the floating was not very tough. But the lightnign was getting worse and we really couldnt see much more than 20ft in all directions..."
Finally we were picked up by a fellow club membe
muitakin veneitä voi upottaa, J24 kölivene on surullisen kuuluisa esimerkki, kuvitettuja tarinoita uppoamisista on useita netissä. Niin, ja uppoaminen johtuu istumalaatikon kautta veneeseen päässeestä vedestä... Tässä yksi http://www.myc.org/Using Club Boats/sinking_of_12.htm
http://www.j24blog.com/wp-content/uploads/2008/07/j24going1.jpg
Kuka tahansa pystyy upottamaan minkä tahansa purjeveneen purjehtimalla, tekee kiinalaisen broachin kovassa tuulessa spinnulla kaikki luukut auki ja lukitsematta. Jos ei parilla ekalla kerralla vene täyty vedestä, niin sitten tehdään useampi broachi.
... mutta se ei survaival kelissa onnistu edes incredible hulkilta.
Eikös puhe ollut että vene kaatuu juuri sitloodan täyttymisen takia, eikä broachaamalla?
...oli puhe. Kaatuminen, broachaaminen tai murtuva aalto nyt ei ole lainkaan vaarallista, eli keskustelussa on puurot ja vellit hyvin sekaisin.
Ongelmat tulee kun vesi pyyhkii solkenaan kannen yli ja siitlooda tayttyy nopeammin kuin tyhjenee. Veneen painopiste siirtyy ylos ja taakse ja miehistosta tulee matkustajia.
Tassa tilanteessa on ihan turha kuvitella etta pystyisit ohjaamaan tai pumppaamaan venetta tyhjaksi puhuattakaan etta pitaisit niitta fikkareita ja pipoja jarjestyksessa.
Omallekohdalle tammonen tilanne on osunut ja sen verran vittumainen tilanne se oli etta minun veneeseen ei koskaan tule korkeaa varvaslistaa eika letkujen kautta tyhjenevaa istuinlaatikkoa. Tosin en ma kylla semmoseen keliinkaan aio koskaan enaa joutua.
Tiedähäntä onko merkitystä muutoin kuin viestiketjun otsikon kannalta: J24:n sitloora on takaa täysin kiinni
Näyttää kuin näyttääkin Mum täyttyneen takakautta vedellä. Tosin tätä ennen spinnu oli avoimena troolina täyttynyt vedellä ja kaatanut veneen. Miehistö näyttää vieläpä yrittäneen löysätä falleja ja skuuteja saadakseen spinnun alas, ja trooli ei kun paheni. Veneen käännyttyä vastatuuleen spinnun veto on ollut taakse, ja vene olioiennut. Ja vedestä täysi spinnu eiku jatko vetämistä...
Mutta mitä tällä hurjalla tapahtumalla on tekemistä takaa-avoimen sitlooran kanssa? Eiköhän tuo vesi olisi tullut myös sitlooran takaseinän yli. Mitä jutusta voidaan oppia on se, että kovassa kelissä spinnulla ajettaessa on 1) syytä välttää solmua luun skuutin päässä. Jos luun skuutissa ei olisi ollut solmua, se olisi juossut läpi, spinnusta olisi tullut lippu, ei trooli 2) kovassa kelin spinnuajossa on syytä pitää kajuutan luukut kiinni; ei mee kunnon broachissa saatika kiinalaisessa kajuuttaan vesi. kovassa kelissä me noudatetaan kumpaakin periaatetta (Vene on toki suuri kokoisempi C/R vene, jota käytetään sekä perheen matkaveneenä että kilpapurjehdukseen)
Mielestäni takaa avoimen istuma-aukon etu on lisätila, joka sitroolraan tulee, kun tarpeeton takakansi on poistettu. Haittapuolena on lähinnä, että lasten lelut saattavat pudota/ajautua takaa mereen. Kakrut ovat nykyään niin isoja, että saavat vastata tavaroistaan ihan itse: jokunen vuosi sitten meillä oli vielä viritetty verkko sitroolran takapäähän estämään sanottujen vahinkojen syntyminen
En tunne LG:n persoonaa henkilökohtaisesti. Toisesta yhteydestä oletan hänet vakuuttavasti tunnistavani ja siinä toisessa yhteydessä olen useammankin kerran kerran hänen sanomisiaan mielessäni arvostellut aika negatiivisesti. Toisaalta en vähääkään epäile hänen sanojensa painoarvoa asiakysymyksissä, kuten tässä. Jotain tiedän itsekin, mutta jos LG on toista mieltä, olen useimmiten taipuvainen muuttamaan omaa mielipidettäni. Tässä kysymyksessä ei kyllä tarvinnut muuttaa omaakaan mielipidettä.
Jos ajatelaan paljonko massaa on siinä kaiken muun kannen päällä olevassa vedessä, ei se sitloodan vesi enää paljoa edusta.
Hyvin suunniteltu sitlooda ei täyty kun vesi tulee edestä päin, itseasiassa hyvin suunnitellussa veneessä pysyy jopa kuivahkona kun vesi tulee edestä päin, mutta sillon puhutaankin hyvin suunnitellusta matkaveneestä eikä raaserista.
Kysehän oli siitä, että: Lainaus: "mutta nama modernit suljetulla peralla varustetut veneet joissa on iso istumalaatikkot on todella vaarallissia oikeassa myrskyssa."
Ja perään todettiin että asiasta on ihan omakohtaisia kokemuksia. Johon lainaus: "Mitä semmoisessa on kertomista, että puuska yllättäen voi kaataa purjeveneen kyljelleen. "
Siis kokemus piti olla juuri siitä, että vene kaatuu sitloodan täyttymisen takia.
Kunhan joku kertoo hyvän esimerkin/faktan/linkin siitä, että juuri sitloodan täyttymisestä johtuva esim painopisteen radikaali muuttuminen on aiheuttanut veneen kaatumisen, niin uskon.
...veneen kaatuminen on sinun mielesta se pahin katastrooffi mita voi kohdata... Etka ymmarra mita muutama tonni painoa vaarassa paikassa tekee veneeseen kohdistuville rasituksille ja ominaisuuksille niin tata on kai ihan turha sinulle ruveta rautalangasta vaantamaan.
Siihen omakohtaiseen kokemukseen kylla liittyi veneen kaatuminen lukemattomia kertoja ja itseasiassa se veneen kyljellaan makaaminen oli aina mukava hengahdystauko.
Ei mulla muuta
no kerro lisää sitten miten voi olla että veneen kyljellään makaaminen oli mukava hengähdystauko
Eli puheet veneen kaatumisesta sitloodan täyttymisen takia olikin vain pakapuhetta, kuten oletin.
Kiitos, tämän halusinkin vain lukea. Se siitä omakohtaisesta kokemuksesta sitten.
Purjevene ei kaadu eikä muutankaan kärsi vaikka sitlooda täyttyy vedellä.
Silloin ei ole mitään tehtävissä, eli ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin odottaa veneen oikenemista. Jos on vielä lisäksi tukevasti paikallaan, ettei joudu roikkumaan mistään pysyäkseen kyydissä, niin hengähdystaukohan siitä tuli. Koska purjeet eivät myöskään tällöin pauku ja tuuli puhaltaa korkean laidan yli, on kohtuullisen hiljaistakin. Olen siis LG:n kanssa jokseenkin samaa mieltä.
Tuo oli täydellistä p***apuhetta. Yhdyn minäkin LG:n kuoroon, enempää rautalankaa kaltaisellesi ei kannata vääntää. Ei istumalaatikon mitoituksesta suotta ole kirjattu rajoituksia katsastussääntöihin.
Nyt täytyy puuttua tähän keskusteluun. Ei katsastussäännöissä ole sanaakaan istumalaatikon mitoituksesta. Kannenalaisten tilojen suljettavuudesta kylläkin, eli vesi ei saa päästä sitloorasta kabiiniin.
"voihan se olla" jne jne.
Vaan niistä sadoista purjehdus tutuista ei kukaan ole koskaan kertonut sellaisesta.
Mutta voihan sitä spekuloida jos mitä, jos ei parempaa tietoa ole.
Kas se riippuu siitä, mitä määräyksiä luet. Minä luin ORC:n määräyksiä, joita aiemmin käytettiin nykyistä laajemmin lainaten myös kotimaisissa määräyksisissä. Sieltä löytyy meikäläisiä paljonkin tiukemmat vaatimukset isommille merille ja ne tilavuudetkin erilaisiin olosuhteisiin. Jos saarten suoja on parin päässä, ei sillä istumalaatikon mitoituksellakaan ole juuri väliä.
Katsastajan ohjeista (Katsastusluokka 1: Avomeri):
"Veneen tulee kestää ylimurtuvat aallot ja oltava itseoikaiseva suuristakin kallistumista
monirunkoveneitä lukuun ottamatta"
"Istuinkaukalon tulee olla nopeasti itsetyhjentyvä"
Katsastaja soveltaa myös Huvivenedirektiiviä 94/25/EY, jossa on myös määritelty vaadittavia ominaisuuksia. Siellä sanotaan mm. näin: "Teknisten asiakirjojen perusteella on voitava arvioida, onko tuote direktiivissä säädettyjen olennaisten vaatimusten mukainen. Asiakirjojen on katettava tuotteen suunnittelu, valmistus ja toiminta, jos sillä tällaisen arvioinnin kannalta on merkitystä"
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:31994L0025:FI:NOT
Missä tuossa määriteltiin istuinaukon koko?
Siitähän tässä on ollut kokoaika kyse.
Jos siis puhutaan suomessa yleisesti katsastuksesta, niin katsotaan niitä normi katsastusmääräyksiä.
Kerrotko vielä, kun en noita em. sääntöjä tunne, miten siellä määritellään istuinaukon sallittu koko?
Ja mikä vene ei esimerkiksi istuinaukon koonpuolesta täytä noita määräyksiä.
Mikään noista lainaamistasi ei sisällä mitään rajoituksia istumalaatikon koosta. Kuten aiempi kirjoittaja, minäkin tulkitsen tarkoitettavan noita ohjeita eikä mitään ORC:ta, jos puhutaan vain katsastusohjeista.
"nopeasti itsetyhjentyvän" ei ainakaan tähän asti ole tulkittu tarkoittavan vain avoperäistä, kyllä siihen on riittänyt, että siellä on kohtalaisen kokoiset letkut. Ylimurtuvat aallot kyllä umpiperäinen kestää ja oikaisee itsensä, vaikka jokin puoli kuutiota vettä sitloorassa olisikin.
Ja EY-direktiivejä me katsastajat ei kyllä ruveta tulkitsemaan, se on viranomaisten hommaa ihan tyystin.
Jotkut nykyiset raaserit on kyllä perästään niin leveitä, lähemmäs neljää metriä ellei ylikin, että silloin alkaa istumalaatikko kasvaa tosissaan. Ehkä avoperä puolustaa niissä paikkaansa tyhjenemismielessä. Mutta normaaleissa cruisereissa asialla ei ole merkitystä.
Kas tässä nämä: http://www.sailing.org/sailors/32171.php
Kuten huomaatte, me ISAFin jäseninä emme suinkaan ole ulkona noista määräyksistä. Kaikki kansainväliset kisat mennään noilla määräyksillä, myös Gotland Runt. Eikä siis ole mitään tekemistä viranomaistoiminnankaan kanssa. Kansallisesti voimme tietenkin tehdä omat määräyksemme ja erityisesti muuta kuin kilpailemista koskien. Meillähän katsastusmääräykset ovat olleet sitä paitsi yhteiset moottoriveneiden kanssa. Minä kyllä katsastusmiehenä olen ollut tekemisissä myös ORC-papereiden kanssa.
