Kestääkö kauko suhteet???

Ei kestä! Ja kokemustakin on...

Kyllä kestää jos tosirakkaudesta on kyse!!!!!!
Tuttuni tuleva mies asuu amerikassa, ovat olleet näkemättä toisiaan vuoden..Tiedossa kuitenkin kesäksi häät suomessa!!!

Siis mun mielestäni tässä on enemmän kyse näistä ihmisistä kenestä tässä on kyse.
Voisin yleistää ja sanoa että tuskin ihan "pikkunaperoiden" "suhteet" kestää, mutta kai sekin mahdollista on..
Tässähän pitäs pystyä kuitenkin säännöllisesti tapaamaan, olla melkoisen hyvät välit, luottamusta hyvin paljon jne.
Mutta ei kai yrittäminen mitään maksa..
Ainakin yksi kokemus enemmän :-)

Jos on hyvää tuuria. Mulla jätkän mielestä 50 kilsaa oli jo liikaa....

Kestää, jos molemmat sitä tahtoo. Toisille se fyysinen lähelläolo on tärkeämpää ku toisille. Itse en kaukosuhteeseen alkais (ellei ois pakko: opiskelu muualla tms.), koska tarvitsen sen toisen lähelläoloa ja turvaa. Luojan kiitos, poikaystäväni asuu vain 20km:n päässä minusta.

Ennen suhetta kannattaa kyllä miettii, että ootteko ihan varmasti kiinnostuneita toisistanne samalla tavalla! Ettei toinen vain odota suhteelta jotain muuta kuin sinä...

Kaukosuhteeseen ei kannata alkaa ihan kevyin perustein: "olen pihkassa". Teidän pitäis tavata toisenne pari kertaa ihan ilman suhdetta ja tutustua toisiinne kunnolla. Ajan kanssa.

Jos aika näyttää, että teistä tulee pari, tehkää sitten niin. Mutta missään nimessä älkää pitäkö kiirettä asian kanssa.

Olihan tämä eräskin tapaus, mies oli vankina jossain Afrikassako se oli vai missä, ja morsian odotti Suomessa. Parin (vai muutaman) kymmenen vuoden kuluttua mies palasi, ja sitten tanssittiin häitä. Rakkaus kesti, vaikkeivat he nähneet eivätkä kuulleet toisistaan mitään niin pitkään aikaan, eivät edes tienneet, onko toinen hengissä. Tuo jos mikä, on mielestäni todellista rakkautta. Todellinen rakkaus kestää välimatkasta huolimatta.

Riippuu pikkasen siitä millä pohjalla suhde on?
Mulla on kokemusta yhdestä suhteesta pohjoisen
poikaan ja seurustellaan vieläkin ja tuntuuhan
tuo kestävän. Jos tunteet ovat riittävän syviä ja
luotatte toisiinne enemmän kuin tarpeeksi niin kyllä sen pitäs kestää..Kuinka usein tapaatte toisianne?? Puhutteko usein puhelimessa? Kirjoitteletteko? Tällaiset asiat kuten yhteydenpito pitää kaukosuhteenkin hengissä.Minulla ainakin.

Jaa... on itse asiassa vaikea sanoa, koska en ole seurustellu koskaan Kauko-nimisen pojan kanssa. Ja vielä oikein monikossa että "suhteet", että tarkoitatko että tapailisit useaa Kaukoa samaan aikaan.

Kaukosudettahan et tietysti tarkoita, koska muutenhan olisit tietenkin kirjoittanut sen yhteen...

Niin siis se on täysin tapaukskohtainen. Mulla se on toiminu jotain puolen vuoden ajan tähän mennessä. Joskus on tehny mieli luovuttaa, koska ikävä on kasvanut niin suureksi. Toisaalta harvat tapaamiset pitävät mielenkiinnon yllä. Ehkä teijän kannattaa kokeilla jos molemmat on valmiit siihen. Ja jos teillä on joskus edes mahdollisuus tapaamisiin...?
Onnea kuitenkin. =)

Mun tilanne on se, että mä oon tavannu yhen mua vuoden vanhemman pojan yhteisen harrastuksen kautta. Tää poika asuu n. 80 km:n päässä musta.
Vähän yli kaks vuotta sitten, yhellä leirillä, me tutustuttiin kunnolla ja vaihdettiin sillon myös numerot. Aiemmin oltiin juteltu muutaman kerran pakon edessä, ja lähinnä vaan tiedettiin toisemme, mutta mä olin ollu kiinnostunu siitä jo pari vuotta sillon.
Sillon heti leirin jälkeen mä kysyin tältä pojalta, että alkaisko se mun kaa, mikä oli kyllä tavallaan aika tyhmä kysymys, mutta mä olin niin "pieni" vielä sillon, enkä tavallaan tajunnu sitä, tai siis ajatellu vakavasti. No, onneks tää poika sitten sano, että ei meidän kannata vielä yhessä alkaa olemaan, koska on niin paljon tuota välimatkaa.
Siitä leiristä lähtien ollaan kyllä tekstailtu ja soiteltu. Me myös nähään n. pari kertaa kuussa tän harrastuksen parissa, ja joskus useamminkin. Joskus taas saattaa olla jopa pari-kolme kuukautta, ettei nähä ollenkaan. Nytkään ei olla nähty kahteen ja puoleen kuukauteen, mutta viimeistään ylihuomenna nähään. =)
Eli hyvin tää meidän juttu ainakin on kestäny jo kaks vuotta(ikävästä huolimatta), mutta me ei siis kyllä ainakaan vielä olla seurusteltu, koska ollaan haluttu kattoo, et onko tuosta välimatkasta haittaa. No, molemmat on kestäny, vaikka on tuota välimatkaa, ja nyt ollaan puhuttu, että voitais alkaa "virallisesti" seurustelemaan. Tai siis että ei otettais tätä meidän juttua enää pelkästään kaveripohjalta. Joten saa nyt sitten nähä, mitä tästä kehittyy, mutta uskon että tää onnistuu, koska luotetaan toisiimme.
Tsemppiä teille!! =)

Kaukosuhde voi kestää, mutta ei välttämättä. Riippuu henkilöistä. Ite seurustelen yhden aivan ihanan poitsun kanssa, ja välimatkaa on n. 130 km. Se ei ole paljoa menoa haitannut, joka päivä jutellaan puhelimessa, tekstaillaan paljon, jutellaan messengerissä ym. Ja aika usein nähdäänkin, vähintään pari kertaa kuussa. Välillä on kyllä vähän pidempiä taukoja, ettei pystytä näkemään toisiamme, mutta sitten vaan soitellaan senkin edestä. =)

Tosirakkaus kestää, eikös se niin ole...? =) Ite ainakin uskon siihen. Kesälomalla voin olla kultani kanssa melkein koko ajan...