Osaavako Suomen lähetysseura ja Kirkon ulkomaanapu katsoa lähelle, kun aika on? Milloin nämä suuret ja luotettavat järjestöt näkevät sen hädän, joka kätkeytyy Eurooppaan, esimerkiksi ihmiskaupan teiden varsille tai Itä-Euroopan romanikyliin. Miksi SLS:llä ei ole yhtään kummikohdetta Itä-Euroopan köyhissä maissa?
Minulla itselläni on ollut 11 kummilasta aina latinalaisesta Amerikasta, Afrikkaan ja Aasiaan asti ja parhaillaankin minulla on 4 kummilasta. Tiedän siis, että hyvää työtä tehdään kaukana. Silti välillä tuntuu, että erityisesti suurimmat järjestöt ovat kangistuneet omaan suuruuteensa ja tulleet byrokraattisen hitaiksi. Siksikö ne ovat niin tavattoman sokeita vastaamaan uusiin haasteisiin ja tämän päivän tilanteisiin? Työtä tehdään vain kaukana, sillä siellä sitä on tehty aina ennenkin. Onko kaukainen niin eksoottista, että se ajaa kaiken lähellä olevan ohi tässä matkailua rakastavassa ja ympäristöä tuhoavassa maailmassa?
Voiko kirkko kuulla tämän kysymyksen ja käyttää yhteyksiään hyväksi hankkiakseen vastaajan esimerkiksi SLS:n johtokunnasta?!
Monet pienet ryhmät tarttuvat nopeasti uusiin tilanteisiin ja ryhtyvät viemään apuaan perille. Minä haluaisin antaa tukeni kristilliseltä pohjalta tehtävälle humanitaariselle työlle, mutta samalla pelkään näiden pienten kristillisten ryhmien paavalilaista ajattelua suhteessa naisiin ja homoseksuaaleihin. Voidaanko isojen järjestöjen hengellistä maltillisuutta koskaan yhdistää pienempien järjestöjen ketteryyteen? Milloin SLS:n kautta saa kummilapsia köyhästä eurooppalaisesta romanikylistä? Milloin??
Milloin saan kummilapsen köyhästä romani-kylästä?
10
327
Vastaukset
Hei, esitit tärkeän kysymyksen. En osaa itse Lähetysseuran puolesta vastata, mutta etsin tähän vastauksen.
Terveisin Merja Lampila, pappi- säännöllinen tukija
Tiedoksi aloittajalle, Suomen lähetysseuran kotimaan henkilöstö on viime vuosina hieman lisääntynyt samaan aikaan, kun henkilöstö kohdemaissa on reippaanlaisesti vähentynyt. Ei kai kirkon suurista hyväntekeväisyysjärjestöistä ole kehittymässä kotimaantyöhön ja tapaamisiin keskittyviä hyväosaisten harrastus- ja retkeilykerhoja, jotka tarjoavat ripauksen eksotiikkaviihdettä suomalaisille seurakunta-aktiiveille lähetyskentiltä? Jossakin on vikaa, kun kotimaassa on enemmän työntekijöitä kuin ulkomailla! Oikeasti. Ja jossakin on vikaa, kun rahankeruukampanjat käyvät näyttävämmiksi ja näkyvyys kotimaassa lisääntyy. Kirkollinen avustustyö alkaa näyttämään enemmän bisnekseltä kuin todellisen työn tekemiseltä. Ulkomaan toiminta hiipuu, mutta organisaatio kerää rahaa pyörittämään brändiään ja jäsentensä pippaloita. Vähän niin kuin veteraanijärjestöt, jotka kukoistavat, vaikkei veteraaneja enää juuri ole, ja rahaa palaa kaikesta huolimatta.
Minäkin olen vuosia lahjoittanut hyväntekeväisyyteen noin 200e/kk. Ylivoimaisesti suurimman osuuden lahjoituksistani olen kohdistanut kirkon järjestöille (KUA, SLS). Siksi minua mielestäni ihan oikeutetusti huolestuttaa kirkon järjestöjen kehitys.