Meidän seurassa ei ainakaan katsastaja ole mitannut istuinaukkoa.
Ja katsastussäännöistähän tässä puhuttiin, itse en kilpaile.
Kilpailusäännöissä voi toki olla jotain vaatimuksia, nehän saa kuka tahansa määritellä itse omissa kilpailuissaan.
Edelleen puuttuu se fakta siitä veneestä joka kaatui kun istuinaukko täyttyi.
Koska sellaisia omia kilpailuja ei ole, ei voi määritellä omia vaatimuksiaankaan. Eikä tässä muutenkaan ollut kyse siitä, mitä sinun veneeltäsi vaaditaan, vaan siitä, mitä kilpailevilta veneiltä vaaditaan. Ja on vaadittu jo ainakin 70-luvulta lähtien, kun minä ensimmäistä kertaa noita tavailin. Järjestöt haluavat veneiden selviävän niistä olosuhteista, joita kilpailureiteille voi osua ja siksi yleispätevät määräykset on laadittu ja lajin ylin organisaatio ne omikseen ottanut.
Lienevätkö suomalaiset veneet jotenkin erityisasemassa turvallisuutensa suhteen, jos arvelet, etteivät samat fysiikan lait niihin päde? Veneiden vakavuuden voi nimittäin laskea myös siinä tilantessa, jossa istumalaatikko on täyttynyt, eikä ole edes mitään rakettitiedettä. Oikeastaan se ja sama, onko joku vene kaatunut istumalaatikon takia, minulle ainakin riittää tieto siitä, että se on mahdollista. On paljon muitakin tilanteita tulipalosta alkaen, joihin olen varmuuden vuoksi varautunut, vaikka on erittäin epätodennäköistä, että sellaisiin ikinä joutuisin.
Kyse oli alunperin siitä että vene, jossa sitlooda täyttyy vedellä muuttuu vaaralliseksi.
Ja lisää tuli vielä, kun todettiin että katsastuksessakin on määräykset sitloodasta.
Jos ajatellaan mikä on mahdollista, vene ei voi kaatua siitä että sitlooda täyttyy, sillä ennenkuin vene on kaatunut on vesi valunut sitloodasta ulos laitojen yli.
Veneeseen voi myös iskeä salama, se voi palaa, se voi törmätä johonkin... Kaikesta muusta on kokemusta joko itseltäni tai joltain muulta, mutta edelleenkään en ole kenenkään kuulleen kataneensa venettään kun istuinaukko on täyttynyt.
Jos siis pidät istuinaukon täyttymisestä johtuvaa kaatumista todennäköisenä uhkana, niin parasta lopettaa purjehtiminen kokonaan, sillä on olemassa paljon todennäköisempiäkin uhkia, tai oikeammin todellisia uhkia.
En pidä omalta kohdaltani istumalaatikon täyttymistä uhkana, sillä se reilusti täyttää ne ORC-vaatimukset. Muutoin en olisi ostanut venettä, joka ei täytä kannaltani merkityksellisiä katsastusmääräyksiä. Eikä vene kaadu siitä, että sitlooda täyttyy, mutta sen vakavuus huonontuu merkittävästi. Ja jos olosuhteet ovat sellaiset. missä sitlooda voi täyttyä, on merkittävä vakavuuden heikennys todellinen riski. Vakavuuden heikennys on selkeä fysikaalinen fakta, olosuhteiden tila taas muuten vain muuten vain ilmeistä.
Totta kai istumalaatikko myös tyhjenee, kun veden kaataa siitä laidan yli pois. Mutta samalla veneeseen saadaan vettä sisään tuuletusaukoista ja luukkujen raoista melkoisia määriä. Sen jälkeen on odotettavissa, että sama toistuu, kerran, kaksi, kolme... Ja jo puolillaan oleva istumalaatikko suorastaan kutsuu siihen lisää täytettä. Kaikki tämä on ollut suunnittelijoiden tiedossa jo ties kuinka kauan. Siksi niitä hakemiasi kaatumisia ei ole enempää, mutta siitä huolimatta niitä tapahtuu. Toisinaan ne vaatimukset ovat päässeet myös unohtumaan joko suunnittelijalta tai valmistajalta, joten vaarallisiakin virityksiä liikkeellä on.
Viime aikoina muoti on leventänyt veneiden periä huomattavasti ja samalla istumalaatikoista on tullut entistä tilavampia. Jokaisen, joka on joskus ammetta tyhjentänyt, luulisi oivaltavan ilman tätä jänkkäystäkin, että se muutos vaatii myös paljon entistä tehokkaamman tavan tyhjentää täyttynyt istumalaatikko. Kölipaino on nykyään noin kolmannes veneen uppoumasta, kuka haluaisi pitää liki samaa määrää vettä painopisteen yläpuolella? Isojen autolauttojen on laskettu muuttuvan epävakaiksi, jos autokannella on yli 10 cm vettä vapaana.
Tässä sekoitetaan nyt kaksi täysin erillistä asiaa. ISAF on puhtaasti KILPApurjehdusorganisaatio, sillä ei ole veneilyn kanssa mitään tekemistä. Suomalaisessa venekatsastuksessa taas noudatetaan täkäläisen SPL/SVEL/Navigaatioliiton (joista kaksi ensinmainittua kolme päivää sitten yhdistyi samaksi liitoksi) katsastustoimikunnan ohjeistusta. Kilpailutoiminnan yhteydessä saatetaan vaatia esim. ORC-vaatimusten täyttämistä ja katsastaa veneet erikseen, mutta tämän normaalin venekatsastuksen, jota me seurojen katsastusmiehet teemme, kanssa niillä vaatimuksilla ei ole mitään tekemistä. Toki niissä on yhtenevyyksiä, mutta emme me voi olla hyväksymättä katsastuksessa omien katsastusohjeidemme, sen keltakantisen pumaskan, mukaista venettä sillä perusteella, että se ei täyttäisi jotain ORC-ohjetta.
Katsastustoiminnan ohjeistus ja koulutus oli muuten aiemmassa liittojen työnjaossa SVEL:n hoidossa.
ISAF on purjehduksen kansainvälinen kattojärjestö, jonka jäsen SPL oli ja nykyinen yhdistynyt liitto on, samoin ORC. Aivan riippumatta siitä, mitä vaatimuksia täällä katsastetulle veneelle asetetaan, ovat ORC:n vaatimukset myös purjeveneitä koskevia katsastusmääräyksiä. Olisihan käytännössä mahdotonta laatia ORC-määräysten kanssa yhteneväiset vaatimukset, jotka sopisivat myös moottoriveneille. Minäkin katsastusmiehenä tietenkin toimin kansallisen liiton ohjeiden mukaan, mutta tarpeen vaatiessa voin myös katsoa, että veneellä voi osallistua vaikkapa Hanko-Sandhamn kisaan, joka on kuitenkin suomalaisten järjestämä. En missään ole väittänyt, että suomalaisen veneen pitäisi täyttää ORC-vaatimukset saadakseen katsastustarran, mutta en näe siitä olevan mitään haittaakaan.
SVEL vastasi useista käytännön toimista katsastusasioissa, mutta määrykset silti kirjoitettiin yhteistyönä liittojen kesken. Ennen katsastusmääräysten yhtenäistämistä SPL käytti silloisia ORC-määräyksiä lähes sellaisinaan pienin kansallisin muutoksin. Kokemusten, jotka tuppaavat olemaan ikäviä, karttuessa määräyksiä on tarkennettu. Esimerkkinä tuhoisan Fastnet Racen jälkeen luukkujen lukituksia parannettiin ja osien mukana pysymistä varmisteltiin. Myös muutaman vuoden takainen myrskyisä Sydney-Hobart toi omansa. Määräykset istumalaatikon tilavuudesta ja tyhjennyksestä eivät ainakaan ole väljentyneet. Kaipa sellaiset muutokset vaatimuksiin ovat sitten turhanaikaista hössötystä suomalaiselle matkapurjehtijalle.
Kovin usein kilpailevia syytetään typerästä riskinotosta ja matkapurjehtijoille väitetään turvallisuuden olevan päällimmäisenä. Onko nyt kuitenkin lopulta niin, että matkapurjehtijalle välttää vaikkapa mukavuuden nimissä huonompikin vene, jonka ei tarvitse täyttää yhtä korkeita turvallisuusvaatimuksia kuin kilpaveneen? Kuka haluaa tietoisesti tinkiä turvallisuudesta? Minä en tingi omastani.
Kun olet noita veneitä katsastellut, onko vastaan tullut moniakin veneitä joilla ei kyseiseen kisaan saisi osallistua? Tai onko montakin venettä joilta osallistuminen on evätty?
Ainakin runtissa on ollut jos minkälaisia veneitä.
Eiköhän venevalmistajan intresseihin jo kuulu huolehtia siitä, että vene täyttää vaatimukset ympäri maailmaa, jotta voi osallistua myös kilpailuihin.
Taitaa tämä nyt olla taas sellaista "nettiseilaajien" höpinää koko keskustelu.
Ei ole höpinää vaan Kari Wilenin aivan oikein kritisoima ominaisuus Finngulf 37 veneessä. Vene noin muuten on täysin valtamerikelpoinen, pientä säätöä, niin istumalaatikon toimivuuskin olisi nykytasoa.
Harvemmin veneellä, joka ei sääntöjä noudattaisi, edes yritetään osallistua minkäänlaiseen kilpailuun. Toiseksikin katsastus on inhimillistä toimintaa, joka ei ole aukotonta. Vieläpä monissa kohdissa on veneen vesillelaskupäivän mukaisia ehtoja. Vanhoilta konstruktioilta ei voi aina vaatia uudempien ja tiukempien sääntöjen mukaisuutta. Itse en ole ollut varsinaista katsastusta tekemässä Runttiin lähtijöille, vaikka olen kyllä konsultoinut etukäteen sinne aikovia, ettei matka tyssäisi turhauttavasti turvallisuustarkastukseen. Turvallisuustarkastus, joka kisaa edeltää kaikille veneille, on kuitenkin aika nopea toimenpide. Mutta kyllä siinä on esteitä osallistumiseenkin tullut, puhumattakaan kiireisistä juoksuista Sandhamnin kioskihinnoitelluille tarvikemarkkinoille.
Venevalmistajien intresseihin toki kuuluu katsoa, että vaatimukset täyttyisivät. Kaikki valmistajat eivät kuitenkaan pyri tekemään kilpailemaan pystyviä veneitä, eikä terveellä tavalla rakennettu matkavene suinkaan ole vastakohta kilpailukykyiselle. Kyllä väliin tai päihin jää tilaa vaarallisillekin konstruktioille sekä lujuuden että muiden rakenneratkaisujen suhteen. Puhumattakaan sitten pellepelottomien omavalmisteista, tässä paino sanalla "peloton".
ORC:n määräyksissä on paitsi harkintaa, myös laskentaa takana. Niitä periaatteita noudattavat kelvollisia matkaveneitä rakentavatkin. Katsastustoiminta on kaikilla tasoilla harrastustoimintaa ja lain vaatimukset vapaaehtoisia lievempiä. Turvallisuus on aina viime kädessä omistaja/kipparin vastuulla, myös lain mukaan.
