Varaaja on 1500 litran ja latauspumpussa on kolme tehoaluetta. Millähän teholla se latauspumppu kannattaa pitää. Nyt on kakkosella ja kattilan lämpö ei oikein tahdo nousta kuin 60-70 asteeseen. Kattila on kyllä nuohottu säännöllisesti ja puu hyvälaatuista.
Arimax 240
puusyli
295674
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
paluuveden esilämmitys? Eli kattilasta varaajaan lähtevästä putkesta, kattilan päältä, thermostaatin jälkeen, haara jollain 15mm putkella paluuveteen, pumpun ja kattilan väliin, silloin ainakin mulla, saa pumppu olla kolmosella, ja lataus on päällä kokoajan, kun lämpö on ylös noussut, eli thermostaatti avautuu, ja latauspumppu käynnistyy. Sinulta vissiin puutuu tuo esilämmitys paluusta, ja kattila saa kylmää vettä varaajasta?! menovesi 100c paluu n 70C kattila sama 240 arimax, varaaja 2m3
sellaista haaraa termostaatin jälkeen. Ammattimiehen asentama kattila kyllä on. Kannattaisikohan tuo jälkeenpäin siihen laitattaa jos siitä hyötyä on. Nytkin kattilan lämpö 63 vaikka kaksi tuntia ollut tulilla.
siinä kuuluu olla sellainen sekoitus hommeli. Muutenhan lämmitys alkaa aina ikäänkuin alusta, kun pumppu työntää kylmää kattilan täyteen.. Ammattimiehiäkin on moneen lähtöön.
"Nytkin kattilan lämpö 63 vaikka kaksi tuntia ollut tulilla".
-----
Epäilen termostaatin olevan rikki.Vaikka kattilassasi ei olisi tuota kylmän/kuuman veden sekoittajaa, niin siitä huolimatta kattilan yläosassa,- termostaatin juuressa, tulisi veden lämpötila olla korkeampi. Tietysti riippuu mikä on termostaatin avautumis lämpötila.
Niin, tuon sekoittajan tarkoitushan on poistaa kattilan alaosan kondensoituminen,- jos varaajasta tulisi viileää vettä. Kondensoituminenhan syövyttää kattilaa.Samoin palaminen on täydellisempää kun kattila on kauttaaltaan yli 70C.
on varaajaan matkaa n. 2 metriä ja puolivälissä kattilan päältä varaajaan menevässä putkessa on tällainen: Jämä var-32 avautumislämpöila 72 astetta. Tästä lähtee haara alas takaisin kattilaan menevään putkeenja toinen haara jatkaa varaajaan. Onko tämä sama kuin yllämainittu esilämmitys? Tämäkö voisi olla rikki? Kattilan päällä ei ole mitään termostaattia. Latauspumppu pyörii aina kun katkaisijasta käynnistää ja kattila on vm -90.
Tyhmiä kysymyksiä alan miehille mutta kiitos tiedoista.
sekoitus, mutta sen pitää olla pienempi, kuin varaajaan menenvä, huomattavastikin. Karrilan päälle kuuluu myös thermostaatti, sähköinen, joka ohjaa sitä pumppua, eli pumppu käy, kun säädetty lämpö on saavutettu, eikä suinkaan mistään kytkimestä kääntelemällä.
on siis kattila.
Niin, kuvaamasi perusteella kattilassa on se veden sekoitus eli varaajalta kattilaan menevään veteen sekoittuu tuon Jämä var 32 venttiilin kautta kuumaa vettä kun/jos latauspumppu on toiminnassa.
Edelleen uskon, miten termostaatti/Jämä var 32 on toiminnaltaan rikki eli se vuotaa vettä varaajaan ennen 72C lämpötilaa. Muuten tuon voit todeta helposti. Kujn alat lämmittää kattilaa, niin varaajaan menevä putki ei tule olla kuuma, ennen kuin kattilan lämpötila on yli sen 72C.