Toivon, että SLS kykenee uudistumaan ja samalla roimasti lisäämään ulkomaista henkilöstöään, joko paikallisia tai lähetettyjä. SLS:n kotimaan toimintatavat vaikuttavat ulospäin jotenkin sulkeutuneilta ja hallinnollisilta. Ylhäältä annetaan ja sitten annettu valutetaan seurakuntien kautta alaspäin. Sellainen ei uudista. Kirkon suuret ja vakaat järjestöt ovat unohtaneet verkottumisen suoraa ruohonjuuritasoon jopa ohi seurakuntien. Niiden pitäisi ehdottomasti luoda aktiivisesti yhteyksiä niihin pieniin ketteriin järjestöihin, joista aloittaja puhuu, sekä kaikenlaisiin paikallisiin hankkeisiin ja maahanmuuttajayhteisöihin. Romanien kohdalla Romanomissio ja ylipäätään Suomen romanit pitäisi saada mukaan SLS:n työhön ja tekemiseen.
Järjestöjen pitäisi tarttua kiinni ihmisten ideoihin ja niihin aktiivisiin porukoihin, jotka jo tekevät jotakin. Vain niin voidaan saada mukaan uutta verta ja uusia innostuneita lähtijöitä. Korvat pitäisi olla auki ja etsiminen täydessä käynnissä, sillä tosi uudistuminen tapahtuu lähes aina ruohonjuuritasolta ylöspäin, mutta ani harvoin päinvastoin. Tätä etsimällä etsittyä ja valikoitua ruohonjuuritoimintaa pitäisi sitten houkutella aktiivisesti lähetysseuran helmoihin tarjoamalla rohkaisua, opetusta, kokemusta ja käytännön tukea, sillä kaikesta huolimatta, avustustyön on tärkeää olla koordinoitua. Se helpottaa meidän lahjoittajien tuskaa, sillä hyväntekeväisyyden nimissä harrastetaan myös kaikenlaista onnen onkimista.
Minun on pakko myöntää, että olen etsiskellyt netistä uudempia luotettavanoloisia järjsetöjä, joiden kautta voisin ohjata kohdistamiani avustuksia eteenpäin mammuttien sijaan. Samalla minua harmittaa, kun mammuttien halvaantumisen myötä kansainvälinen apu menettää vuosikymmenten kokemusta. Suomen Lähetysseuran työntekijä vastasi seuraavasti:
"SLS toimii pääasiassa aina yhteistyökumppaneidensa kautta, heitä tukien ja heidän kanssaan. Koska Eurooppaa ei ole koettu pääsääntöisenä lähetyskenttänä ei myöskään useilla itä Euroopan alueilla Lähetysseuralla ole työtä. Tarvetta toki olisi varmasti toimia monellakin alueella!
Kokonaan näiltä seuduilta ei kuitenkaan olla poissa...
Yhteiskunnallinen työ ja diakonia (Venäjällä)
Inkerin kirkko tekee aktiivista sosiaali- ja diakoniatyötä. Kirkolla on kolme vanhusten palvelukeskusta. Yksi niistä toimii Keltossa ja Lähetysseura tukee sen toimintaa.
Pietarissa Inkerin kirkko ja Lähetysseura ovat tänä vuonna aloittaneet lastenkotilasten syrjäytymistä ehkäisevän projektin, jota tuetaan kummiohjelman kautta. Toimintaa varten on vuokrattu huoneisto, jonne lastenkodissa asuvat nuoret tulevat viikonloppuisin opettelemaan itsenäiseen elämään siirtymistä.
Kummilapsitoiminta on aloitettu tänä vuonna myös pienissä Kannaksen alueen seurakunnissa.
Unkarissa Lähetysseura tukee taloudellisesti Unkarin luterilaisen lähetysseuran (Hungarian Lutheran Mission Society) toimintaa. Uusi haaste on suomalais-ugrilaisen työn tukeminen Inkerin kirkossa Venäjällä. Unkarin lähetysseuralla on myös oma kohde Intiassa tamilien parissa. Tarkoituksena on tukea ja kehittää Unkarin luterilaisen kirkon lähetyskasvatustoimintaa.
Lisäksi Seuralla on työtä Virossa."
pappi Sonja- käyn kolkuttamaan
Kiitos, Sonja, että yritit löytää minulle vastausta parhaasi mukaan.