Niinku valtamerillä ei olis enemmänkin umpiperäisiä, ja kautta aikain.
Eri asioita ne ovat. Minä katsastan sekä purjeveneitä että moottoriveneitä ja nimenomaan niiden kotimaisten ohjeiden mukaisesti. Jos joku sitten sanoo (eipä tosin ole sanonut) jotain ORC-säännöistä, niin niihin minä en ota mitään kantaa enkä siihen, onko vene niiden mukainen. ORC-sääntöjen tunteminen "ei kuulu toimenkuvaan".
Eipä ole maailmalta kuulunut tapauksia, joissa matkapurjehtija olisi joutunut istuinlaatikon täyttymisen vuoksi vaikeuksiin, vaikkei olekaan ORC-mitoitettu istumalaatikko.
Matkapurjehtijoita on joutunut vaikeuksiin, jopa useita. Näin siitä huolimatta, että valtaosalla heistä on ollut ORC-säännösten mukainen istumalaatikko, suunnittelijat kun yleensä noudattavat niitä. Jos sinä et ole niistä kuullut, ei sekään ole ihme. Ethän ole aiemmin kuullut niistä ORC-määräyksistäkään, joiden mukaan valtaosa purjeveneiden katsastuksista maailmalla tehdään.
Eipä ole tainnut olla kellään esittää tapausta matkapurjehtijasta, joka olisi joutunut vaikeuksiin vain siksi, että istumalaatikko täyttyy. Se on jo eri asia, jos on luukkuja auki ja vettä pääsee samantien loiskahtamaan kabiiniin.
Puolustan muuten katsastajaa: ei kai hän sanonut, ettei olisi kuullut ORC-määräyksistä?
vaikka kertoisit jostain tapauksesta vähän perusteellisemmin.
Ehkei suoraan sanonut, mutta kapitaaleilla rivien väliin kirjoitti ja myöhemmissä vastauksissa alleviivasi. Miksi olisi muuten linkkiäkään kysellyt?
Luinpa aikani kuluksi läpi nuo katsastajan kommentit uudemman kerran. Ei hän sanallakaan sanonut, ettei olisi kuullut ORC-säännöistä vaan sanoi, ettei niitä sovella vaan suomalaisia ohjeita, kuten hänen tehtävässään kuuluukin. Sanoikohan lisäksi, ettei tunne tai ole lukenut ORC-ohjeita, tästä en ole varma, mutta sen vaikutelman sain, en viitsi lukea uudestaan.
Linkkiä ei kyllä pyytänyt, sen katsoin. Sekoititkohan toiseen kirjoittajaan?
Suomessa myytävien ja käytettävien uusien veneiden, ja vähän vanhempienkin on täytettävä EU:n huvivenedirektiivit. Niissä määritellään, mitä vaatimuksia esim. avomeriveneen pitää täyttää. Niiden tueksi valmistajan on esitettävä dokumentteja, esim. vakavuuslaskelmia eri tilanteissa. Niihin taas sisätyy mm. lskelmia minkälaisia lisäkuormia vene kestää kuinkakin kauan, jotka taas perustuvat mm. istuinkaukalon kokoon ja sen tyhjenemisnopeuteen.
Siten suomalainen katsastaja, todetessaan, että vene on direktiivien mukainen, ottaa samalla kantaa (jotkut näköjään sitä tietämättä) mm. istuinkaukalon mitoitukseen ja sen tyhjenemisominaisuuksiin. Toisaalta, jos katsastusmies on sitä mieltä, että joku vanhempi vene ei sovellu avomerelle, voi hän käytää päätöksensä tukena esim. erilaisten kilpaveneluokkien vaatimuksia avomerikelpoisuudesta.
Mitä sillä on väliä miten katsastaja ottaa kantaa ja mihin? Jotkut haluavat katsastaa ykköseen, jotta saavat sillä kehuskella. Sallittakoon se nautinto heille. Purjehduskilpailuihin voidaan vaatia katsastus vähintään kakkoseen. Mutta muutoin katsastus on vapaaehtoista toimintaa jonka paras puoli on veneen varustuksen tsekkaaminen ulkopuolisen avulla joka kevät ja vakuutusyhtiön 25% alennus vakuutusmaksusta jos on katsastettu vähintään kolmoseen (Tapiolassa ainakin).
Itellä on ollut kakkosluokan varustustus, paitsi raketteja ja soihtuja en ole katsonut tarpeelliseksi hommata määräänsä enempää. Niinpä olen katsastanut kolmoseen, so what? Ja sitlootan koko ynnä tyhjenemisnopeus - siinäpä katsastaja pähkäilee onko aikoinaan IOR-säännön mukaiset veneet merikelpoisia vai ei. Mitäpä minä moisella pilkunnulkuttamisella hyödyn - pääasia että ihan itse pärjäilen riittävästi varustetun paattini kanssa ja pääasia että kippari ynnä miehistö on merikelpoisuudeltaan mahdollisimman lähellä purren merikelpoisuutta!
Ei kai kukaan ole väittänyt, että vanhat IOR-veneet eivät olisi merikelpoisia (ehkä lukuunottamatta niitä konstruktioita, joita upposi Fastnetissä taannoin). Täällä jotkut ihmettelevät, miksi uusissa veneissä perät on auki ja kuvittelevat sen johtuvan muotioikuista. Vanhojen IOR-veneiden istuinkaukalot oli mitoitettu siten, että vene sieti täyttymisen ja hitaamman tyhjenemisen putkien kautta. Nykyveneissä on niin isot istuinkaukalot, että se systeemi tuo riskejä yhdessä pienemmän kölipainon kanssa, joten perät on auki. Näin minä olen tämän asian käsittänyt.
"Eipä ole tainnut olla kellään esittää tapausta matkapurjehtijasta, joka olisi joutunut vaikeuksiin vain siksi, että istumalaatikko täyttyy."
Ehkä eivät ole jääneet kertomaan kokemuksistaan?
Suomen katsastussäännöt pohjautuvat täysin ORC-sääntöihin (nykyään ISAF Offshore Special Regulations, OSR), joten kinaaminen on täysin turhaa. Kaikkia yksityiskohtia ei toki ole kirjattu Suomen katsastussääntöihin ja joitain pieniä erojakin löytyy, mutta käytännössä SPL 2 = ORC 3.
Missään ei sanota, että perän tulee olla avoin, mutta suljetussa istuinkaukalossa pitää olla riittävä itsetyhjennys ja toisaalta avonaisessa riittävän korkea kiinteä kynnys kajuutan kulkuaukossa. Avotilan tilavuudelle annetaan maksimiarvo.
Tässä on nyt joku todella outo harhakäsitys sinulla ja ainakin yhdellä toisella kirjottajalla. Oletan, että puhuessasi katsastajasta tarkoitat näitä pursiseurojen puitteissa toimivia vapaaehtoisia katsastajia, jollaisia näyttää parikin osallistuneen jo keskusteluun ja joihin minäkin satun kuulumaan? Ainakin minusta näyttää, että heistä on ollut puhe. Ei siis esimerkiksi Merenkulkulaitoksen (vai mikä peijakkaan Trabeli se nykyään on) ammattikatsastajia, jotka eivät yleensä huviveneisiin koskekaan.
Pursiseuran katsastaja ei ota mitään kantaa direktiiveihin eikä "totea veneen olevan direktiivien mukainen", tai päinvastoinkaan "ei olevan direktiivien mukainen". Ei meillä siihen ole valtuuksia eikä oikeastaan pätevyyttäkään, se on ammattilaisten hommaa, viranomaistoimintaa.
Emmekä me kyllä tosiaankaan voi noihin kilpaveneluokkien vaatimuksiin nojata millään tavoin, meidät on nimenomaisesti ohjeistettu noudattamaan noita täkäläisiä katsastusohjeita. Toisaalta: vaikka minä katsastuksessa toteaisin, ettei jokin vene rakenteeltaan riitä täyttämään katsastusluokka 1:n vaatimuksia, niin sillä ei ole mihinkään suuntaan juridista painoarvoa. Kippari on täysin vapaa (ja vastuullinen) lähtemään veneellään siihen osaan Itämerta, jolla liikkuvan veneen pitäisi katsastusohjeiden mukaan olla ykköseen katsastettu. Hän ei syyllisty mihinkään laittomuuteen ja jos sattuu haveri, niin vakuutusyhtiö maksaa nöyrästi. (Jonkinlainen urbaani, tai mariini, legenda sanoo, että perisivät alennuksia takaisin tms. mutta en itse tiedä yhtään yhtiötä, joka kysyttäessä olisi sanonut välittävänsä katsastusluokasta.) Ja taas toisinpäin: kippari vastaa veneestään ja jos minä olen katsastanut veneen "liian ylös", niin hän ei voi tulla minua raastupaan vetämään tai korvauksia vaatimaan sillä perusteella.
Seurojen katsastustoiminta ei ole minkäänlaista virkamiestyötä, se on täysin vapaaehtoisuuteen nojaavaa molemmin puolin. Sen perusluonne on neuvonta, ei valvonta.
Olisin vastannut sinullekin tuossa äsken, mutta en ehtinyt huomata tätä. Pari korjausta sanomaasi:
-katsastusohjeissa ei ole mitään maksimiarvoa avotilan tilavuudelle
-mainitsemasi yhtenevyys ORC-sääntöjen ja suomalaisten katsastusohjeiden välillä voi hyvin olla olemassa, mutta koska sitä ei ole ohjeissa (eikä muuten katsastajien koulutuksessakaan) todettu, ei sillä ole merkitystä suomalaisessa katsastustoiminnassa. Ennen kaikkea suomalainen seurakatsastaja on sidottu suomalaisiin ohjeisiin eikä voi soveltaa ORC-sääntöjä ainakaan hylkäämis- tai luokanpudottamisperusteena ohi suomalaisten sääntöjen.
Näin siis normalissa seurakatsastuksessa, jossa niitä tarroja jaellaan ja venetodistuksia & pöytäkirjoja leimaillaan. Sitten on olemassa kilpailuja, joissa veneiltä vaaditaan jokin ORC-sääntöjen luokka ja niissä voi kilpailunjärjestäjä katsastaa veneet uudelleen. Mutta kun minä seurakatsastuksessa leimaan pöytäkirjan, se on osoitus siitä, että minun käsitykseni mukaan ko. vene täyttää pöytäkirjaan merkityn luokan mukaiset SUOMALAISET katsastusvaatimukset rakenteensa ja varusteidensa puolesta. Se ei kerro mitään siitä, täyttääkö ko. vene jotkin ORC-vaatimukset, toisen kirjoittajan mainitsemista EY-direktiiveistä puhumattakaan.
Ymmärtäkää tämä ero.
kaiketi anneta maksiarvoa vaan avotilan tyhjenemiselle annetaan maksiaika. Suomeksi sanottuna poistoaukkojen on oltava niin isot, että tila tyhjenee sallitun aikarajan puitteissa.
Itse asiassa katsastusohjeissa ei annetaan mitään raja-arvoja, ei aikana tai tilavuutena. Siellä sanotaan vain 1- ja 2-luokkien kohdalla, että avotilan pitää olla "nopeasti itsetyhjentyvä" (mikä on helkkarin epämääräisesti sanottu eikä oikeastaan jätä katsastusmiehelle muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä kaikki, joissa vain poistoaukot tai -letkut löytyy. Kolmosluokassa ei sitten vaadita itsetyhjentyvyyttä ollenkaan, suositellaan vain.