Jos termostaatti on rikki/vuotaa läpi, niin varaajaan menevä putki alkaa lämmetä ennen aikojaan.
huomenna tunnustella sitä putkea. Ei ole aikaisemmin tullut purettua niitä eristeitä siitä putkesta että olisi päässyt tunnustelemaan. Pani ihmettelemään kun täälläkin puhuivat niistä 80-90 lämpötiloista ja tuossa hädintuskin 70. Miten se kattilavesi yleensä voi olla niin kuumaa kun kuitenkin kylmemmän varaajan kautta kiertää? Pannulla ikää jo 20 vuotta niin varmaan kohta joutuu uusimaan. Edellinen oli jämä ja kesti vain 14 vuotta.
Ja varaajan välillä pitää olla systeemi, joka sekoittaa pannusta lähtevää vettä palaavaan veteen niin, että palaava vesi on käytännössä noin 70 astetta. Lämmityksen alussa ei pannuvesi kierrä lainaakaan varaajan kautta, vaan vasta kun termostaattiventiili aukeaa, minulla vasta 78 asteessa. Ja vähintään siinä se pysyykin aina lämmityksen loppuun saakka ja kun varaaja tulee täyteen, nousee jopa 90 asteeseen.
Jos tosiaan pannuusi palautuu jatkuvasti viileää vettä, niin ei se sitä kestä montaa vuotta, vaan syöpyy puhki.
Onko tuo alilämpöisyys kattilassa ollut alusta saakka, vai tuliko se myöhemmin? . Toinen mahdollisuus on veden kirtäminen vapaasti paisunta putkien kautta.
Laddomat 21 , kantsii tutustua!
Jos kattilan lämpötila ei nouse 60 -70 astetta ylemmäksi, vaikka kuinka poltaa /tuntitolkulla.
Niin talo lämmönkulutus on näillä 30 asteen pakkasilla niin suurta, että lämpöä ei varastoudu varaajaan vaan se menee suoraan kulutukseen.
Tai kattilassa on joku palokaasuohituspelli, joka on väärässä asennossa, ja päästää lämmöt harakoille.
Puusyli ei riitä - 10 puusyliä kun poltat.
Kun varaajanlämotila alkaa olla ylämitoissa , niin kattilakin näyttää 80 astetta.
Voithan laittaa latauspumpun aluksi ykköselle, ja saat näin kattilan 80 asteiseksi helpommin. Jos rupeaa ylikuumenemaan niin lisää 2:koselle.
kun tänäänkin oli täällä pakkasta vain 7 astetta eikä eilenkään juuri sen kylmempää ja eilen lämmitetty leivinuunia niin kyllä pitäisi nopeammin vaikuttaa puunpoltto. Ei siinä kyllä mitään peltejä ole. Latauspumpun laitoin ykköselle ja odottelin nouseeko lämpö liikaa mutta ei mitään vaikutusta. Puusyli on vaan nimimerkki. 5 syliä siinä helposti menee kovalla pakkasella. Ei voi kyllä tehokkaaksi kattilaksi kehua kun näin toimii.
Termari rikki tai pannun mittari rikki. Nouseekos lämmöt helposti sataseen kun et laita latauspumppua päälle? Ole kyttäämässä kun se tapahtuu nopeesti ja menee jonnekin 120c ennenkun ehtii huomatakkaan, sitten sen kyllä kuulee...
Huonohan yläpalokattila on mutta kyllä silläkin lämmittelee ennemmin kun sähköllä. Kun seuraavaa kattilaa vaihdat niin ota käänteispaloinen ja riittää harvemmat sylilliset :)
siinä mittari. Kyllä se kohtuullisen nopeasti nousee sataseen kun pelkkää kattilaa lämmittää. Joo seuraava taitaa olla käänteispaloinen. Maalämpökin kiinnostaisi mutta kun on omia risukoita mitä poltella. Varsinkin sitten eläkepäivinä aikaa touhuta polttopuun kanssa jos vielä kykene.Tuo laddomat taitaa kans olla aivan kätevä.
Meillä Arimax 240 (vm 2003), varaaja n. 1700 L ja ihan tyytyväinen olen sen toimintaan.