Ymmärrän hyvin, että suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuuri-identiteetti katoaa helposti valtakulttuurin puristuksissa. Silti itse haluaisin kohdentaa omat avustukseni sinne, missä ei vain kulttuuri-identiteetti ole vaarassa, vaan koko elämä on vaakalaudalla. Suomalais-ugrilaiset kansat eivät ole Euroopan heikko-osaisimpia, eivät alkuunkaan. Heikoimmat ihmiset putoavat yhä edelleen sekä yhteiskuntiensa, yhteisöjensä että kolmannen sektorin järjestöjen turvaverkkojen lävitse kaikkialla maailmassa. He ovat hämärämiesten ja rikollisjärjestöjen riistaa. Kukaan ei tavoita heitä. Siksi halusin tietää, koska kirkon järjestöt lähtevät sinne, missä hätä on kaikkein suurin? Aivan suoraan pyysin vastausta kysymykseen, milloin saan kummilapsen köyhästä romani-kylästä, ja lisäksi kysyin ihmiskaupan teiden varsista. Jotenkin arvasin, että lähetysseuran työntekijä tulee kiertämään molemmat kysymykseni. Myönnän, olen pettynyt. Kaikkein heikoimpien ihmisten avustaminen on niin äärimmäisen vaikeaa, että sitä pitäisi ensin harjoitella siellä, missä kulttuuri on lähempänä omaa kulttuuria. Jos kurjimpia, omasta sosiaalisesta yhteisöstäänkin pudoneita ihmisiä, ei nähdä lähellä, kuinka heidät tavoitettaisiin kaukana? Kauas on turha mennä, jos asiat lähellä ovat rempallaan.
Ja Sonja, en minä vastausta halunnut työntekijältä, vaan johtokunnan jäseneltä, eli sieltä, missä asioista päätetään. Voisitko siis kysyä vielä työntekijältä, veikö hän jo kysymykseni johtokunnan jäsenten tietoon.
Kiitos. - ..........
käyn kolkuttamaan kirjoitti:
Kiitos, Sonja, että yritit löytää minulle vastausta parhaasi mukaan.
Ymmärrän hyvin, että suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuuri-identiteetti katoaa helposti valtakulttuurin puristuksissa. Silti itse haluaisin kohdentaa omat avustukseni sinne, missä ei vain kulttuuri-identiteetti ole vaarassa, vaan koko elämä on vaakalaudalla. Suomalais-ugrilaiset kansat eivät ole Euroopan heikko-osaisimpia, eivät alkuunkaan. Heikoimmat ihmiset putoavat yhä edelleen sekä yhteiskuntiensa, yhteisöjensä että kolmannen sektorin järjestöjen turvaverkkojen lävitse kaikkialla maailmassa. He ovat hämärämiesten ja rikollisjärjestöjen riistaa. Kukaan ei tavoita heitä. Siksi halusin tietää, koska kirkon järjestöt lähtevät sinne, missä hätä on kaikkein suurin? Aivan suoraan pyysin vastausta kysymykseen, milloin saan kummilapsen köyhästä romani-kylästä, ja lisäksi kysyin ihmiskaupan teiden varsista. Jotenkin arvasin, että lähetysseuran työntekijä tulee kiertämään molemmat kysymykseni. Myönnän, olen pettynyt. Kaikkein heikoimpien ihmisten avustaminen on niin äärimmäisen vaikeaa, että sitä pitäisi ensin harjoitella siellä, missä kulttuuri on lähempänä omaa kulttuuria. Jos kurjimpia, omasta sosiaalisesta yhteisöstäänkin pudoneita ihmisiä, ei nähdä lähellä, kuinka heidät tavoitettaisiin kaukana? Kauas on turha mennä, jos asiat lähellä ovat rempallaan.
Ja Sonja, en minä vastausta halunnut työntekijältä, vaan johtokunnan jäseneltä, eli sieltä, missä asioista päätetään. Voisitko siis kysyä vielä työntekijältä, veikö hän jo kysymykseni johtokunnan jäsenten tietoon.
Kiitos.Kaupungistunut, teknistynyt ja akateemistunut yhteikunta tuottaa pahoinvointia niille ihmisille, joiden tapa elää on tässä ja nyt, joiden aikaperspektiivi on lyhyt ja kyky hallita impulssien tulvaa heikko. Pienemmissä yhteisöissä he pärjäävät.
Jokainen yhteiskunta on kuitenkin juuri niin heikko kuin sen heikoin lenkki. Mitä pidempään kykenemme kääntämään katseemme niistä sosiaalisista ongelmista, jotka ovat hankalimpia, sitä laajemmalle ongelmat leviävät. Oirehtivat ihmiset nakertavat lähipiiriään ja lopulta halvaannuttavat koko ympäristönsä. Oirehtivat ihmiset imevät meidät tyhjiin, ellemme PYSÄHDY ja katso oirehtivia silmiin.