Ja nyt täytyy tehdä välillä töitä, vilaisen joskus myöhemmin tänne, onko asiaan joku tuonut jotain mielenkiintoista lisäystä.
Siis nuo poiminnat istuinkaukalon vaatimuksista ovat tuolta ISAF OSR:stä, ei SPL/V:n katsastussäännöistä, josta ne puuttuvat tai ehkä paremminkin sisältyvät yleisiin kuvauksiin vaatimuksista, kuten "Istuinkaukalon
tulee olla nopeasti itsetyhjentyvä".
Tuollaisilta yleisiltä asioilta kuten istuinkaukalon tilavuus kaikki CE-hyväksytyt A- tai B-categortian veneet täyttävät varmasti OSR:n vaatimukset.
Kenelle tämä ero nyt sitten ollut epäselvää? Minä toin keskusteluun ne ORC-säännöt, eikä niissä ainakaan minulle ole mitään outoa. Katsastajana olen ollut niin kauan, että olen nähnyt, miten säännöt ovat vähitellen erkaantuneet toisistaan, molempia kun olen joutunut käyttämään. Selvää oli, että tilavuuksille ei voinut olla enää selvää kaavaa, joka olisi ollut yhteinen purje- ja moottoriveneille. Siitä kohdasta on jäänyt jäljelle vain se ympäripyöreä lause "riittävästä". Pätevä katsastusmies tietysti osaa tarpeen vaatiessa ottaa ORC-säännön takataskusta, jos tulee keskustelu siitä, voiko jonkun veneen katsastaa johonkin luokkaan. Siinä on se "riittävä" määritelty yksikäsitteisemmin. Joku muu sanoi omistajan päättävän, mihin luokkaan veneensä katsastaa lähinnä varustuksen mukaan. Se pätevä katsastusmies ei kuitenkaan laita ruksia 1- tai 2- luokkaan veneelle, jonka rakenne ei siihen sovellu. Vakuutusyhtiön asia on päättää vahingon sattuessa, onko tapahtumapaikalla ja katsastusluokalla mitään arvoa korvauksen suhteen. Luultavasti riitatapauksessa oikeuteen mentäessä asialla olisi painoarvoa pääteltäessä, onko hyvää merimiestapaa noudatettu, mutta sillä spekulointi ei ole yhdistystoimintaan liittyvää juttua.
Se miksi toin ORC-säännöt keskusteluun, oli väittely istumalaatikon täyttymisen merkityksestä. Ne kun mielestäni tuovat siihenkin kysymykseen sen numeerisen määritelmän ja ovat lisäksi meilläkin käytössä olevaa säännöstöä. Mitä sitten ovat SUOMALAISET katsastusvaatimukset? Eniten referoidut ovat tietenkin ne SPL/SVEL-säännöt alustodistuksineen ja tarroineen. Suomalaisia ovat myös viranomaisen huviveneille määrittelemät ja kuten edellä todettu Suomessa käytössä ovat myös ne ORC:n laatimat ISAFin Special Regulations. Katsastussääntöjä ne ovat kaikki ja kaikille on käyttönsä. Ja onko täällä jollakin (muulla kuin Joakimilla) kompetenssia väittää, että ne ORC-vaatimukset ovat virheellisesti mitoitettuja?
Luehan katsastajan käsikirjaa 2010, vaikka sivulta 21. Katsastajan pitää varmistaa veneen CE-merkintä. Ja mitähän siihen sitten taas vaadittiinkaan? Liittyisikö niihin joku direktiivinpoikanenkin?
http://www.svel.fi/katsastus/images/Kasikirja_2010.pdf
Jos katsastaja torppaa jonkun veneen katsastuksen johonkin avomeriluokkaan vaikkapa turvattoman istuinkaukalon (tai minkä tahansa rakenteellisen syyn) takia, on hänellä oltava näyttää jotain muutakin päätöksensä tueksi kuin pelkkä oma mielipide asiasta, jos veneen omistaja ryhtyy protestoimaan. Olen täysin varma, että siloin kaivetaan esille juuri näitä erilaisia direktiivien ja kilpailuluokkien vaatimuksia.
ei voi "kaivaa takataskusta", koska sillä ei ole mitään tekemistä suomalaisen katsastuksen kanssa. Mahdollinen yhtenevyys ei tee siitä auktoriteettia, johon voisi vedota. Sitä ei edes mainita ohjeistuksessa. Sillä on yhtä vähän merkitystä kuin Kazakstanin kansallisella lainsäädännöllä. No, sillä poikkeuksella, että jos tekisi mieli epäillä jonkin veneen kelvollisuutta ja omistaja tempaisee ORC:n esiin ja todistaa epäilemämme kohdan täyttävän ne normit, niin aika lailla pokkaa tarvitaan sanomaan, ettei kelpaa.
Sitäpaitsi uusilla veneillä on kaikilla huvivenedirektiivin mukainen kategoria. Meidän katsastajien on käytännössä pakko hyväksyä se, eli jos vene on A-kategoriaan merkitty, niin avomerikelpoiseksi se on nieltävä. Ei meillä ole valtaa ruveta väittelemään tuota vastaan. Yksi aikoinaan kurssilla kouluttajien esiinnostama asia olikin, että uusissakin veneissä on joskus ratkaisuja, jotka eivät oikein ole sopusoinnussa katsatusohjeiden kanssa, esimerkiksi konetilaan sijoitettuja akkuja jne. Mutta ei niitä voi ruveta vaatimaan muutettavaksi tai niiden nojalla vaatimaan luokan pudottamista alle CE-kategorian osoittaman. Se yksinkertaisesti menee meidän ylitsemme, emme me voi ruveta arvioimaan, onko kategoria oikein. Pohjimmiltaan tämä tulee takaisin siihen, että me emme ole viranomaisia. Olemmepahan jonkinlaisia opastajia ja neuvojia, mutta ei meillä mitään valtaa ole eikä pidäkään olla. Toki tiedän, että kuvitellun vallan "päihdyttämiä" katsastajia liikkuu, mutta jokaisessa tynnyrissä on muutama mätä omena.
CE-merkintä pitää olla eikä venettä, jolla sellainen pitäisi olla, saa katsastaa sen puuttuessa. Mutta tämä on kokonaan eri asia kuin "direktiivinmukaisuuden" arviointi. Se CE-merkintä on otettava annettuna faktana ja sen mukaisesti vene luokitettava. Me emme yksinkertaisesti voi ruveta väittämään, että "vaikka tällä veneellä on CE-kategoria A, niin se ei ole avomerikelpoinen eikä sitä voi katsastaa luokkaan 1". Siinä on turha kaivaa mitään direktiivejä tai kilpailuluokkavaatimuksia esiin, koska sellainen arviointi on totaalisesti meidän toimivaltamme ulkopuolella. Vain viranomainen voi tehdä sitä.
Tämä väittely hämmästyttää minua syvästi. Miten ihmeessä te oikein kuvittelette, että meillä katsastajilla olisi valtuudet ruveta arvioimaan, onko veneen CE-kilpi asianmukaisesti perusteltu ja luokitus direktiivin mukainen???
CE-kilpien olemassaolo merkitsee käytännössä sitä, että uusien veneiden katsastus on pelkkää asiapapereiden ja varusteiden tarkastamista. Runkokatsastus on pelkkä muodollisuus.
Aikuisten oikeasti: jos joku meistä katsastajista kuvittelee voivansa ruveta kyseenalaistamaan CE-kilven luokitusta jollain liittojen, kansallisten tai kansainvälisten, ohjeilla/vaatimuksilla, niin silloin on pää pahasti höyryn täyttämä.
Siinä vaiheessa, kun toteat katsastajan, että veneessä on CE-merkintä. olet todennut veneen direktiivinmukaiseksi, mihin on kuulunut jossakin vaiheessa iso pino papereita ja laskelmia, mm. veneen vakavuudesta. Tuskin sinä rupeat veneessä mittailemaan ja tutkimaan itse muitakaan syvällisiä rakeenteellisia seikkoja moottorista, rikistä tai vaikka kaasujärjestemistä, vaan toteat, mitä sinulle näytetyissä asiakirjoissa seisoo ja ovatko ne riittävät hyväksymiseen. Sinä vain väitit, että katsastaja ei ota kantaa istuinkaukalon mitoitukseen. CE-kilven kautta sinä kuitenkin teet niin.
Fastnetin jälkeen purjeveneiden turvallisuuteen yleensä ja etenkin kilpailutulanteessa kiinnitettiin runsaasti huomiota. Venesuunnittelu oli johtanut jollamaisiin konstruktioihin, joiden vakavuus oli selvästi pienempi, kuin sitä ennen ja sen jälkeen. Fastnetin raportissa kiinnitettiin erityistä huomiota veneen vedenpitävyyteen erilaisten aukkojen kautta. Nimenomaan kulkuaukon tiiviydessö oli parantamisen varaa, ja kilpailutilanteessa aukkoa pidettiin vielä usein ilman suojaa. Jos istuinkaukalossa on jatkuvasti paljon vettä, tunkee sitä väistämättä myös sisään. Lisäksi, jos pilssipumppu tyhjenee istuinkaukaloon, ei homma toimi. Yksi suosituksista olikin, että pilssipumpun tyhjennysaukon tulee olla ulos rungosta, paitsi niissä veneissä, joissa on avoin perä.
Tässä jutussa on muutama kuva, joista voi päätellä, että istuinkaukalon täyttyminen vedellä ei ole niin mahdoton asia, ettei sitä tarvitse ottaa huomioon.
http://www.sailnet.com/forums/racing-articles/20646-revisiting-lessons-fastnet.html
Ja Fastnet-raportti, iso PDF-file.
http://www.yachtingworld.com/fileBank/PDF/fastnet-race-inquiry.pdf
"Pursiseuran katsastaja ei ota mitään kantaa direktiiveihin"
Katsastusmiehet varmasti ottivat kantaa uuteen älyvapaaseen sammutinmerkintädirektiiviin yhdessä jos toisessa seurassa. Toimivan kuulaventtilinkin olen joutunut vaihtamaan, koska suljinvivun toiminta oli katsastusmiehelle liian jäykkää.
Mikä seura on niin kiva, että vanhoilla merkinnöillä varustetut sammuttimet ja toimivat kuulaventtilit kelpaa?
Minä en tajua CE-kilvistä hössöttämistä. Maailma on sentään täynnä veneitä, jotka ovat CE-sertifioinnin ulkopuolella ja nekin meillä katsastetaan. Omassa laiturissa korkeintaan puolet veneistä on CE-ikäisiä.