Pari-kolmetuntia saa varata lämmittämiseen niin, että saa varaajan 80 asteeseen(40>80)riippuen pakkasista.
Tosi kovilla pakkasilla(-30) saa lämmittää melkein kokoajan(silloin ei tahdo varaajan lämmöt nousta helpolla) mutta meidän talo on vanha ja aika suuri.
Lämmittämisen onnistuminen riippuu paljon puumateriaalista jota polttaa ja siitä onko se kuinka kuivaa ja tietysti kattilan puhdistan keraan pari kuukaudessa.
Termostaatti voi kuulemma joskus jumiutua, joten itse asennutin varalle termostaatin ohitusputken sulkijahanalla ja sitä olen joskus käyttänyt, kun olen kuvitellut, ettei varaajan lämmöt nouse.
Varaajapumpun säätö on aina täysillä, sen käynnistämistä/sammuttamista hoitaa Clas Ohlssonilta ostamani putken(kattilasta lähtevään veteen) ulkopuolelle tuleva termostaatti, jonka saa itse säätää haluamaansa käynnistys/sammutuslämpötila asteisiin.
Tehoa ainakin meidän kattilasta kyllä riittää, olisiko mahdollisesti joku varaajan hana vahingossa potkaistu/käännetty hiukan kiinni, kuten kävi meillä kerran, kun nuohooja kävi pannuhuoneessa.
Silloin ei varaajan lämmöt meinannut nousta millään, ennenkuin huomasin hanan.
Täällä samanlainen ongelma, 240 on tehoton kun mittarissa on alle -25c ainakn tässä hirsirunkoisessa 140 neliön rintsikassa. 3 pinomottia saa välillä poltettua 2 viikossa eli 4-5 uunillista päivään... Ei taida enää paljoa poiketa kaksoispesäkattilalämmityksestä ilman varaajaa, tulet melkein kokoajan uunissa (paitsi että voi polttaa täysillä...)
Pikkuhiljaa täälläkin on kypsynyt tuohon kattilaan. Tiedä sitten säästääkö nuo uudet käänteispaloiset kolmanneksen puuta mutta kyllähän tuo liekki on ihan erinäköinen mitä muutamaa youtube videoa tuli kateltua ja sinänsä miksi ei puusta saa enemmän tehoa irti kun sen kaasuttaa kunnolla eikä päästä kylmällä tulella savukaasuja taivaan tuuliin... Hyvähän tuo että puulämmityskin kehittyy, seuraavaksi varmaan kattilaan tulee stirling moottori sähköä jauhamaan tai koko poltto perustuu f-t synteesiin :)
Miten ootte nuohonneet tulipesän takaseinän 240 kattilasta? Itsellä se on ollut nuohoamatta "muutaman" vuoden kun ei oikein sopivaa härpätintä ole.
Itse olen käyttänyt n. 1.5m pitkää metallitankoa jonka päähän on hitsattu poikittain n.80 mm pitkä ja n.20mm leveä laatta(eli periatteessa samanlainen kuin "tuhkantyhjennystyökalu" mutta järeämpi ja pitempi). Sillä hankaan palotilan seinät/takaseinän ja tulipesäharjalla loput. Samaa työkalua käytän myöskin ylimmän luukuun sisällä kanavoihin ja lisäksi kahta erikokoista tulipesäharjaa, joissa ei ole sitä "rautalankakiekuraa" harjan päässä.
Clapi-kattilalla itte lämmittelen 200m2 ja 800m3 tilavuutta. Kolme pesällistä päivässä pitää varaajan kuumana kovilla pakkasilla. Leudommilla riittää 2. Mulla ei mitään sekoituspumppua ole vielä asennettuna. Jos varaaja on kylmä, niin odottelen rauhassa että kattila kiehuu ja sitten kierrot päälle. Sitten kattilan lämpö asettuu noin 60 ast. Jos polttaa toisen pesällisen, niin menee noin 80-asteinen vesi varaajaan. Sitten nuohousta säästyy jos kattila on kuumempi. Maalämpö ois varmaa vaivaton. Sais vain 20 rahnoo siihen korottomana lainana. Maalämpö maksaa 1000 ekee vuodessa lisää sähkönä nykyiseen.