Syrjäytyminen on aina riippakivi yhteiskunnan jalassa. Jos syrjäytyminen lisääntyy, kivi käy lopulta niin suureksi, että koko yhteiskunta tuhoutuu. Rikollisuus, kovuus ja väkivalta ovat syrjäytymisen aisapari. Ihminen, jolla ei ole mitään menetettävää eikä minkäänlaista ihmisarvoa joko tuhoaa itsensä tai käy kovaksi ja vihaiseksi sitä yhteisöä kohtaan, joka hänet hylkäsi. Silloin hän lähtee rikollisten kelkkaan.
Mutta mitä tekee kirkko? Se vain laulattaa musikaalisia kuoroissa, käy akateemista oppikeskustelua sisäpiireissään, järjestää messuja ja lasten kerhoja, lohduttaa tavallisia keskivertoihmisiä surupiireissään, auttaa tavallisia keskivertoeroperheitä, tukee keskivertoavioliittoja ja keskivertotyöttömiä. Oikeaa todellista syrjäytymistä kirkko ei kuitenkaan tavoita. Oikeasti syrjäytyneet eivät koskaan tavoita kirkon palveluja, ellei kirkko heitä itse etsimällä etsi ja taluttamalla taluta ja järjestämällä järjestä toimintaa heidän lähtökohdistaan käsin.
Ja jos kirkko ei näe kipeimpiä ongelmia lähellämme, kirkkoa ei tarvita mihinkään.
Ei ole aivan yksinkertaista tuosta vaan avata rahahoja ja alkaa auttamaan.
Usein siellä, missä apua kipeästi tarvitaan yhteiskunnan rakenne ei ole yhtä vakaa ja kehittynyt kuin meillä kotona.
Esimerkiksi juuri Balkanilla, missä mustalaisilla menee, heikosti korruptio ja muunlainen rosvous ja vilppi kukoistaa. Luotettavan yhteistyökumppanin saanti voi olla jopa mahdotonta. Myös romanien omat järjestöt, joiden tarkoituksena on parantaa romaniväestön asemaa, ovat korruptoituneita.
Suomalaisen koordinaattorin tai yhteyshenkilön pitää tutustua perinpohjin maan kohdemaan tilanteeseen ja tapoihin, ennenkuin hän pystyy siellä toimimaan, jos pystyy sittenkään.
Luullakseni avustusjärjestöt ovat (onneksi) varovaisia pelätessään sensaatiopaljastuksia odotettavissa olevista väärinkäytöksistä.
Oma valistunut arvaukseni on, että valmistelemattoman aloituksen jälkeen hyväntekeväisyysvaroista 70 - 90 % menee vääriin taskuihin. Hyvin valmistellussa toiminnassa hukkaprosentti saattaa jäädä 20 - 30 prosenttiin, olettaen että tiukka valvonta on jatkuvaa.- huh huh hitautta
Minä kysyin varmaankin jo ainakin 10 vuotta sitten omasta seurakunnastani, onko kirkon järjestöillä mitään hankkeita Itä-Euroopan romanien suuntaan. Olisi tässä ollut aikaa suunnitella hankkeita! Kaikki tiesivät jo etukäteen, että Bulgaria ja Romania liittyvät EU:hun. Ja itäisessä Euroopassa olisi taatuasti ollut kommunismin jälkeen tarvetta lähetystyölle, jos missä. Nicolae Ceauşescu kaatui jo vuonna 1989 ja Neuvostoliittokin 1991. Ei tässä mistään pikahankkeista puhuta vaan täysin pöyristyttävästä välinpitämättömyydestä, eikä edelleenkään yhtään mitään ole ilmeisesti edes suunnittelupöydillä.
- 9+5
huh huh hitautta kirjoitti:
Minä kysyin varmaankin jo ainakin 10 vuotta sitten omasta seurakunnastani, onko kirkon järjestöillä mitään hankkeita Itä-Euroopan romanien suuntaan. Olisi tässä ollut aikaa suunnitella hankkeita! Kaikki tiesivät jo etukäteen, että Bulgaria ja Romania liittyvät EU:hun. Ja itäisessä Euroopassa olisi taatuasti ollut kommunismin jälkeen tarvetta lähetystyölle, jos missä. Nicolae Ceauşescu kaatui jo vuonna 1989 ja Neuvostoliittokin 1991. Ei tässä mistään pikahankkeista puhuta vaan täysin pöyristyttävästä välinpitämättömyydestä, eikä edelleenkään yhtään mitään ole ilmeisesti edes suunnittelupöydillä.