Direktiivi on kansanomaisesti EU komission lainsäädäntöohje jäsenvaltiolle, jossa se määrittelee ne vähimmäisehdot, joista kansallisilla laeilla ja säädöksillä on säädettävä. Kansallisesti voidaan säätää tiukempiakin määräyksiä kuin direktiivissä esitetyt vaatimukset. Usein kuitenkin laiskat virkamiehet kopioivat direktiivit lähes suoraan kansallisiksi laeiksi, josta johtuu sitten kaikenmaailman kummallisuuksia esimerkiksi Suomen olosuhteisiin sovitettuna. Suomessa noudatetaan Suomen lakeja ja säädöksiä eikä tavallisen ihmisen tai toimijan tarvitse tietää EU direktiiveistä mitään tai noudattaa niitä. Kunhan noudattaa Suomen lakeja. Suomen valtion sen sijaan pitää ryhtyä direktiivien kanssa sopusoinnussa olevan lainsäädännön säätämiseksi. Olisi valaisevaa nähdä analyysi siitä, kuinka suoraan huvivenedirektiivin vaatimukset on kopioitu Suomen lainsäädäntöön ja poikkeavatko ko. direktiivin pohjalta laaditut kansalliset lait eri jäsenmaissa paljonkin toisistaan.
tulivat katsastusohjeissa, ei niihin ollut katsastajilla harkintavaltaa. Venttiilistä en sano mitään, kun en ole itse ollut koettamassa, kääntyykö. Jumittuneita tai jäykkiä venttiileitä olen kyllä tavannut ja komentanut omistajan vääntämään ne auki/kiinni muutaman kerran, kunnes liikkuvat sujuvammin. Itse en väännä väkisin, rikkokoon kippari itse veneensä... Vielä ei ole vaihtovalmista kuulaventtiiliä sattunut vastaan, luistiventtiileitä olen joskus kehottanut vaihtamaan.
pitihän mun sanoa muutakin, mutta unohdin.
Meinaan tuosta viisastelusta, mihin katsastaja ottaa kantaa ja mihin ei. Kyllä se niin on, että katsastaja käyttää liiton ohjetta ja hiukan Suomen lakia. Ei muita reglementtejä tai ordereita. Enkä mä ainakaan koe ottavani millään tavalla kantaa mihinkään direktiiveihin siinä hommassa.
Itse asiassa koko tuo avomerikelpoisuuden kysymys on sellainen, ettei sitä usein tarvi miettiä. 1-luokan veneitä on aika vähän ja lähes kaikki niistä on katsastettu jo vuosien ajan. Jos vene on vanhastaan 1-luokassa, niin ei sen rakenteellista kelpoisuutta yleensä rupea miettimään, kunhan tutkii, että on ehjä.
varma, mutta muistelen, että toisinaan lakiin kirjataan yksinkertaisesti vain jonkinlainen ilmaus "noudatetaan direktiiviä" tms.
EU:n direktiivi ylittää Suomen lain, jos ne ovat ristiriitaisia. Tämä on nähty moneen kertaan esim. autoverutuskiistoissa. Sitä paitsi Suomen laissa on otettu käytöön EU-direktiivit, kuten EU:n sopimuksessa edellytetäänkin.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050748
Keskustelu avoimesta tai umpinaisesta purjeveneen perästä on kuin väittely F1 Ferrarin ja WV Golfin paremmuudesta. Kummatkin ovat hyviä. Joku haluaa istua märkänä kannella ilman sittlådan ja sprayhoodin suojaa. Se nautinto hänelle suotakoon. Mutta turvallisuus? Suurin muistamani takaa tulevan aallon upottama purjevene oli Englannin pääministeri Heathin "Morning Cloud" kanaalissa. Taisi olla 60-luvun lopussa. 47 jalkainen maailman parhaimpiin kuuluva kilpavene ja miehistö oli siirtopurjehduksella. Ei umpinainen perä tai koko sinällään katastrofia estä jos luukut ovat sulkematta. Todellisuudessa kertaalleen täyttyneen sittlålan vesimäärä ei poistu minkään letkun kautta vaan kerran täytyttyään vene kaatuu toistuvasti seuraavista aalloista. Vene on siinä määrin epästabiili ylimääräisestä hölskyvästä painolastista, että vettä tulee ja menee istuinlaatikon laidan yli esimerkiksi tonni kerrallaan. Pilssipumpun teholla ja istuinlaatikon tyhjennysletkun suuruurella ei ole mitään merkitystä ennen kuin vene saadaan pystyyn ja tilanne haltuun. Näissä oloissa luukkujen tulee olla niin korkealle rakennettuja, että sittlåda täyttyneenäkin ja veneen kaatuessa vesi ei yllä luukkuun asti- ja luukku pidetään kiinni sisäkosteudesta huolimatta. Broach tai kiinalainen yhdistettynä sittlådan täyttymiseen on tilanne, jossa takaa avoin sittlåda varmaan tyhjenee nopeammin ja on turvallisempi. Umpinaisella ja toivottavasti pienemmällä sittlådalla varustettu matkapurjehtija purjehtii samaa keliä pienenemmillä purjeilla, pystyssä ja kuivempana kärsien vain roiskeista.
Eipä mennyt Morning Cloudin uppoaminen ihan noin. Siirtopurjehduksella se oli ja reitti kulki yhden matalikon yli Englannin Kanaalissa. Matalikko oli siis sellainen ympäristöään matalampi harjanne, taisi olla parikymmentä metriä syvyyttä. Keli oli kovahko, mutta ei mikään ekstreemi. Matalikon lähellä vain aallot murtuivat ja yksi sellainen heitti Heathin veljenpojan mereen. Kaveri oli kyllä valjaissa ja valjaat kiinni varvaslistassa, mutta putous niin kovalla vauhdilla, että varvaslista repeytyi irti. Oli siis pakko jäädä paikalle pyörimään ja etsimään pudonnutta, jolloin vielä pahempia murtuvia aaltoja saatiin päälle. Seurauksena veneen rakenne petti ja se upposi. Ei siis mitään tekoa luukuilla tai istumalaatikolla. Aallotkin tulivat sivusta, eivät perästä. Loppumiehistö onnistui pelastautumaan lautalle, Heathin veljenpoika hukkui. Tapahtui muuten 70-luvun puolella, arvaisinko -74.
Noin vuotta myöhemmin hylky löytyi. Kuvat trooliin tarttuneesta ja kuvat täysin pitkittäin auki revenneestä rungosta levisivät laajalti venelehdistön lisäksi muihin viestimiin.
Myös avoperäisiin veneisiin saa sprayhoodeja. Eikä avoperäisissäkään veneissä tarvitse välttämättä istua kannella, niissäkin voi olla "sittlåda". Sitten on vielä sellaisia avoperäisi veneitä, joissa on enemmän tai vähemmän rakenteita myös perän puolella, osa niistä on poistettavissa tarvittaessa (First 35, Hanse 375). Sitten on vielä sellaisia, joissa perän kulkuaukossa on joku seinämä, laatikko tai istuinkoroke, jonka sivuilta tai alta vesi pääsee mereen istuinkaukalon pohjalta, ja jotka ovat irroitettavissa tai avattavissa laiturissa tai lähdettäessä kuoppaiseen keliin (Jeanneau Sun Odyssey, Bavaria, Dufour).
Mielestäni avoperäisen ja umpiperäisen venen ero ei ole likikään samaa luokkaa käyttöominaisuuksiltaan kuin Fi Ferrarin ja vW Golfin.
Vertailu Golfin farmarimallin ja coupen välillä olisi lähempänä oikeaa. Tosin ei taaskaan pitäisi tehdä yhtään ontuvaa autovertailua, ne ovat parhaimmillaankin ontuvia.
Kovassa kelissä vesi ja suomalaisen matkapurren sprayhood lentää ja "suojainen" istuinkaukalo on yhtä suojaton kuin mikä muu. Harvassa matkapurressa on valtamerikilpapursista tuttuja lasikuituisia "sprayhoodeja" tai ohjaus sisältä mahdollista. Toisaalta ohjauksen järjestäminen sisälle tai lasikuituisen ohjauskuvun tekeminen on melko yksinkertainen homma, jos sellaiselle olisi tarvetta, mutta harvapa itämerellä purjehtiva sellaisia on veneeseensä rakentanut. Pipo päähän ja menoksi.
On kyllä ollut mahtava lukea tätä keskustelua. Voi hitsi, miten lapsellista porukkaa nämä purjehtijat ovatkaan.
Siis miten te voitte tehdä tästä veneilystä niin vaikeaa, kun jauhetaan paskaa sellaisista asioista, jotka eivät ikinä tule tavallisessa veneilyssä esille.
No sitten joku valopää amiskundi heittää kommentin, että VORrissa mä näin kun aalto löi kannelle, krm.
Menkää nyt jonnekin Lapin mökille, ja hakatkaa vaikka toisianne, kun kerran olette noin aggressiivista porukkaa. Enimmäkseen näissä purjehtijoiden nodeissa tulee aina helvetinmoinen tinka joka pikku asiasta. Ei oikeastaan olekaan asiaa, mistä ette osaisi aloittaa typerää tinkaamista.
Jumalauta, onneksi moottoriveneilijät eivät ole näin sairaan ehdottomia joka pikku asiassa, yes.
Meillä veneilijöillä on aina mukava henki näissä veneilyyn ja muuhunkin liittyvissä asioissa, koittakaa tekin purjehtijat olla hieman suvaitsevampia. Reivatkaa hieman.
Menepä takaisin lukemaan Auliksen juttuja, ne ovat sopivan rentouttavia. Tai vaikka jään lämpölaajenemisesta.
Teen heti niin.
Ja kaikesta tästä keskustelusta päätellen Kari Wilenin ois kannattanut perustella väitteensä aika hyvin ja huolella, eikä vain heittää ilmaan...vaan tulipahan mielipiteitä taas jakoon.
Kyllä matkapurjehtijoita harmittaa avoperäiset veneet, kas kummaa, koska palstalla ei ole ainuttakkaan umpiperäisiä kritisoivaa aloitusta. Kateus se on suomalaisia triggaava suuri voima.
Uskon enempi jälkimmäiseen...
Öö.. miksi avoperäiset harmittaisivat?
Filosofi ja psykologi Eino Kaila. 9. elokuuta 1890 Alajärvi – 1. elokuuta 1958 Kirkkonummi
Lisää kadehdittavaa:
http://www.orc.org/news/101231.htm#news0
Katselin äsken kuvia uusista Open60-luokan valtameriraasereista. Eipä näytäkään enää olevan sellaisia avoperiä kuin oli parin vuoden takainen "muoti". Katsokaa itse, miten suojainen avotila vaikkapa näissä on:
http://www.youtube.com/watch?v=zdBC7xnYUy4
http://www.owenclarkedesign.com/da/11196
Kohta varmaankin sarjatuotantoveneet alkavat seurata tätä järkevämpää muotia eli suojaisempia avotiloja. Vai pitäisikö uusin Hugo Boss tuomita väärin suunnitelluksi, kun se ei olekaan täysin avoperäinen?
Cruising-veneessä on erityisen oleellista, että avotila on suojainen. Senkin voi toteuttaa stabiliteettiä vaarantamatta joko tekemällä sittlooda niin pieneksi, ettei sen täyttyminen haittaa tai rakentamalla riittävän hyvä tyhjennys. Eikö ole makuasia kumman vaihtoehdon valitsee?
Miten Bossista voisi tehdä tuota avoperäisemmän? Aivan laidasta laitaan perä on avoin. Et kai erehtynyt luulemaan jotain muuta, kun istumalaatikon pohja vain on aika ylhäällä. Aivan sama ratkaisu Owen Clarkissa, tosin perän kahta puolta on sijoitettu paukkulautat, mutta niiden väliin jää vielä noin metrin levyinen aukko suoraan mereen istumallatikon pohjalta. Molemmista hulahtaa aivan riittävällä vauhdilla vesi takaisin sinne minne sen kuuluukin.