Latauspumppu onkin aivan turha, turhaa elektroniikkaa sinne väliin sotkemaan, itse pärjännyt 10 vuotta ilman latauspumppua, kattilana jäspin yläpalo, ja 2 kuution varaaja, puulämmitys pitää pitää yksinkertaisena, perheen nuoretkin 13-16 v pitää osata lämmittää puukattilalla, kun olemme vaimon kanssa reissussa.
Liian monimutkaista on tehty kalpilämmityksestäkin kaiken maailman säätimillä ja välipumpuilla, yksinkertaisuus on valttia tässäkin asiassa, eihän kyse ole sen kummemmasta asiasta kuin veden lämmittämisestä puilla.
Kun sitä aletaan paahtaa 40-50 kW:n teholla, niin ei siinä oikein 2 tuumankaan putket riitä, jotta vapaakierto pelaisi kattilan ja varaajan välillä. Vaikka pitää latauspummpua suurimmallakin teholla, niin meinaa höyrykuplia muodostua kattilan vesitilassa.
Ja kyllä Ouman on sitten ihan ehdoton juttu nimenomaan varaavassa järjestelmässä, muuten kiertoveden lämpötila on mitä sattuu.
Mikäs tämä ouman on josta kaikki puhuu?
pikkusen googlaamalla tuokin ois selvinny :)
http://www.ouman.fi/fi/eh-800/
Ouman asennetaan shunttiventiilin vivun paikalle(onnistuu kyllä kätevältä ihmiseltä omatoimisestikin ohjeiden mukaan). Oumanista johto lähtevän veden putken pinnalle olevaan anturiin, toinen johto vedetään ulos talon pohjoissinällä olevaan anturiin ja jos halutaan todella tarkka lämmönsäätö, niin kolmas johto sisätilaanturiin.
Ideana on se, että ouman nostaa lähtevän veden lämpötilaa, kun ulkolämpötila alenee. Sisätilaanturi taas takaa sen, että myös tuulisella ilmalla sisätilan lämpötila pysyy vakiona, ulkoanturi kun ei tajua, että tuuli todellisuudessa viilentää taloa.
Ouman myös säätää shunttia sitä mukaa, kun varaaja lämpenee tai viilenee, siis lähtevän veden lämpötila ei heittele sinne tänne, varaajan lämpötila kun voi olla välillä 30-90 astetta.
Turhan kuumaa vettä kun ei patteriverkostossa kierrätetä, niin todellisuudessa energiaa säästyy ja kun patterit eivät koskaan hohkaa tulikuumina, niin vedontunne vähenee. Vilkasemalla oumannia myös näkee, milloin latinki on varaaja on loppunut, -valo palaa eli shuntti on täysin auki. Kesällä taas palaa --valo, kun shuntti menee täysin kiinni. Meikäläinen pitää ympäri vuoden kiertovesipumpun päällä(saattaa muuten mennä jumiin). Syksyllä sitten vaan ouman päättää, milloin pitää lämmitys aloitttaa ja aukasee shunttia.
Ihan ehdoton säätäjä patteri ja lattialämmitysjärjestelmään, joka pitää huonelämpötilan aina vakiona lämmityskaudella.
Onko kenellä menny kv pumppu jumiin? Meillä sekä kv että latauspumppu on ihan samanlaisia Danfosseja mutta latauspumppu seisoo suurimman osan ajastaan eikä viel ainakaan 10 vuoteen ole jumittanut.
Minulla ennen oli siinä melkoisia sivuääniä, kun syksyllä pisti päälle. Kyllä olettamukseni on, että kv-pumppu kestää kauemmin, jos se jatkuvasti pyörii. Sähköä vie sillä I-nopeudella niin vähän, että ei ole sähkönkulutus/kk euroissa paljon mitään.
Koskas Danfoss on alkanut pumppuja tekemään?