Minä muistan ne dokumentit Romanian lastenkoteihin hylätyistä lapsista. Amerkikkalaiset riensivät auttamaan. Eurooppalaiset seisoivat tumput suorina.
- voi.kurjuus
Tärkeämpiähän ne homot tosiaan on kuin kurjat. Joten kannattaa tosiaan boikotoida kaikkia mahdollisia järjestöjä, joiden nyt epäilee olevan homoja vastaan ja nirppanokkaisesti vaan valittaa, kun kukaan mieluinen homomyönteinen järjestö ei minun huomattavan suuria avustussummiani vie juuri minun haluamani paikkaan juuri minun haluamallani tavalla.
- käyn kolkuttamaan
Niin, jos ikinä kurjia voi auttaa jonkin muun kuin paavalilais-kristillisen järjestön kautta, valitsen sen. Enkä ole jättänyt kummilapsia koskaan ottamatta, vaikka olenkin harkinnut, mitä kautta apuni ohjaan. Enkö saisi harkita? Homot ovat monessa köyhässä maassa sekä köyhiä että lainsuojattomia ja väkivaltaisten hyökkäysten kohteita, enkä halua olla lisäämässä syrjintää missään. En halua myöskään tukea hierarkisia perherakenteita tai toimintaa, jossa ympäristönäkökulmia ei oteta huomioon. Kummilapsikohteeni olen pyrkinyt valitsemaan sieltä, missä tehdään työtä heikoista heikoimpien kanssa, eli kaikki kummilapseni kehitysmaissa ovat sekä köyhiä että vammaisia.
Jos luotan johonkin järjestöön enemmän kuin toiseen, mitä se on sinulta pois. Jos ääneen toivon, että tämä luotettavampi järjestö kiinnittäisi huomionsa siihen samaan kurjuuteen, mihin minä olen kiinnittänyt huomioni, pitääkö sinun tulla ilkkumaan väliin?
Ohjaisitko itse apusi kurjille esimerkiksi fundamentalisti-islamistien kautta, vaikka tietäisit, että heidän avustusjärjestönsä tekisi paikalliset olot tuntien erinomaisen ansiokasta työtä tulvauhrien auttamiseksi? Vai toivoisitko ehkä kuitenkin, että jokin sinulle läheisempi järjestö ottaisi hyvässä paikallistuntemuksessa mallia fundamentalisti-islamisteilta, mutta veisi apuaan eteenpäin vähän erilaiselta aatteelliselta ja maailmankatsomukselliselta pohjalta?
Kyllä järjestön ideologialla on merkitystä, eikö vain?
Ps. Mieluiten ohjaisin apuni maltillisen kristillisen järjestön kautta, mutta jos valinta pitäisi tehdä paavalilais-kristillisen, sitoutumattoman tai esimerkiksi buddhalaisen järjestön kautta, niin sitoutumaton ja jopa buddhalainen menisivät paavalilais-kristillisen järjestön ohi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voitaisko olla kavereita?
Haluaisin aloittaa puhtaalta pöydältä sinun kanssasi, tabula rasa. Minä lopetan sinun perääsi haikailun, ja sitten sinäk244312Deodoranttiteollisuus
Annan ilmaisen vinkin. Kyseinen teollisuus voisi alkaa valmistaa kuolleen ruumiin hajua. Olisi varma hittituote, ainakin132968Rukoilimme Länsimuurilla 2000 vuoden jälkeen, Jumalamme oli antanut meille kaiken takaisin
Western Wall, In our Hands. 55th Para. https://www.youtube.com/watch?v=u4BJAppyCSo https://en.wikipedia.org/wiki/55th_141229Kerro kaivattusi
Jokin tapa/piirre mikä sinua viehättää ja mistä hän voisi myös tunnistaa itsensä.43955Oulaisten kaupunki tuomittiin maksamaan korvauksia
Mikäs juttu tämä on? Kaupunki syyllistänyt useamman vuoden koneyrittäjiä ja nyt tuomittu.22950PURRA TULEE !
Valtiovarainministeri Riika Purra, joka on lisäksi varapääministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja, tulee puoluesiht117783Onko MOT tulossa Ähtärin valtuuston kokoukseen?
Esityslistan mukaan Ähtärin kaupunginvaltuuston valtapuolueet aikovat maanantaina estää tilintarkastajan laatiman raport38756- 37754
- 107719
- 135677