..uuden Bossin sitlooda. Suunnittelija lienee ajatellut, että riittää jos peräosa on n. 1,5 m matalammalla kuin sivut ja etuosa, ja perän n. 30 cm korkeaan partaaseen tehdään tarpeeksi reikiä. Open 60 veneethän on suunniteltu yksin tai kaksin ajettavaksi, jolloin sitlooda on suhteellisen pieni, ja sivut voidaan tehdä noin korkeiksi kun miehistön ei tarvitse juosta pitkin venettä niinkuin radalla kisatessa. Eiköhän niin ole, että tulevat VOR veneet ovat sitloodaltaan likimain samanlaisia kuin edellisetkin, ainakin Groupaman kuvat viittaisivat siihen.
Kyllä avoimet perät ovat tulleet kilpaveneisiin jäädäkseen, toinen kysymys on tarvitaanko niitä cruisereissa. Venevalmistajat haluavat veneidensä näyttävän moderneilta, ja yksi tapa on ottaa mallia kilpaveneistä. Yksi tykkää tyttäristä, toinen äideistä. Avoimesta perästä on mukava mennä uimaan tai astua kumiveneeseen, joillekin perinteinen ulkonäkö ja suljetun perän tuoma "turvallisuudentunto" on tärkeämpää. Kyllähän useimpiin avoperäisiin C/R veneisiin saa lisävarusteena penkkiä ja irtolaatikkoa (esim FF 36 tai Salona 37), joilla veneen voi "räätälöidä" mieleisekseen. Suljettuperäisen muuttaminen avoperäiseksi on hankalampaa.
En ihan unohtaisi tuota nopean tyhjenemisen tuomaa turvallisuuspointtia, vaikka avotilan täyttymisestä johtunutta veneen kaatumista ei monen kohdalle ole sattunutkaan. Venevalmistajan näkökulmasta tilanne on toinen; jos veneitä tehdään useampi sata kappaletta maailmalle, ja niillä purjehditaan keskimäärin 20 - 30 v, tulee venetyypille käyttövuosia useita tuhansia. Tuohon aikaan mahtuu aalto jos toinenkin, ja yksikin vakavampi haveri voi pilata internet aikakaudella valmistajan maineen (vrt. erään venetyypin kölin irtoaminen).
tai vertaa muihin offshore-klassikkoveneisiin, joilla yhä purjehditaan valtamerillä (esim. S&S 34, jollaisella australialaistyttö Jessica Watson purjehti maailman ympäri). Pieni ja suojainen sittlooda on monella tavalla hyvä ratkaisu, kun veneellä kruisataan kaukana rannnikoista.
Nykyinen leveäperämuoti isoine avotiloineen ja pienehköine kölipainoineen on tuonut mukanaan tyhjentymisongelman. Ehkä uuden leveän ja avoperäisen perheveneen kippari haluaa mieltää veneensä yhtä merikelpoiseksi kuin VOR-raaserit, vaikka ei ikinä aio seilata kotirannikoita kauemmaksi? Mielikuvilla lienee tärkeä merkitys veneiden mainostamisessa.
Eräs tuttu vanhus osti helppokulkuisella avoperäisellä istumalaatikolla olevan uuden matkapurren. Kesän aikana hän putosi moneen kertaan veteen siirtyessään veneen ja laiturin välillä, että ei ollut ihan huippukunnossa ja siksi helppokulkuinen kilpapursimainen kansi on paras ratkaisu kaikille vauvasta vaariin.
Muoti ei ole muuttunut mihinkään, owen clarkin ratkaisu on aiva sama kuin tässä:
http://www.sitesap.gr/yacht_photos/28/Bavaria35Match_L.jpg
Missä iässä uuden veneen ostaja on "vanhus"? 40? 50? 60? 70? 80 ?
Miten vanhuksesi oli parkkeerannut uuden avoperäisen purtensa, josta toistuvasti putoili laiturin ja veneen välille? Olisko avoperä ollut liian kaukana laiturista vai laittoiko keulan laituriin? Miksi perästä avoin vene on vauvoille eduksi?
veneen avoin perä? Luukku täytynee pitää myötiksilläkin kiinni, ettei aalto satu kaatumaan sisätiloihin?
Onko tämä muuten se kuuluisa "kölivene"?
Eihän ole yhtä matalalla, kajuutan kulkuaukossa on kymmeniä senttiä korkea valkoinen laipio.
http://www.europe-boats24.net/bild/59690
Köli taisi pudota bavaria 42 matchistä:
http://www.sailmag.com/Letters/BavariaResponse/
70 , keulasta putosi, kilpapursimaisessa veneessä avotilan pohja on lähellä kannen tasoa, vauvat eivät putoa korkealta istumalaatikon pohjalle ja myöskin heidän on helppo kontata kannelle. Perästä avoimesta veneestä on helppo pestä vauva peppu ja muutenkin pulata veden kanssa.
kun on niin helppo kontata kannelle? Vielä helpompi luulisi vauvalle olevan kontata avoperästä mereen.
Mikä muuten oli pointtisi, kun kerroit 70 vuotiaan toistuvasti putoilleen raaserinsa kannelta? Oliko se raaserin hyvä puoli? Vai tarkoititko, että vaari ui joka kerran veneen perään ja kiipesi siitä avotilaan? Perätikkaitakin olisi kai päässyt, jos perä ei olisi ollut kokonaan avoin.
Kun omat lapset oli pieniä, käytimme silloisen veneeni istuinlaatikkoa heidän kylpyammeenaan. Itsetyhjennysaukot suljettiin kumitulpilla ja istuinlaatikko täytettiin. Vene oli S&S 6,6. Lapsilla oli kivaa ja varmasti ne peputkin puhdistuivat.
eli läpikäveltävän avoperäinen. Siitähän nyt puhuttiin? Se on itsestään selvyys, että isokokoisen avotilan täytyy tyhjentyä vauhdikkaasti. Tyhjentyminen ei edellytä sitä, että avotilasta puuttuisi kaikenlainen miehistön suoja niin sivuille kuin perään. Uuden HugoBossin avotila näyttää kaikin puolin suojaiselta verrattuna vaikkapa vanhoihin VOR-veneisiin.
Miksi cruising-veneen avotilan pitäisi olla samanlainen kuin isolle miehistölle tarkoitetun VOR-veneen tai muun raaserin avotila? Eikö tärkeintä cruising-veneessä ole se, että avotila tarjoaa pienelle miehistölle (usein vain yksi henkilö vahtivuorossa) suojan merta vastaan ja että avotilan toistuva täyttyminen ei aiheuta ongelmia? Pieni ja suojainen istuinlaatikko ei tule turvallisemmaksi peräpeilin poistolla. Isokokoinen istuinlaatikko taas ei tyhjene pienten valumisreikien kautta riittävän nopeasti. Siitä kai on kysymys?
sisäänkäyntiluukun alareuna. Kun aalto loiskahtaa kannelle, taitaa sisätilaankin lorahdella!? Minusta tuo ratkaisu ei kuvan perusteella näytä mitenkään esimerkilliseltä turvallisuuden eikä suojaisuuden kannalta. Sopinee kauniin kesäkelin kruisailuun, jos venemalli muuten miellyttää.
On uusia matkapursia, joissa on kilpapurren kansi, sellaisen keulasta putoili huonokuntoinen vanhus monta kertaa mereen laiturille mennessään vaikka oli ankanokka ja laiturilla koroke ankannokan tasoon. Kerroin vain kuvatakseni kuinka huonokuntoinen tämä 70 purjehtia on ja valitsi fiksun kansiratkaisun omaavan veneen.
Jos veneessä on avoperä, silti siellä voi olla penkki ja kaiteet jotka estävät vauvaa konttaamasta mereen, meidän veneessä penkin alta ei vauva liiveineen mahdu ryömimään ja penkin yli jos kiipeää putoaa siinä missä sivukanneltakin. Uimataidottomat lapset onkin syytä pitää kiinnin liiveistään köydessä, niin voivat vapaasti kuljeskella kannella.
Tutki kuvaa tarkemmin, veneen ollessa 20-30 asteen kulmassa, vesi laskeutuu pitkin kajuutan takaseinää, ei valu sisäälle vaan kulkuaukon ohi. Jos purjehditaan niin kovassa kelissä, että aaltoja tulee kajuutan yli, niin silloin on veneessä kuin veneessä syytä pitää luukut kiinni.
Muutoinkin näyttäisi olevan sääntöjen mukainen rakenne. Istumalaatikko on avoin sen pohjan tasolta ja siitä on luukun reunaan reilu kynnys. Kaikille suunnittelijoille tuo ei kelpaisi, mutta menettelee. S&S Swaneissa kulkuaukot ovat ruffin katolla juuri tämän turvallisuusnäkökohdan vuoksi. Käytännössä se johtaa kuitenkin korkeisiin ja jyrkkiin kanakopin portaisiin ja harvemmat uppoamistapaukset luultavasti kompensoituvat useammilla portailta putoamisilla. Päinvastaisiakin tapauksia on nähty, siis sellaisia, joissa kulkuaukko todella ylettyy suljetun istumalaatikon pohjaan saakka. Väittävät mukaviksi kulkea, mutta eivät ne pilssiin joutuneet ämpärillisetkään mukavuutta lisää. Ja osittain suljetun luukun kautta kulku vasta hankalaa onkin.
Suursaari-kisan aikana oli kovempaakin tuulta ja kohtuullista merenkäyntiä. Miten kyseinen venemalli menestyi tuossa käytännön avomeritestissä, jossa oli monen tyyppisiä veneitä? Pysyikö hyvinkin kuivana kryssiosuudella? Muistaakseni keskeyttäneitä oli 117 venettä.
Kuvien perusteella on aika vaikea päätellä muuta kuin, että kyseinen avotila näyttää aika suojattomalta - myös sisäänkäynnin rakenne. Kulkuaukkoa joutuu kumminkin käyttämään kelissä kuin kelissä, vaikka luukku olisi suurimman osan ajasta suljettuna. Yleensä veneet kastuvat, kun on "keliä". Toiset kastuvat sisältä paljon enemmän kuin toiset. Joissakin pilssivesi loiskuu ja punkat voi kastua, kun pilssiä ei pysty pumppaamaan tyhjäksi veneen ollessa kallellaan.
Osittain noin. Nykyään vain myös cruisingveneiden perät ja istumalaatikot ovat levähtäneet. Satamassa kuulemma pitää ison jengin mahtua bailaamaan sinne, vaikka merellä oltaisiinkin kaksin. Muutoin pieni potero perinteisillä poistoilla on aivan ok. Hugo Boss nyt muutenkin on aika erityistapaus ja tehty vain se yksi kisa mielessä. Uusiinkaan VOR-veneisiin ei takuulla tulla piirtämään HB:n tapaisia ilmajarruja.
http://www.kilpapurjehtijat.com/volvosuursaarirace.fi/tulokset-2010.html
Orc1 luokassa toiseksi sijoittui suomalainen finnflyer 36 club, joka on hyvin samankaltainen kuin bavaria 25 match.
http://www.blur.se/images/finn-flyer-199.jpg
Harmittaa varmaan, että avoperäinen pärjäsi noin hyvin;-)
Takaisin päin oli varmaan se kovakeli, silloinkin avoperäinen pärjäsi hyvin, Swan 45:
http://www.google.fi/imgres?imgurl=http://www.yachtracing.com/regattas02/swan/swan 45 mc fly 02 ph max ranchi.jpg&imgrefurl=http://www.yachtracing.com/archives/9-02-archive.htm&h=404&w=600&sz=93&tbnid=BxHHvSmLSLmgnM:&tbnh=91&tbnw=135&prev=/images?q=swan 45&zoom=1&q=swan 45&hl=fi&usg=__4GBOMxxwThnltCH0y41mwxOCm4I=&sa=X&ei=9DgjTYbdBo_rOZ249I8J&ved=0CDsQ9QEwBQ
Kirjoittelette ihan höpön höpöä - kuten sen, että Swan 45 pärjäsi Suursaarikisan kryssiosuudella, koska sen perä oli avoin! Pärjäsihän ne ikivanhat umpiperäiset Swanitkin hyvin, katsokaa tuloslistaa. Miten se istuinlaatikko muka vaikutti kisamenestykseen Suomenlahdella??? Eikö yhtä hyvin pitäisi laskea moniko avoperäveneistä keskeytti eikä jostain syystä purjehtinut maaliin asti?
Joku kyseli oliko erään viestin Bavaria kovinkin märkä purjehtia kyseisessä kisassa, koska sen ruffin luukku näytti kuvissa jotenkin liian suojattomalta ja kaketi isolta. Nämä avoperäjututko olivat vastaus siihen kysymykseen?
En muuten löytänyt Swan 45 maaliin asti purjehtineitten joukosta. Missä luokassa sinun mainitsemasi pärjäsi hyvin? Hyvin pärjänneitä eli luokkansa voittaneita Swaneja olivat Tarantella (S&S Swan 37), Fafi (Swan 46), Viima (S&S Swan 36).
Tämä toteamuksesi ei kuitenkaan pidä paikkaansa: "..S&S Swaneissa kulkuaukot ovat ruffin katolla juuri tämän turvallisuusnäkökohdan vuoksi. Käytännössä se johtaa kuitenkin korkeisiin ja jyrkkiin kanakopin portaisiin ja..." 80-luvun ohimenevään muotiin kuului toki noita mainitsemiasi kattoluukkumalleja, joita oli Ron Hollandin konstruktioissakin ja esim. muutamissa Balticin malleissa.
S&S Swanien mallit voit tsekata täältä: http://www.classicswan.org/swan_by_ss.php
Sokeille ja vainoharhaisille: orc1 luokan FIN45012
Ainut maaliintullut ja tietysti voittaja ko. luokassa oli FF 36.
Huomaa, että voittajavene Finnflyer 36:n sisäänkäynti
http://www.finnyachts.fi/gallery_image.php?48dd039164640f824bad8bec50cff89df483b87b
on samanlainen kuin Bavaria 35 Match:in sisäänkäynti:
http://www.sitesap.gr/yacht_photos/28/Bavaria35Match_L.jpg
Se ken on vähänkin purjehtinut tietää, että kysymys purjeveneen märkyydestä kovassa kelissä on jokseenkin älytön.
Taytyy kai viela sen verran osallistua tahan paattomaan keskusteluun etta Hugo Boss on avoperainen vene ja tuo levy siihen perapeiliin lisattiin rakenteelisista syista. Sen ainoa tarkoitus on tukea keskella istuma laatikkoa olevaa vinssi asemaa.
Tuossa olis Hugo Boss alkuperaisella deck lay-outilla http://www.sailingnetworks.com/images/photo/50347.JPG
Lukekaapa vaikka nämä:
"Opening up the aft end of a cockpit for a walk-through to the transom for swimming is fine for a yacht sailed in sheltered waters, but the potential danger to the crew in offshore sailing from following seas is considerable"
http://www.shannonyachts.com/offshore3.html
"Small aft cockpit with 4 drains and strong padeyes for attachment. Comfortable and safe for whoever's on watch, and safe in a seaway, with ability to drain fast if much water is shipped"
http://www.callipygia600.com/callnugget/allcruising/boatfind.htm
Handbook of Offshore Cruising - kirjan cockpitia koskeva kappale siteerataan täällä:
http://books.google.com/books?id=NB4uFQuUlnEC&pg=PA95&lpg=PA95&dq=offshore cruising cockpit safety&source=bl&ots=Pxj1189cxW&sig=OW02281o_ZWWQmLxFqMfl46SGmw&hl=fi&ei=hc0iTZTaM8ev8QOi-rzkBQ&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=1&ved=0CBoQ6AEwAA#v=onepage&q=offshore cruising cockpit safety&f=false
Yksisilmäisten cruisaajien mielipiteitä ja tekstiä. Jos umperäiset olisivat paras ratkaisu kaikille vesialueille, myös ammattllaisten veneet olisivat umpiperäisiä, tässä muutama ammattilaisten käyttämä vene:
http://yachtpals.com/rc44-sailboats-4099
http://www.seasailsurf.com/seasailsurf/actu/IMG/jpg/100222groupama70-1.jpg
http://www.sailinganarchy.com/fringe/2010/wide load.jpg
(isoja reikiä tässäkin perässä, joista kiikarit hulahtava ulos. Ei putkia)
http://www.sailinganarchy.com/fringe/2010/no secret_sml.jpg
http://www.wb-sails.fi/suomi/newsArkisto/wb-news/WB-News05.pdf
Noillako pariskunta lähtee kruisaamaan maailman merille?
boss kuvassahan kaksi kaverusta seilaa, missä on ongelma, rahan puute ehkä, finski eläkeläisillä ei ole fyffejä kunnon paatteihin.
mistä ammattilaisista puhut. Ne ammattilaiset, jotka työkseen kuljettelevat turisteja charter-reissuilla, hyvin usein tekevät sitä umpiperäisillä veneillä. Vai kuvitteletko, että jotain VOR:ia ajavat kilpapurjehtijat olisivat maailman ainoita veneilyn ja merenkulun ammattilaisia?
Joo, niiden päällä on ihmisiä ja pohjassa niillä on harava
Tuossa wb:n prujussa ekana oleva vene ei kyllä saa osallistua mihinkään kisaan tuolla istuinaukolla.
Olenkin monesti ihmetellyt, miten paljon vanhoja veneitä on olemassa kun niissä on tuollaiset istuinaukot, toisissa jopa avoin sisään koko istuinaukko, uppoaa kyllä ekassa kovemmassa tuulessa.
Tieten niitä on pidettu 50 vuotta vain laiturissa.
Ei sillä saakaan osallistua mihinkään saariston suojasta ulkona menevään kisaan. Ja aivan syystä, ne todella uppoavat siellä. Itse olen ollut niinkin kovassa avomerikisassa kuin Viaporin Tuoppi, jossa yksi tuon tyylisuunnan edustaja upposi sukellettuaan aaltoon. Hienoja veneitä ne silti ovat.
eli "kuutosia". Se oli aikanaan olympialuokka. Juttuja kuutosten, kasien ja muiden sen ikäluokan veneiden purjehduksista voi lukea Henrik Ramsayn kirjoittamasta kirjasta "Sommar och Segel". Muistelen, että kirjassa kuvattiin Itämeren ylitysten vahtijärjestelmä, kun veneet matkasivat Kielin olympialaisiin ja takaisin. Vapaavahti nukkui kajuutassa, kunnes heräsi pilssiveden nostua punkan tasolle. Sen jälkeen hän lämpimikseen pumppasi pilssin tyhjäksi ja kömpi pinnavuoroon. Pinnamies aloitti nukkumisen kuivassa veneessä.
Kutosissa ja kaseissa ei ollut/ole itsetyhjentyvää istuinlaatikkoa.
Mieti , purjehtiiko prujun mr veneellä ammatilainen. Ja sitten mietit, millä prujun veneellä suomalainen kuuluisa purjemaakari, eli purjehduksen ammatilainen on purjehtinut.
poophole on kiinalainen:
http://www.vagabondjourney.com/travelogue/wp-content/uploads/1512-chinese-baby-crotchless-pants-kaidangku.jpg
http://www.asia.nomadink.com/files/gimgs/7_poophole.jpg
~
Oikeassa olet, jos poopholella halusit kritisoida keskustelun tasokkuutta. Jos palataan asiaan poopingista, määritelmä löytyy täätä. Jälkimmäisessä linkissä on kuva-animaatio pooping-tilanteesta.
The most common definition of pooping is “a sea coming over the stern of a vessel.” By that definition, however, ocean racing yachts are frequently pooped when they’re running downwind in gale conditions. The head of a wave often breaks over the stern and half fills the cockpit.The late Adlard Coles, a British sailor and author who had 50 years of experience racing and cruising in small sailboats, felt that a true pooping was something far more serious. “It means being overwhelmed aft by a breaking following sea,” he wrote in his definitive book, Heavy Weather Sailing. “It may result in a broach-to, which throws the yacht on her beam ends as she rounds to the wind. This can be a dangerous thing if it leads to dismasting or structural damage to the yacht. Genuine pooping is a very rare thing indeed, and I have experienced it only twice in a lifetime.”Before the days of self-draining cockpits on sailboats, a pooping could prove very dangerous and allow a lot of water to get below. These days, it is less of a problem as long as no one is washed out of the cockpit, but it remains dangerous to powerboats with large open cockpits or to sailboats without bridge decks and substantial washboards in the main hatchway.
Read more: http://www.answers.com/topic/pooping-seas#ixzz1A92UVXf3
http://www.yachtsentinel.co.uk/Pooped/pooped.htm
että sitlooran rakenne (siis avoperä vai letkutyhjennys) ei ole tässä kovin merkityksellinen. Ratkaisevaa on veden pysyminen poissa kabiinista tai pääsy sinne.
Tietysti ensiarvoisen tärkeää on pitää vesi pois sisätiloista. Mutta pari tonnia vettä istumalaatikossa tekee veneen varsin haavoittuvaiseksi myös edellistä puolta pienemmälle aallolle, lisäksi varsin kömpelöksi ohjautuvuudeltaan.
Huomattakoon Colesin kommentti: erittäin harvinainen, sattunut hänelle vain kahdesti... Useimmille yksikin kerta olisi liikaa ja monet tänne kirjoittavista eivät näytä uskovan sen olevan ensinkään mahdollista.
heti mieleen sitlooraa, johon mahtuisi 2 kuutiota vettä. Etenkään veneen kulkiessa vähänkään kallellaan. Varmaan jossain isossa 40-50 -jalkaisessa löytykin, muttei esim. FG37:ssa, josta tämä juttu lähti liikkeelle. Pitäähän veneen kestää ongelmitta sekin, että sitloora on täynnä ihmisiä.
Colesilla taitaa niitä maileja olla muutama enemmän kuin parillakymmenelläkin suomalaispurjehtijalla yhteensä, ja aika lailla vaativammilla vesialueilla. Ja hänkin on selvinnyt niistä hyvin, joten todistelusi on heikoilla.
riippuu tietysti siitä a) onko veneellä tarkoitus seilata isoilla merillä vai pelkästään rannikoilla ja b) mikä on istuinlaatikon tilavuus.
Valtameriveneissä istuinlaatikko on usein pieni ja suojainen (en puhu nyt raasereista, joissa iso miehistö työskentelee kannella). Siihen ei todellakaan mahdu "pari tonnia" vettä. Istuinlaatikon pohja on korkealla veden pinnasta ja tyhjennysaukot tai putket (2-4 kpl) ovat isokokoiset. Tuollaisia 8-10 cm läpimittaisia peräpeilin läpi meneviä putkia ei oikein voi nimittää "letkuiksi", koska ne voivat olla teräsveneissä terästä, lasikuituveneissä lasikuitua. Rannikkokäyttöön suunnitelluissa veneissä avotila on usein suurempi ja tyhjennysputket usein n. 5 cm läpimittaisia.
Jos istuinlaatikon tilavuus on suuri, tyhjennysaukkojen on oltava myös suuret. "Walk through" eli kokonaan avoin perä on trendikäs (?), mutta ei välttämätön. Eiköhän jonkinlainen istuin ratin takana sentään ole mukava. Hyvä myös varmastikin jos on este, ettei kukaan huuhtoudu avotilasta mereen. En tiedä tarkoitetaanko tässä keskustelussa avoperäisillä veneillä "walk through" avotilaa vai myös sellaista, jossa avotilan takana on rakenteita.
Meidän rannikoillamme, jossa useimmat viestiketjun kirjoittajat kesäisin seilaavat, istuinlaatikon tyhjenemisnopeudella on lähinnä teoreettinen merkitys. Kyllä täällä pärjää, vaikka vene ei olisikaan CE/A luokitettu.
Jos saat vaikka sen esimerkki FG37:n istumalaatikkoon 500 kg ihmisiä muutoin kun satamaan iltaa istumaan, on aika ihme. Ja kehottaisin kyllä edes hiukan laskemaan niitä tilavuuksia, silmämittasi taitaa heittää. Ja on tässä ollut sentään puhetta paljon muistakin veneistä kuin ainoastaan FG37:stä.
Colesilla on maileja sen verran kuin parilla kymmenellä meikäläisellä, se tarkoittaa edelleen sitä, että joka kymmenes meikäläinen kohtaa kerran hänen "täyspoopingin". Jos laitetaan vielä vesialuekerrointa, puhutaan ehkä suhteesta 1/50. Jos sinulla on arpajaisissa voittomahdollisuus yksi sadasta, se tarkoittaa poikkeuksellisen hyviä mahdollisuuksia. Haluatko osallistua pooping-arpajaisiin niitä huonosti kestävällä veneellä? Tarjollahan sentään on muitakin voittoja kuin pooping samalla arvalla.
Mut ohan se trendikästä ku koko perheellä on takaa avoimet kumisaappaat ja housut takaa avoimessa veneessä, ja aina täysiä
Olen johtopäätöksistäsi (ensimmäinen kappale) samma mieltä (tärkeintä on pitää vesi poissa sisätiloista mutta vesi avotilassa luo myös riskejä).
Ymmärsitköhän Coles'in sitaatin hieman väärin? Hän siis sanoi että aallon murtuminen avotilaan (pooping) on avomerikilpailuissa tavallista ("ocean racing yachts are frequently pooped when they’re running downwind in gale conditions") mutta "genuine pooping'in" hän oli kokenut vain kaksi kertaa.
Tässä keskusteluketjussa on käsittääkseni puhuttu lähinnä tavallisesta poopingista eli runsaasta vedentulosta avotilaan. Coles'in määrittelemässä "genuine pooping'issa" jossa takaa tuleva aalto heittä veneen holtittomasti poikittain taitaa olla melko samantekevää onko perä suljettu vai avoin vaikka voisi siinäkin kuvitella että sen jälkeen tyhjenemisnopeudella on merkitystä.
Niinpä, tekstin mukaan ei siis erityisen ongelmallinen asia kunhan kukaan miehistön jäsen ei huuhtoudu aallon mukana veteen... Äkkiseltään tulee mieleen, että jos takaa murtuu aalto avotilaan, niin takaa avoimen avotilan kautta ukkoa huuhtoutuu paljon helpommin mereen kuin suljetusta avotilasta. Tietysti pitäisi olla valjaat, mutta epä kaikilla aina kaikissa tilanteissa ole, kuten on havaittu. Erityisen ikävä tilanne, jos ollaan pienellä miehistöllä/soolona, eli vahdissa vain yksi hemmo kerrallaan, ja sattuu huuhtoutumaan mereen.
Huomaa, etteivät eräät olet nähneet avoperäistä venettä tai katsastussäntöjä. Usein avoperäisestä löytyy peräkaiteet ja ukot huuhtoutuvat yhtä huonosti kuin umpiperäisestä.
http://www.charterzentrum.de/bavaria_35_match_flensburg/images/bavaria_35_match_7.jpg
Lukaisepa vaikka mitä aikaisemmin on siteerattu poopingista. "Before the days of self-draining cockpits on sailboats, a pooping could prove very dangerous and allow a lot of water to get below. These days, it is less of a problem as long as no one is washed out of the cockpit, but it remains dangerous to powerboats with large open cockpits or to sailboats without bridge decks and substantial washboards in the main hatchway"
Katsastussäännöt eivät estä miehistöä huuhtoutumasta mereen. Näinhän muuten kävi Gotlannin vesillä eräälle suomalaisveneelle. Gasti huuhtoutui istuinlaatikosta mereen ja menehtyi. Riski on pienempi, jos istuilaatikko on suojaisempi kuin vaikkapa sinun Bavaria 35 kuvassasi ;-)
VOR veneistä, IOMCA, Class 40 etc veneistä huuhtoutuukin joka kisa porukkaa mereen;-)
Jos ei käytä turvavaljaita ja kunnon kiinnityksiä veneessä, niin ei se ole venemallin vika.
Fastnetissa 15 hukkui umpinaisista peräpeiliveneistä, joten riski on suurempi kuin bavaria 35:ssä;-)
Sinunkin kannattaisi oppimismielessä lukea vuoden 1979 Fastnetin katastrofin analyysi. Istuinlaatikon designilla ei ollut merkitystä. Peräsimiä hajosi ja veneitä meni ympäri. Tavallisin kuolinsyy oli hypotermia, kun paniikissa olevat miehistöt siirtyivät hajoaviin pelastuslauttoihin. Ajelehtimaan jätetyt veneet pysyivät pinnalla - vaikka niissä oli perästä umpinainen istuinlaatikko!
Opetus oli mm. se, että veneiden rakenteet olivat liian heikkoja.
YW julkaisi katsauksen Fastnetin katastrofin 30-vuotispäivän takia. Artikkelin mukaan erityisesti nykyveneiden peräsimien rakenteiden lujuudesta ole vieläkään takeita Fastnetin opetuksista huolimatta. Toinen opetus oli se, että pelastuslauttaan kannattaa siirtyä vasta, kun vene todella on uppoamassa. Pelastuslautat olivat silloin liian heikkorakenteisia, mutta osa uusista pelastuslautoista on vieläkin avomerelle kelvottomia.
Fastnetin katastrofin yhdistäminen suosikkiveneesi avoperään oli tietenkin vitsi. Koska en tunne ko venemerkin vakiovarustusta kysyn kuitenkin turvavaljaiden kiinnityspaikoista. Onko ko veneessä turvavaljaiden juoksuvaijeri tai -hihna kannella valmiina tai riittävän tukevat kiinnityshelat niille? Mihin avotilan turvavaljaskiinnikkeet on sijoitettu? Pystyykö valjaan kiinnittämään istuinlaatikon turvavaljasrenkaaseen ennen ruffin luukusta istuinlaatikkoon kiipeämistä? Onko ruorimiehen turvavaljaille oma kiinnityspaikkansa? Niinkuin hyvin tiedät kova merenkäynti on usein yllätys, jota voi olla vaikea ennakoida. Siksi kunnolliset valjaiden kiinnityspaikat on oltava valmiina jokaisessa avomeriveneessä. Jälkiasennus voi olla työläs, jos kannen alta pitää purkaa rakenteita läpipulttauksen toteuttamiseksi.
2002 GR:ssä veteen huuhtoutuja oli ensinnäkin veneen kippari, ja vene oli ihan tavanominen skandi, jonka istuma-aukko oli takaa kiinni. Ja vai että avoimesta istuma-aukon takaosasta gastit huuhtoutuva mereen! Sovitaanko, että ensi kesänä jätät hetkeksi tietokoneen ja käyt ihan venerannassa katsomassa purjeveneitä, jooko?
Luulisin, että tässä viitataan tuoreempaan suomalaiseen kuolemantapaukseen Gotlannin vesillä (ei GR:ssä). Se oli avoperäinen vene, jos sillä nyt on jotain merkitystä asiassa.
Oli tuossa tuoreempikin surullinen tapaus, jossa siinäkin veneen omistaja, ei gasti, joutui mereen myöhään syksyllä siirtopurjehduksella. Vaikka kyseessä olikin avoperäinen vene, ei veteen kuitenkaan menty avoimen perän kautta. Lähes aina mereen mennään laidan yli, joskus harvemmin keulilta. Keula voi kadota jalkojen alta alas ja nousta vierestä ylös. Minulla ei ainakaan ole tiedossani tapauksia, joissa ihmisiä olisi mennyt pesuveden mukana perästä ulos.
Tuossa tapauksessa gasti varmaankin huuhtoutui mereen, koska ei ollut kiinittänyt valjaitaan. Oliko ko venetyypissä riittävästi valjaiden kiinnitysrenkaita avotilassa, varsinkin sellaista johon meritaudista väsynyt gasti voi kiinnittäytyä ennen kiipeämistä ruffista avotilaan? Eihän se ketään lohduta mitä kautta uhri lopulta huuhtoutui mereen! Toisten havereista kannattaa oppia eikä tarkertua täysin sekundaarisiin asioihin.
Se onko veneessä avotilan tyhjennys perän tai tyhjennysputkien kautta riippuu avotilan/istuinkaukalon koosta. Miksi siitä asiasta ylipäätään kannatti tehdä joko-tai inttämistä?
Vaikka sain hyvin seikkaperäisen selostuksen tapahtumista, olen jo kerennyt unohtaa siitä olennaisia osia. Jotain kuitenkin muistan. Vene oli valjaiden kiinnityspisteitä myöten hyvin varustettu keliä varten, eikä ketään voinut syyttää huolimattomuudesta, oli vain sitä onnettomuuksiin yleensä liittyvää huonoa säkää. Mieshän saatiin vielä elossa pelastuskopteriin, jossa kuoli hypotermiaan, vai oliko vasta sairaalassa. Nostotapa saattoi olla senkin osalta se lopullinen tekijä. Onnettomuuteen saakka porukka oli ollut iloisella mielellä ja miehistö oletti aamuun saakka kaiken olevan hyvin, kun pelastus näytti onnistuneen. Eivät siis olleet missään selviämistaistelumoodissa ennen tapahtumaa, vaikka keli oli todella kova.
Tuosta loppukaneetista olen täsmälleen samaa mieltä, avoperistä ei pitäisi olla mitään inttämistä. Isossa istumalaatikossa se on välttämätön, pienessä siitä ei ole haittaa, mutta ei se välttämätönkään ole.
Mihin tahansa veneeseen on helppo kiinnittää metalliset lenkit, joihden välillä on liina, johon saa turvavaljaat kiinni ja on helppo liikkua koko veneen pituudella.
Fiksuissa veneissä sisämoduliin tehdään reikä samalla kuin kanteen, joten läpipulttaus on helppoa ja vastaa fiksuja tehdasrakenteita. Sisämodulin reiän päälle tehtaaat laittavat muovitulpan koristeeksi. Melkoa huonoa sunnittelua on, jos joutuu repimään rakenteita jonkun vuotavan tai hajonneen helan takia.